Trion uusin single kuuntelussa.
Vaikka en ole koskaan varsinaisesti fanittanut ACIDMANia, on heidän musiikissaan aina ollut jotain, joka on saanut minut kuuntelemaan heidän uusimmat julkaisunsa mielenkiinnolla ja myös nauttimaan kuulemastani. Uusin single Prism no yoru ei ole poikkeus, vaan heti julkaisun jälkeen innokkaasti odotin, että pääsisin käsiksi tähänkin sinkkuun.
Levyn nimikkokappale Prism no yoru alkaa ACIDMANille tyypilliseen tapaan rauhallisesti, mutta kerää paljon voimaa kertosäkeeseen mennessä. Taustalla kuuluvat jousisoittimet, jotka saavat kappaleen kuulostamaan välillä jopa dramaattiselta. Tuunelma on surumielinen, muttei mitenkään ahdistava tai liian synkkä, vaan ennemminkin rauhoittava ja toiveikas. Kappaleen voimakkuus ja tunne välittyy upeasti kiitos vokalisti Ooki Nobuon, jonka miellyttävän käheä ääni sopii tämäntyyliseen musiikkiin loistavasti. Tavallaan Prism no yoru on hyvin tyypillinen ACIDMANin kappale, mutta ainakin se on todella toimiva ja miellyttävä kappale, juuri singleksi oivallinen.
Toinen kappale Dawn Chorus on lyhyehkö instrumentaaliveto, joka todella pääsi yllättämään. Vaikka ACIDMANilla on ennenkin ollut tapana käyttää jazz-musiikista saatuja elementtejä, on tämä todella vahvasti jazz-tyylinen. Puolivälissä mukaan tulevat rockimmat kitarat, mutta koko biisin kantavana voimana ovat svengaavat koskettimet ja hauskat bassolinjat. Mielestäni todella piristävä kappale, mutta osaan kuvitella, ettei uppoa kaikille.
Sinkun lopettaa Simple Story (second line), jonka alkuperäinen versio julkaistiin Sou-albumilla neljä vuotta sitten. Kappaleita vertaamalla pystyy helposti huomamaan sen muutoksen, joka ACIDMANin tyylissä on tapahtunut. Siinä missä alkuperäinen oli rosoinen punk-rock-kappale, on uusi second line -versio jonkin verran rauhallisempi ja aikuismaisemman oloinen. Uudessa versiossa on paljon selvemmin esillä sekä basso että koskettimet, jotka tuovat mukaan groovaavaa jazzin henkeä. Oikeastaan vain kertosäkeestä tunnistaa Simple Story (second line):n samaksi kappaleeksi kuin vanhan version. Uudesta versiosta jäi todella hyvä mieli, sillä on hienoa huomata, miten ACIDMAN on kehittynyt, silti säilyttäen tietyn tyylinsä ja asenteensa.
Prism no yoru -sinkkua paljon kuunneltuani ACIDMAN säilyttää, tai oikeastaan jopa vahvistaa, asemaansa mielessäni todella arvostettavana ja persoonallisena bändinä. Jään entistä innokkaammin odottamaan mitä heillä on tarjottavana tulevaisuudessa, ja mielelläni suosittelen Prism no yorua kuunneltavaksi muillekin.
