Yoshida Ichiro Untouchable World - Apanda

arvostelu - 13.03.2017 19:04

Zazen Boys -basistin soololevy on marginaalista hassuttelua new waven ja groovemusan faneille.

Vuonna 2015 ilmestynyt Yoshida Ichiro Untouchable Worldin albumi Apanda on levy, jolta kukaan ei odottanut mitään. Eikä juuri kukaan noin kaksi vuotta julkaisun jälkeen vieläkään tiedä sitä.

Taiteilijanimen takana on Zazen Boysista tuttu basisti Yoshida Ichiro, joka todellakin julkaisi soololevynsä kaikessa hiljaisuudessa. Levyllä yhdistyvät hirvittävän groovaavat biitit ja bassottelu, kokeellinen hiphop ja jonkinlainen new wave –syntetisaattorifiilistely. Resepti on kaukana hittilevyn aineiksista, mutta yllättäen kokonaisuudessa on paljon helmiä.

Levyn aloittaa akustinen balladi Rule, jossa Ichiro vain laulaa kitaranäppäilyn päälle. Rauhallista, rentouttavaa ja äärimmäisen epäkiinnostavaa. Kahden minuutin jälkeen introkappale on ohi ja todellinen tykitys alkaa.

Minareta Machin aluksi epäloogiselta kuulostava pianoriffi asettuu rumpukompin kanssa kauniiseen polyrytmiikkaan. Kaiken alla synabasso lätkyttää tasaista biittiä. Ehkä hivenen yllättäen myös laulut toimivat kokonaisuudessa. Puolenvälin syntikkasoolossa liikutaan niin syvällä new waven parissa, että tuntuu kuin genrekin muuttuisi.

Kokonaisuutena kappale on kuuntelukertoja kestävä ja siihen kasvaa pikkuhiljaa kiinni. Pizza Toast aloittaa levyn hiphop-meiningit kunnolla. Iskevä biitti ja hauskat bassoriffit luovat pohjan Ichiron räppäykselle ja puheelle. Tarttuvassa kertosäkeessä on otettu mukaan aliarvostettu Leo Imai, kokeileva poptähti, joka muun muassa oli mukana kirjoittamassa Miyavin The Others –levyä ja kuuluu superbändi METAFIVEen.

Tama purāza yhdistelee alun Rulen fiilistelyä hiphopimpaan biitiin ja naiiveihin pimputtelumelodioihin. Laulusoundi on käsitelty puhelinkoppiefektillä ja se tuo kappaleeseen vanhan ajan tunnelmaa. Letkeää, mutta ei levyn parhaimmistoa. Kohokohtiin sen sijaan nousee todella eriskummallinen Hora. Se alkaa syntikoilla ja kertosäkeen variaatiolla, mutta pian sen pihvi paljastuu. Todella riisuttu biitti ja uhkaavan matala räppisoundi tekevät siitä todella tunnelmallisen, Hora on biisi, josta pitämistäni en ymmärrä. Se onnistuu olemaan vangitseva vaikkei siinä tapahdu juurikaan mitään.

Me to me nostaa levyn synkistä syövereistä iloisempien biittien seuraan. Vekkulit synat tuntuvat yhtä lailla laulajilta kuin itse solisti. Sanoja kuunnellessa paljastuu iloisuuteen piilotettu synkkyys "I don't care about you anymore". Hyvin Zazen Boys –henkinen ratkaisu.

Ankyo on levyn taianomaisin kappale. Se on kasarirummuilla kuorrutettu funkteos, jonka bassolinja jää välittömästi pääähän. Räppilaulut ja kertosäkeet ovat iskevämmät kuin missään muussa kappaleessa ja keskellä hän heittää jopa lyhyen kitarasoolon. Kappale voisi olla pophitti, mutta koska tekijäänsä ei sellainen kiinnosta, se tuntuu koko ajan hieman häiritsevältä harmonioidensa vuoksi. Tämän upeuden jälkeen Sentaku tuntuukin turhalta. Vaakkuvat syntikat ja hidas tempo eivät tuo levylle oikeastaan mitään uutta. Laulut myös tuntuvat todella laiskoilta. Heikon kappaleen pelastaa hyvä kertosäemelodia, mutta ei tätä liikaa halua kuunnella.

Ensimmäisenä singlenä julkaistu Apanda on uljas synapopteos. Se palaa Minareta Machin fiiliksiin pianoineen ja tarttuvine synabassoineen, mutta on jopa tarttuvampi. Keskellä kappaletta silkaksi metelöinniksi muuttuva purkaus on hieno ratkaisu. Albumin päättää Tsubame no naku umi, albumin aloituskappaleen vastinpari. Repivät kitarat eivät sovi muuhun levyyn, mutta kahdessa minuutissa kappale tarjoaa enemmän vaihtelua kuin moni muu albumin teoksista.

Apanda on hetkittäin todella rasittava ja luotaantyöntävä levy. Se on samaan aikaan myös veikeä teos ja kertoo siitä, minkälaista lahjakkuutta Matsuri Studiossa haudotaan. Levy on selkeästi vain Yoshida Ichiron tarpeesta syntynyt teos. Nyt kun Zazen Boys on ollut jo viisi vuotta levytystauolla, kaikki mitä saman porukan käsissä syntyy, on odotettua tavaraa fanien keskuudessa. Kuten pääbändin levyilläkin, Apandan parhaat puolet kuitenkin jättävät heikkoudet varjoonsa ja albumi jää plussan puolelle.
aiheeseen liittyvät julkaisut
aiheeseen liittyvät artistit
kommentit
blog comments powered by Disqus


mainokset
  • KoME Suomi