Versailles: Faneilla on asiaa!

haastattelu - 26.03.2013 17:23

Mikä Versailles’ssa viehättää? Mikä yhtyeen sävellyksistä on painunut fanien sydämiin? Mikä on fanien paras muisto bändiin liittyen? Mitä ajatuksia Jasmine Youn kuolema ja Masashin nimeäminen yhtyeen viralliseksi jäseneksi herätti? JaME Suomi keräsi joukon Versailles-faneja vastailemaan kysymyksiin bändistä, heidän musiikistaan ja muusta.

Faneilla on asiaa! -projekti on JaME Suomen tempaus sivuston ilmeen piristämiseksi. Tavoitteena on tarjota lukijoillemme tavallisten yhtyeiden haastattelujen, keikkaraporttien ja julkaisujen arvostelujen lisäksi myös jotain hieman omaperäisempää, ja mikä parempi tapa tehdä se kuin antaa puheenvuoro itse lukijoille. Tarjoamme mahdollisuuden sukeltaa kanssakuuntelijoiden ajatuksiin ja saada selville, mitä he todella ajattelevat mistäkin yhtyeestä. Mikä parasta, voit itse halutessasi ottaa osaa kysymyspaneeliin, jossa haastattelemme vuoron perään eri bändin kuuntelijoita. Annetaan siis suunvuoro faneille ja selvitetään, mitä heidän mielessään liikkuu, mikä on heidän tarinansa kunkin yhtyeen kuuntelijana, miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä ja paljon muuta!


Moi! Kuka olet ja miten tutustuit Versailles’hin?

zetsu: Moi, olen Lotta (ZETSU), ja tulen Suomesta, Jyväskylästä. Versailles on ollut osana ajanviettoani vuodesta 2008 alkaen, jolloin löysin jrockin ja visual kein. Alkuaikoina selailimme innoissamme kavereideni kanssa eri nettisivuja uusia siistejä bändejä etsien, ja jossain vaiheessa se Versailles'kin sitten löytyi! Musiikin suhteen olen vähän ehkä vaativa, enkä jaksa kuunnella kovin keskinkertaista musiikkia, vaan sen on oikeasti oltava hyvää. Versailles sai kiinnostuksen heräämään, ja nyt ihastus bändiin on vain syventynyt.

Koushinkyo: Hei. Olen kohta 18-vuotias naisenalku Tampereen seutuvilta. Netissä mut tunnetaan usein Koushinkyona tai Pinja-Chanina, ja jälkimmäisestä oikea nimi onkin helppo päätellä. Tutustuin bändiin 2009 vuoden lopulla, kun mulle linkitettiin Serenaden musiikkivideo, ja siitä se sitten lähti.

Satsu: Hei! Olen Satsu, kohta 16-vuotias tyttönen Itä-Suomen synkimmiltä perukoilta. Tutustuin Versailles’hin silloisen hyvän ystäväni kautta vuoden 2008 puolella.

neo-giri: Tere! Olen Nelli Länsi-Suomesta, ikää kohta 18 vuotta. Tutustuin Versailles’hin kunnolla vuoden 2009 kesällä, kun hämärän muistikuvani mukaan JaME-uutisen innoittamana päädyin kuuntelemaan ja katsomaan bändin silloin vastailmestyneen musiikkivideon. Olin kuullut bändistä maininnan tasolla jo aiemminkin, mutta tuolloin se oli varsinaisesti menoa se.


Miksi juuri Versailles? Mikä bändissä viehättää? Mikä tekee heidän musiikistaan juuri sinulle erityistä?

zetsu: Versailles on mielestäni aina tosi uniikki – on vaikeaa löytää jotain mihin verrata. Visuaalisuus on tärkeää, ja varmaan on sanomattakin selvää, ettei Versailles ole koskaan jättänyt pukeutumista taka-alalle.
Musiikki tuntui heti omalta, koska kuuntelen raskaampaa musiikkia, ja erityisesti melodisuus kuulostaa omaan korvaan hyvältä. Kamijon ääni on ihana; en oikein osaa kuvailla, kuunnelkaa itse! Klassinen musiikki oli, ja on kyllä edelleenkin, vähän vieraampaa, mutta Versailles on onnistunut limittämään sitä hienosti kappaleiden joukkoon ja saanut siitä onnistunutta ja tarpeeksi helposti lähestyttävää. Viime aikoina olenkin kuunnellut Versailles'lta paljon juuri klassisempia (instrumentaali)biisejä.

Koushinkyo: Versailles on erityinen mulle musiikillisesti etenkin taituruutensa vuoksi. Kappaleet eivät ole pelkästään sellaisia ”dance dance” -kappaleita, eli niitä ei kuunnella vaan sen takia, että niiden mukana on helppo tanssia, vaan niitä oikeasti jää kuuntelemaan. Lisäksi kaikki puvut, meikit ja hiukset kruunaavat kauniin visuaalisen kokonaisuuden.

Satsu: Melodisuus, soittotaito, monipuolisuus... Myös kokonaisuus itsessään. On vaikea sanoa tarkalleen, mistä se johtuu, mutta Versailles on kulkenut lähellä sydäntäni jo kauan. Heidän musiikkinsa saa minut aina uppoamaan omaan maailmaani. Bändin tyyli täydentää myös heidän musiikkiaan.

neo-giri: Mahtipontinen ja kaunis tyyli, taitavat soittajat, Kamijon miellyttävä ääni, mielenkiintoinen ulkoasu… Kaikki nuo yhdessä luovat niin omaa korvaani kuin silmäänikin kiehtovan kokonaisuuden, jota en voi kuin rakastaa. Heidän musiikistaan tekee erityistä juurikin sen ainutlaatuinen vahvuus, klassisuus ja kauneus, jollaiseen en ole toistamiseen ainakaan vielä törmännyt.


Mikä oli ensimmäinen kappale, jonka kuulit Versailles’lta? Mitä ajatuksia se herätti? Kerro ensivaikutelmastasi yhtyeeseen.

zetsu: Mmh, en oikein ole varma, se taisi olla The Revenant Choir? Alussa oleva tarina oli vähän puuduttava, mutta biisin alettua kunnolla innostuin jäsenten lookeista, ja musiikki kuulosti tosi vaikuttavalta. Kuten aiemmin sanoin, Versailles jäi niin nimenä kuin musiikillisestikin mieleen, mikä on aina hyvä asia. Eli jo tämän biisin perusteella pidin Versailles'sta. Kuitenkin, kuten aina, tutustuttua enemmän huomaa monipuolisuuden ja katsoo koko bändiä eri tavalla.

Koushinkyo: Mun ensimmäinen kappale Versailles'lta oli Serenade. Kappale oli todella kaunis, ja tykkäsin siitä kovasti. Sitä tulikin sitten kuunneltua seuraavat päivät todella paljon. Biisin myötä kiinnostuin bändistä, eli ensivaikutelma oli positiivinen, ja siitä alkoikin uusien kappaleiden etsiminen.

Satsu: Ensimmäinen kuulemani kappale oli The Revenant Choir. Olin tosiaan silloin vielä pieni, ja musiikkimakuni oli hyvin erilainen, joten en jaksanut odottaa bändiltä mitään kovin ihmeellistä. Ensivaikutelma ei todellakaan ollut kovin huumaava... Muistan tuijottaneeni tietokoneen näyttöä kummastuneena ja ajattelin, että: ”Kuka ihme voi kuunnella tämmöistä kuraa?” Ei, alku ei todellakaan ollut ruusuinen. (nauraa) Menikin hetki ennen kuin uskalsin kokeilla bändin tuotannon kuuntelemista uudestaan.

neo-giri: Uskoisin sen olleen tuo silloin aikoinaan uunituore ASCENDEAD MASTER. Joskus uuteen bändiin tutustuminen ja tykästyminen vie aikansa, mutta Versailles iski heti. Ihastuin bändiin ensi kuulemalta, ja luukutin tuota ensimmäistä kuulemaani kappaletta kerta toisensa jälkeen, siirtyen kuitenkin jossain vaiheessa kuuntelemaan toki bändin muutakin tuotantoa. En ihan tarkkaan muista, mitä bändistä tuolloin ajattelin, mutta kai pidin sitä jotenkin uutena ja ihmeellisenä, sillä tuohon asti olin kuunnellut j-rockin saralla oikeastaan vain muutamaa kevyempää bändiä.


Versailles ilmoitti kesällä 2012 jäävänsä tauolle vuoden lopussa. Osasitko odottaa tätä ja mitä ajatuksia ja tunteita se nostatti?

zetsu: En osannut odottaa ollenkaan! Kun luin uutisesta ensimmäisen kerran, ajattelin ymmärtäneeni jotain väärin. Koko juttu oli ainakin minulle vähän aikaa hyvin epäselvä. Ensin luin ilmoituksen hajoamisesta, sitten ilmoituksen, että jutun oli julkaissut hakkeri, joten luulin vähän aikaa ettei mitään, edes taukoa, tapahtuisikaan. Koko juttu oli siis vähän mystinen pitkään.
Taukoon oli hyvä syy, joten se on ok. Mutta samasta syystä kuin tässä paneelissa olen, niin tauko tietty harmittaa. Vaikka Versailles'sta on tullut suosikkibändejäni, ei ilmoitus kuitenkaan mikään maailmaa kaatava juttu ollut. Uskon, että bändi palaa takaisin.

Koushinkyo: Tieto tuli ainakin mulle puun takaa. Kun luin tietoa ensimmäistä kertaa, olin juuri herännyt normaalia aikaisemmin, ja fiilikset olivat kutakuinkin "no hyvää huomenta" -luokkaa. Alussa olin tosi shokissa ja surullinen. Vähän myöhemmin, kun olin ehtinyt käsitellä ajatuksia vähän paremmin, mä aloin miettiä asiaa bändin kannalta ja tulin siihen tulokseen, että heillä on varmaan joku hyvä syy, mikä olikin totta.

Satsu: Uutinen tuli hieman puun takaa. Varsinkin, kun se tapahtui niin yllättäen. Muistan saaneeni ystävältäni viestin asiasta kesken työpäivän, ja no, sitä kirotessa se loppuaika töissä sitten meni. Kaiken surullisten ja epätoivoisten tunteiden jälkeen jäljelle jäi toivonkipinä heidän paluustaan.

neo-giri: En todellakaan osannut odottaa! Hämmennyin ja järkytyin, kun koneelle tullessani ensimmäinen huomaamani asia oli kaverin Facebook-viesti suosikkibändin hajoamisesta. Toki sitä koki pienen helpotuksen, kun selvisikin, että kyse onkin vain tauosta, mutta hurjalta sekin silloin kuulosti – ja kuulostaa hieman edelleenkin, kun mielessä on vahvasti monien muiden j-rock-bändien hajoamiseen päättyneet tauot. Bändi kuitenkin tietää, mikä sille on parhaaksi, joten ei voi kuin odottaa mitä tuleman pitää ja hyväksyä se.


Paras muistosi, joka liittyy yhtyeeseen tai johonkin heidän kappaleistaan?

zetsu: Ensimmäisenä tulee ainakin mieleen The Revenant Choir -cosplayni, ja tapahtuma, jossa cossaisin. Kappaletta tuli, yllätys yllätys, kuunneltua paljon cossin tekoaikaan, ja oli kiva tavata cossin kautta muita bändistä tykkäileviä.
Lisäksi tietenkin ne hetket, kun kuulee vaikka uuden biisin ensimmäistä kertaa tai lukee biisien sanoituksia, on mahtavia. Ja kun ihan vain kuuntelee ja katselee musiikkivideoita.

Koushinkyo: Yhtenä lauantaina, 2011, meille tuli isän kaveri kylään. Mä olin just laittautumassa, koska olin lähdössä pian miittailemaan ihmisiä. Isä ja kaveri päättivät sit kuunnella olohuoneen kaiuttimilla musiikkia, mutta eivät keksineet levyä, jota soittaa. Tämän takia isä pyysi mua tuomaan jonkin jrock-levyn, joten toin JUBILEEn. Mun alkuperäinen aikomus oli soittaa Ascendead Master kitarasoolojen takia. Kummatkin halusi sitten lopulta kuunnella koko levyn, joten meillä soi aika kovalla Versailles koko iltapäivän, ainakin kuulemani mukaan, sillä itsehän olin tapaamassa uusia ihmisiä.

Satsu: Varmaankin kesän 2010 keikka sekä jollain tavalla vuodet 2010–2011, koska sain silloin heidän musiikistaan tarvitsemaani voimaa.

neo-giri: Eiköhän se se keikka ollut.


9. elokuuta 2009 maailmalle levisi surullinen ja odottamaton uutinen Jasmine Youn kuolemasta. Kerro tunteistasi ja ajatuksistasi hänen poismenoonsa liittyen. Miten suhtauduit siihen, kun Masashi noin vuotta myöhemmin nimettiin yhtyeen viralliseksi jäseneksi?

zetsu: Uutinen oli todellakin odottamaton, ei olisi tullut mieleenkään, että hänen tilansa oli niin vakava. Vaikken ikinä ehtinyt Jasminea näkemään livenä, juttu tuntuu uskomattomalta.
Masashiin olin suhtautunut kuin sessiojäseniin yleensäkin, eli noh, ei tunteita suuntaan eikä toiseen. Olin aluksi vähän pettynyt, kun hänet julkistettiin viralliseksi jäseneksi, koska olin ymmärtänyt, ettei Jasmine Youn paikkaa "korvata" eli virallista uutta basistia ei tule. Olin tainnut ottaa bändin ko. kommentin liian kirjaimellisesti, onhan Jasmine edelleen korvaamaton ja Versailles'n jäsen... Nykyään olen kuitenkin tosi tyytyväinen, että Masashi on mukana Versailles'ssa, ja tykkään hänestä siinä missä muistakin jäsenistä.
Jasmine Youn muistoa on kunnioitettu tosi hyvin esimerkiksi Serenade-kappaleella. Erityisesti tärkeää on mielestäni Jasminen esittely muiden jäsenten jälkeen keikoilla. Se tuo hyvin esille sen, että hän elää edelleen muistoissa ja on edelleen bändin jäsen.

Koushinkyo: Kun Jasmine You kuoli, mulla ei ollut mitään tietoa Versailles'sta. Kun aloin kuunnella bändiä, sain kuitenkin tosi nopeasti tietoja, ja kyllähän se sykähdytti eikä siihen oikein osaa sanoa mitään. On todella surullista ajatella asiaa, ja sitä tunnetta on todella vaikea selittää sanoin. Mä itse tykkäsin Masashista heti alusta lähtien, sillä tiesin bändin tarvitsevan basistin. Olin myös kuullut, että hän hoiti hommansa hyvin keikalla, joten odotin innolla kappaleita uudella kokoonpanolla.

Satsu: Jasmine Youn poismeno oli hyvin järkyttävä tapahtuma jopa silloiselle uudelle fanille. Totta kai sitä tuli ajateltua, että miksi näin tapahtui ja että olisipa se kaikki pelkästään pilaa. Tapahtuma oli hyvin säväyttävä negatiivisella tavalla.
Masashin jääminen Versailles’n viralliseksi basistiksi oli mielestäni mahtava uutinen! Bändi kuitenkin tarvitsee basistin, eikä sessiojäsenten kanssa voi välttämättä soittaa ikuisuuksiin. Uskon, että Masashi oli juuri oikea valinta ja hänen tuoneen omaa näkökulmaansa yhtyeen musiikkiin.

neo-giri: Eipä huvittanut enää jatkaa huoneen siivoamista tuon ensimmäisen uutisen jälkeen. Olin niin hämmentyneen surullinen. Tuohon aikaan pienessä mielessäni ei ollut käynytkään, että kukaan muusikko – saatikka sitten vastikään omien lemppareideni joukkoon kivunneen bändin jäsen – saattaisi mennä ja kuolla. Edelleenkin Jasminen aikaisia videoita katsellessa on vaikea kuvitella, ettei tuo lavalla nätisti keikkuva henkilö enää ole täällä – sen verran hämmentävä asia kuolema ainakin minulle on. Masashi nimeäminen viralliseksi jäseneksi oli minusta mukava uutinen, sillä olin tykästynyt häneen pienesti keikalla, vaikka hän vain taka-alalla tuolloin olikin.


Mikä Versailles’n julkaisuista on suosikkisi ja miksi? Entä osaatko nimetä yhtä lempikappaletta?

zetsu: Lähiaikoina olen kuunnellut paljon Holy Grailiä, ja siellä on tämän hetken huippubiisit eli Vampire ja Faith&Decision. Albumin kuvitukset avaavat aina uudella tavalla teemaa, ja teema on mielenkiintoinen. Ihastuin heti sinkkubiisi MASQUERADEen, ja koska se on osa albumia, muutkin albumin kappaleet kuulostavat ehkä myös siksi hyviltä. Holy Grailin voisin siis sanoa suosikkijulkaisukseni. Tähän varmaan vaikuttaa sekin, että omistan albumin, ja siihen on siten päässyt tutustumaan ihan konkreettisestikin, haha!
Jos jotain kestolempparikappaletta mietin, niin ASCENDEAD MASTERista olen tykännyt varmaan aina.

Koushinkyo: Mun suosikkilevyni on JUBILEE. Sillä on todella paljon tunnearvoa, sillä se oli mun ensimmäinen levyni bändiltä. Se myös sisältää suuren osan kappaleista, joita kuuntelen bändiltä eniten, ja sen kautta muistuvat myös erilaiset muistot, jotka olen kokenut kappaleiden kautta. Mun suosikkikappaleitani ovat Asceandead Master ja Serenade. Kummassakin biisissä on vain jotain, mikä iskee todella syvälle, etenkin musiikillisesti. Mä rakastan myös ensimmäiseksi mainitun kitarasooloja yli kaiken, ja Serenaden sanoitukset ovat jotain niin kaunista.

Satsu: Minulla ei ole varsinaisesti lempijulkaisua tai -kappaletta, vaan nimeän ennemmin lempikappaleitani eri julkaisuilta. Jubileella on varmaan eniten tietynlaista tunnearvoa. Jos muutama lempikappale pitäisi nimetä, niin ne olisivat tällä hetkellä Edge of the World, 妖 -ayakashi-, Sympathia sekä Princess.

neo-giri: Suosikkeja on aina niin vaikea valita. Pidän Versailles’n koko tuotannosta! Lempikappaleetkin vaihtelevat aika ajoin. Viime aikoina olen kuitenkin kuunnellut eniten instrumentaalikappale Desert Applea sekä uudehkolta Versailles-albumilta löytyvää Edge of the Worldiä, joka jäi mieleeni mahtavana kappaleena heti ensimmäisellä kuuntelukerralla.


Versailles on uransa aikana Suomessa kaksi keikkaa: yhden yhdessä Matenrou Operan kanssa ja toisen yksinään. Oletko nähnyt yhtyeen livenä, ja jos olet, millainen mielikuva konsertista jäi?

zetsu: En, ja harmittaa! Nyt kun tauosta ilmoitettiin, on alkanut kaduttaa entisestään. Ensimmäisen keikan aikaan en vielä edes käynyt keikoilla, ja toisen keikan päivälle olin epähuomiossa varannut muuta menoa. Mutta vielä joskus on pakko nähdä ne!

Koushinkyo: En ole valitettavasti päässyt näkemään bändiä livenä, vielä. Olin kovasti menossa, mutta en minä sitä itse voinut päättää, ja lopputuloksena keikka jäi näkemättä.

Satsu: Olin katsomassa heidän keikkaansa vuonna 2010. Keikka oli itselleni ensimmäinen ikinä, joten yleisfiilis konsertista oli todella positiivinen. Silloin oli jotenkin ihmeellistä, että yhtäkkiä pääsi näkemään omat idolinsa niinkin läheltä – varsinkin, kun sellaisen tilaisuuden sattuminen omalle kohdalle ei ollut ennen käynyt mielessä. Keikka myös näin omien hämärien muistikuvieni mukaan meni hyvin, ja Kamijon ääni oli tyrmäävä livenä!

neo-giri: Vuoden 2010 keikalla olin, ja hyvä mielikuva jäi! Olin ilman kipua paikalla, josta oli hyvä näköyhteys lavalle (erityisesti lempijäseneeni Teruun, heh) eikä musiikissa todellakaan ollut mitään valittamista. Keikat ovat lähes poikkeuksetta ihania, varsinkin kun kyseessä on bändi, jota on kuunnellut ja fanittanut tasaisesti jo jonkin aikaa. Jos vielä joskus saan mahdollisuuden nähdä bändin toistamiseen livenä, niin en jätä sitä käyttämättä juuri mistään hinnasta.


Oletko saanut Versailles’n kautta uusia ystäviä ja tuttavuuksia? Millaisena muuten kuvaisit yhtyeen fanikantaa?

zetsu: En jostain syystä ole Versailles'n kautta tutustunut uusiin ihmisiin, mutta tunnen joitain faneja. Fanikannasta on vähän vaikea sanoa, mutta ainakin omalle kohdalle on osunut ystävällistä porukkaa.

Koushinkyo: Versailles'n kautta oon saanut kyllä ympäri Eurooppaa muutamia nettiystäviä, joiden kanssa kirjoittelen aina silloin tällöin. Versailles'n kautta on myös tullut rohkeutta puhua uusille ihmisille, koska keskustelun syntymistä yleisestikin helpottaa yhteiset mielenkiinnonkohteet. Mä ainakin koen fanikannan sellaisena, että eri asioista on helppo puhua muiden fanien kanssa, ja ainakaan mun ei ole tarvinnut miettiä, että pidetäänkö mua tyhmänä, jos julkaisen tämän ja tämän asian.

Satsu: Olen saanut muutaman tuttavuuden bändin kautta. Ja mitenkä fanikantaa nyt kuvailisi... Se ei varmaan eroa kovinkaan muiden bändien fanikannoista, mutta itselleni välittyy varmaan ensimmäisenä positiivisuus ja tietynlainen yhdessäolo. Voisi myös sanoa, että fanit osaavat puolustaa itseään, toisiaan ja bändiä, haha!

neo-giri: J-rockin kautta olen saanut hurjasti uusia tuttavuuksia, mutten osaa sanoa, että johonkin henkilöön olisin tutustunut nimenomaan Versailles’n kautta. Bändin fanikanta… Ainakin se tuntuu olevan suhteellisen laaja, sillä Versailles kiinnostaa varmasti monenlaisia ihmisiä.


Vielä viimeiseksi, minkä kappaleen kuunteluttaisit ystävällesi, joka haluaa tutustua Versailles’n musiikkiin?

zetsu: Yrittäisin miettiä, mistä kappaleesta kukin saisi eniten irti, eli erilaisille ystäville eri kappaleita. Kerran esittelin Versailles'n kaverilleni MASQUERADE-kappaleella, ja se kuulemma oli hänelle ihan uudenlaista, ja tyylikästä.

Koushinkyo: Riippuu siitä, minkälaista musiikkia ystäväni kuuntelisi yleisesti. Luultavasti soitattaisin The Revenant Choirin tai Ascendead Masterin, sillä olen tehnyt näin aikaisemmin, ja se on tuottanut ihan hyviä tuloksia. Ne myös antavat hyvin tietoa, minkälainen yhtye tämä Versailles nyt on.

Satsu: Tämä on vaikea kysymys! Lähtisin todennäköisesti liikkeelle siitä, että soittaisin jotain uudempaa ja jotain vanhempaa. Soitettavien kappaleiden seasta löytyisi varmasti Silent Knight! Muita kappaleita lähtisin miettimään ihan sen mukaan, millaisesta musiikista ystäväni pitää. Toiselle saattaa iskeä paremmin Amorphouksen kaltainen keveämpi kappale, kun toinen voisi pitää enemmän raskaammista kappaleista, kuten vaikkapa Gekkakousta.

neo-giri: Parille kaverille olen kuunteluttanut ASCENDEAD MASTERin, ja samalla biisillä varmaan jatkaisin tutustuttamista. Pidän kyseisestä kappaleesta itse, ja mielestäni se antaa videoineen kaikkineen hyvän yleiskuvan bändin tyylistä.


JaME haluaa kiittää kaikkia paneeliin osallistuneita ajastaan ja mielipiteistään!

_____


Seuraavalla kerralla ääneen pääsevät joko KAT-TUNin tai girugameshin fanit, jotka voivat ilmoittautua mukaan alta löytyvällä ilmoittautumiskaavakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen leonor(at)jame-suomi.com sisältäen seuraavat tiedot: nimesi tai nimimerkki, jolla tahdot esiintyä, bändi, jonka paneeliin tahdot osallistua ja kysymysehdotukset, jos niitä on . Ilmoittautumisen eräpäivä on 18.4.2013.



Jos sinulla on ehdotuksia seuraavien kertojen bändivalinnoiksi, kerro rohkeasti ideasi meille joko kommenttina tähän artikkeliin tai laittamalla sähköpostia yllä mainittuun osoitteeseen. Muista myös, että jos tunnet jonkun vierasmaalaisen henkilön, jonka tiedät tahtovan osallistua projektiin, JaME-tiimi kääntää mielellään kysymykset hänelle englanniksi!

Pidäthän myös mielessäsi, että sinun ei tarvitse olla kovan luokan fani ottaaksesi osaa paneeliin, vaan riittää, että pidät edes muutamasta yhtyeen kappaleesta!
aiheeseen liittyvät artistit
kommentit
blog comments powered by Disqus
aiheeseen liittyvät teemat

Faneilla on asiaa!



mainokset
  • Chaotic Harmony
  • SYNC NETWORK JAPAN
  • euroWH