Heti aloitettuaan 9GOATS BLACK OUT herätti paljon huomiota Japanissa ja muualla maailmassa. JaME kävi jututtamassa bändiä oppiakseen tuntemaan sen paremmin.
9GOATS BLACK OUT on ollut kuvioissa vasta muutaman kuukauden, mutta heti alusta lähtien bändi on ollut hyvin suosittu ja aiheuttanut melkoista kuohuntaa visual kei -fanien keskuudessa. Heidän ensimmäinen mini-albuminsa, devils in bedside, myytiin loppuun ennakkotilauksina viikkoja ennen julkaisupäiväänsä ja sai paljon ylistystä useilta kriitikoilta.
JaMEn täytyi saada selville lisää tästä kiinnostavasta bändistä, joten sateisena maaliskuun päivänä istuimme alas kolmen jäsenen kanssa perusteellista, itsetutkistelevaa ja valaisevaa haastattelua varten.
Voisitteko esitellä itsenne?
ryo: Olen 9GOATS BLACK OUTin vokalisti, ryo.
utA: Kyllä. Olen bändin kitaristi, utA.
hati: Olen basisti hati. Hauska tavata.
Nimenne, 9GOATS BLACK OUT, on hyvin mielenkiintoinen. Kuinka keksitte tämän nimen?
ryo: Ennen bändin perustamista halusin aina jonain päivänä käyttää nimeä 9GOATS BLACK OUT. Kun me kolme jäsentä keräännyimme yhteen ja aloimme tehdä musiikkia ja työskennellä yhdessä, tarvitsimme nimen, joten ehdotin tätä nimeä, ja toiset suostuivat.
Milloin keksit nimen?
ryo: Minulla on kaksi nimeä: toinen on 9GOATS BLACK OUT, joka on musiikillista toimintaani varten, siis "tuotantoa", ja toinen on 9GOATS BLACK ART, joka on suunnittelutyölle, jota tein ennen kuin aloin työskennellä näiden jäsenten kanssa, kun en työskennellyt musiikin parissa.
Miksi valitsit sanan "GOATS" (vuohet)? Entä numeron 9?
ryo: Koska sillä on useita merkityksiä, ja kirjoittaessani lyriikoita olen hyvin kiinnostunut merkityksistä, jotka syntyvät sanayhdistelmistä. Sanat itsessään ovat melko yksinkertaisia eikä niillä ole syvällisiä merkityksiä. Japanilaisille ihmisille "9", "GOATS", "BLACK" ja "OUT" ovat hyvin yksinkertaisia, mutta niillä näyttää olevan hyvin syvällisiä merkityksiä, kun ne yhdistetään. Sitten jokaisen sanan voi tulkita järjestyksessä, joten siksi valitsin ne. Rehellisesti sanottuna niillä kaikilla on kaksoismerkitys. Kiinalainen horoskooppimerkkini on vuohi. Ja valitsin lempisanani monien sanojen joukosta; esimerkiksi "BLACK OUT" tarkoittaa myös "tajuttomuutta". Siksi valitsin tämän yhdistelmän, ja myös muut jäsenet pitivät siitä.
Oliko se mielestänne hyvä?
utA & hati: Kyllä. (nauravat)
Onko bändillänne erityistä teemaa?
hati: Pyrimme vain tuotannossamme siihen "mikä soi sydämissä" teemanamme. Eri maissakin se, mitä voimme välittää, on samanlaista, luulen.
Tarkoitatteko sekä "soundillanne" että "lyriikoillanne"? Haluatteko osua ihmisten sydämiin?
ryo: Se on minun tulkintani, mutta näen musiikkimme yhdistelmätaiteena. Taide voi koostua pelkästään musiikista itsessään tai lauseista ja lyriikoista sinänsä, mutta yhdistettynä niillä on odottamattoman paljon vaikutuksia. Meille bändinä se on luonnollinen välineemme ilmaista itseämme.
hati ja utA, teistä löytyy hyvin rajallisesti tietoa netistä. Kertoisitteko vähän siitä, kuinka päädyitte yhteen ryon kanssa ja kuinka päätitte perustaa bändin yhdessä?
utA: Kun laulajamme edellinen bändi, GULLET, lopetti, olimme samalla alueella, Niigatassa.
Oletteko Niigatasta? Luulin, että olette nagoya keitä.
hati: Ei, olemme kaikki puhtaasti niigatalaisia. (nauraa)
Soititte siis Niigatassa?
hati: Tunsimme toisemme, ja minä olin Galrudassa siihen aikaan. Kerran soitimme yhdessä eräässä tapahtumassa, ja silloin vain tervehdin häntä. Aloimme todella puhua enemmän siinä vaiheessa, kun pyysimme ryoa suunnittelemaan levynkannen entiselle bändillemme.
ryo: Tosiaanko?
hati: Tiesimme, että ryo suunnitteli kansia ja teki taidetta, ja mielestämme hänen luomuksensa olivat hyvin cooleja. Joten pyysimme häntä suunnittelemaan levymme kannen, mistä suhteemme häneen oikeastaan alkoi. Siihen aikaan emme ajatelleet työskentelemistä yhdessä hänen kanssaan bändissä. Sitten bändimme hajosi, ja tulimme Tokioon sanoen: "perustamme bändin Tokiossa".
Te kaksi siis tulitte Tokioon ensin?
utA: Kyllä. Me kaksi tulimme tänne ensin. Mutta päästyämme Tokioon emme löytäneet laulajaa, jonka kanssa olisimme halunneet työskennellä. Sitten mieleemme tuli ryo, ja mielestämme hänen lyriikkansa ja äänensä sopivat tarkoitukseemme ihanteellisesti.
hati: Mutta meidät torjuttiin aluksi. (nauraa)
ryo: Sanoin: "En harrasta bändejä." (nauraa)
hati: Hänellä oli vakaumus, ettei hän liittyisi bändiin. (nauraa)
ryo: Sain useita kutsuja, muiltakin kuin heiltä, ja useimmat niistä olivat houkuttelevia. Olin kiitollinen, mutta en halunnut olla mukana bändissä, ellei se sopisi yhteen sen kanssa, mitä janosin tehdä. Joten minulla oli tapana sanoa: "En halua olla mukana bändissä." Kuitenkin, puhuimme silloin monista muistakin asioista, ja olin joskus kuullut heidän soundiaan ja puhunut heidän kanssaan musiikista, ja vähitellen minusta alkoi tuntua, että se tulevaisuus, jota nämä tyypit olivat muotoilemassa itselleen, saattaisi olla hyvin tärkeä minulle. Joten aloin miettiä jonkin luomista yhdessä, vaikken ollut varma, mikä olisi tulos, joten siksi perustimme tämän bändin.
Olitteko te kolme soittaneet musiikkia yhdessä aiemmin?
ryo: Nyt soitamme yhdessä, mutta ei, emme olleet.
Oliko helppoa vai vaikeaa tottua toisiinne alussa?
ryo: Meillä oli pelkkiä ongelmia. (purskahtaa nauruun)
hati: Olimme aina myöhässä studiolta. Bändissä ei ollut rumpalia. Koska työskentelimme kauan musiikin luomiseksi ennen sen nauhoittamista, studiossa meni aina kauan aikaa. (nauraa)
ryo, on jonkin aikaa siitä, kun olit aktiivinen musiikkimaailmassa, mutta nyt olet palannut vahvempana kuin koskaan. Miltä on tuntunut palata takaisin, ja kuinka hati ja utA ovat vaikuttaneet musiikkisi tyyliin?
ryo: En tiedä, onko minusta tullut vahvempi vai ei, mutta asenteeni musiikillista työtäni kohtaan saa suurelta osin voimansa halusta luoda musiikkia ja liikuttaa ihmisten sydämiä, eikä sitä voi esittää numeroina. Tiedän, että sillä mitä luon, on voima muuttaa ihmisten elämiä. Musiikki kosketti minua; siksi aloitin musiikin parissa, joten olen iloinen voidessani antaa jotakin takaisin, vaikka se voikin olla melko vaikeaa.
ryo, ovatko kaksi muuta jäsentä vaikuttaneet sinuun?
ryo: Perustettuamme tämän bändin he kuuntelivat mielipiteitäni aika paljon. Aluksi ehdotin: "Haluan tehdä näin, joten miksette tekisi sitä noin?" ja he haastavat noin 90% ajatuksistani. Tuloksena on nykyinen musiikkimme. En päättänyt työskennellä heidän kanssaan heidän taitojensa ja musikaalisten kykyjensä vuoksi, vaan enemmänkin sen tavan vuoksi, jolla he tekevät musiikkinsa. Heidän asenteensa vaikuttaa musiikilliseen tyyliini suuresti. Meillä on erilaiset musiikkimaut, joten heidän suhtautumisensa siihen, mitä aion ilmaista, on hyvin tärkeää sille, mitä nyt luomme.
Tekeekö ryo koskaan mahdottomia pyyntöjä?
hati: Ei. Päinvastoin, olemme oppineet monia asioita ja olemme usein olleet, että "aa, sehän on hyvä, kokeillaan sitä". Nyt asiat sujuvat hyvin, pystymme ilmaisemaan musiikkimme selkeästi.
ryo, 9GOATS BLACK OUT on melko erilaista verrattuna siihen, minkä tyylistä musiikkia teit aiempien bändiesi kanssa. Miten tämä tapahtui, ja oliko jotakin erityistä vaikuttamassa tähän tyylinvaihdokseen?
ryo: Minulla on kaksi syytä. Yksi on se, että verratessani musiikkia, jota kuuntelin ollessani GULLETissa, siihen, mikä minua kiinnosti taukovuosieni aikana ennen 9GOATS BLACK OUTia, musiikilliset kiinnostukseni ja asiat, joita halusin ilmaista, muuttuivat paljon. Kiinnostuin erilaisista musiikkityyleistä, ja halusin liikuttaa yleisöä ennemminkin äänelläni ja taidoillani kuin nopeilla biiteillä. Tämä muutos oli toinen syistä. Ja nykyisen 9GOATS BLACK OUTin tyyli eroaa GULLETin ja Galrudan tyylistä. GULLETissa oli viiden jäsenen vuoksi viisi erilaista persoonallisuutta, ja teimme musiikkia yrittäen löytää keskitiemme, joten bändimme tyyli oli riemunkirjava. Mutta 9GOATS BLACK OUTin tämänhetkistä tyyliä voisi kuvata "haluan muotoilla tällaista musiikkia ja luoda musiikkia". Minä ohjaan, he soutavat, ja keskustelemme perusteellisesti ja sitten teemme valmiiksi. Joten tuotantoprosessi on täysin erilainen; siitä syystä kuulijat tavoittavan musiikin olemus on erilainen tämän tuloksena, luulen.
devils in bedside myi loppuun viikkoja ennen virallista julkaisupäiväänsä. Odotitteko tällaista huikeaa kysyntää, ja miten reagoitte, kun kaikki kopiot myytiin loppuun?
Kaikki: Olimme yllättyneitä. (nauravat)
hati: Olin iloinen siitä.
Ettekö odottaneet sitä?
hati: Ei, emme odottaneet. Emme mainostaneet, paitsi nettisivuillamme.
Luulen, että ihmiset olivat odottaneet teitä.
ryo: Siltikin, en odottanut sitä. En tehnyt minkäänlaista promootiotoimintaa. Minut kutsuttiin sessioihin noin kerran vuodessa ihan vain huvin vuoksi, joten en ollut mukana musiikkimaailmassa lainkaan sen lisäksi. Kuten tiedätte, CD:iden myynti on nykyään laskussa kaikkialla maailmassa. Ihmiset voivat hankkia kappaleet internetin kautta, mikä on mielestäni hyvä, mutta musiikin tekijät kuulemma menettävät paljon rahaa. Sitten me, bändi, joka ei oikeastaan kuulunut mihinkään skeneen, ilmoitimme yhtäkkiä: "teimme tämän CD:n" ja aloimme levittää niitä. Meillä ei ollut aavistustakaan montako CD:tä meidän olisi pitänyt painattaa. Sanoimme, että olisi mukavaa myydä noin 300 CD:tä. (nauraa) Joten 1 000 CD:n pitäisi riittää mukaanlukien näytelevyt, jotta eri ihmisillä olisi mahdollisuus kuunnella levy. Sitten tuli 500 tilausta ensimmäisenä päivänä, ja sitten yli 1 000 seuraavan kymmenen päivän aikana.
Hämmästyttävää. Erityisesti internetin aikakaudella.
ryo: Jep, olen hyvin kiitollinen.
Laitoitteko lainkaan musiikkia nettisivuillenne?
ryo: Laitoimme kolme kappaletta esikuunteluun virallisella nettisivullamme.
hati: Olin kaikkein iloisin, kun näin erään kuuntelijan kirjoittaneen: "Pidin raidasta, jonka kuuntelin nettisivullanne" huomautukseksi tilauslomakkeeseen.
Mitkä kolme kappaletta ne olivat?
hati: Ne olivat ensimmäinen kappale sink, kolmas kappale Yasou -nocturne- ja neljäs kappale Den lille Havfrue.
Teittekö mitään erityistä juhliaksenne tapausta?
hati: Juhlimme syömällä thai-ruokaa. (nauraa)
Musiikkinne on hyvin melankolista ja alakuloista, mistä saatte insipiraation luomuksiinne?
hati: Kaikesta. Jokapäiväisestä elämästäni, kuuntelemastani musiikista, ja kulloisistakin tunteistani. Enimmäkseen utA tuo alkuperäiset kappaleet, mutta en halua niiden olevan surullisia tai tummia.
utA, kuinka paljon muotoilet kappaleitasi, ennen kuin annat ne bändin käsiin?
utA: Joskus annan heille kappaleita, joissa on rummut ja bassokuviot, tai kitara ja rytmit; suurimmaksi osaksi päästän esiin sitä, mitä minulla on sisälläni kunakin päivänä.
Se kuulostaa alakuloiselta, eikö kuulostakin?
utA: Kyllä. Luulen, että se on luontoni.
Onko sinulla siis aina inspiraatiota tehdä musiikkia?
utA: Se ei toimi niin, että "Nyt teen musiikkia" ja sitten musiikki tulee, joten teen sitä silloin kun se tulee luokseni. Joskus se on sellaista, että "En voi tehdä sitä nyt, joten lisään vain ensimmäisen säkeen ja sitten jatkan myöhemmin siitä."
(ryolle) Sitten sinä lisäät melodiat ja lyriikat. Saatko insipiraatiota musiikin kuuntelemisesta?
ryo: He nauhoittavat väliaikaiset demot, sitten minä mietin melodiaa välittämättä tavallisista musiikin tekemisen tavoista, kuten siitä, että aloitetaan introsta ja jatketaan työstämistä A-melodiaan. En piittaa siitä, saatan vaikka lisätä välisoiton B-melodian sijaan. Lisään melodian, kun se tulee, kun tunteeni liikkuvat. Useimmiten kokoamastani tulee luonnostaan surullista. En pyri tekemään niistä surullisia, tai käytä molliasteikkoja, vaan teen ne siihen tyyliin, että "tässä haluan lisätä tällaisen jutun" tai "haluan sen etenevän näin". En tiedä miksi, mutta siitä tulee surullista luonnostaan. Mitä inspiraatiooni tulee, ajattelen kuvia. Esimerkiksi, tämä kappale on "öinen meri" tai "metsän siimes". Jollain lailla tavoitan tunnelman äänien kuvasta, ja luon melodioita. Kun musiikki ja melodiat sopivat hyvin yhteen, lyriikat syntyvät luonnostaan, tyyliin "haluan sen etenevän tällä lailla". Yleensä en väkipakolla revi inspiraatiota jostain.
Varastoitko sanoja?
ryo: En merkitse lyriikoita muistiin, joten en varastoi lainkaan.
Kuten sanoit aiemmin, tapasi tehdä kappaleita ei ole lainkaan se tavallinen tapa.
ryo: Aiemmassa bändissäni meillä oli tapana tehdä kappaleita jammaillen, kuten, ensin alkuperäinen säveltäjä kuten basisti tai kitaristi soitti soinnut tai kappaleen "ensimmäisen säkeen". Sitten päätimme temmon ja rytmin vaiheet, ja suunnilleen siinä vaiheessa, kun kappaleen ensimmäinen kertosäe oli saavutettu, melodiat olivat valmiina minussa. Kun lauloin ja sovitin ne, ensimmäinen kertosäe oli karkeasti valmis. Sitten sävelsimme kappaleen ja työstimme musiikin ja lyriikoiden yksityiskohdat. Sitten lopuksi teimme sen valmiiksi päättämällä kuinka kappaleen pitäisi loppua. Meillä oli tapana tehdä kappaleita sillä lailla. Mutta nyt teemme demonauhat alkuperäisestä musiikista, sitten lisään lauluni, sitten muutamme rytmin ja soinnut, ja sovitamme niitä kunnes saamme sen tiettyyn muotoon. Sitten kirjoitan lyriikat, höylään esiin tarinat ja annan kappaleelle nimen. Lopulta kappale on valmis, ja tällä tavalla teemme sen nykyisin.
Kun kuuntelee devils in bedsidea, vaikuttaa siltä, että näitte paljon ylimääräistä vaivaa erityisen ilmapiirin luomisessa, aivan kuin jokainen laulu olisi pieni maailma, joka imaisee sisäänsä. Suunnittelitteko etukäteen tekevänne ilmapiiristä niin intensiivisen - onko se jotakin, joka sopii teemaanne, vai kehittyikö tämä pikkuhiljaa työskentelyn myötä?
hati: Aluksi meillä oli vaikeaa miettiessämme: "Missä 9GOATS BLACK OUTin soundi on?" Pystyimme näkemään asioita hämärästi, mutta oli vaikeaa määritellä, mitä ne olivat. Ensimmäinen askel vei kauan aikaa.
Minkä kappaleen tällä albumilla teitte nopeimmin?
hati: Sehän oli Yasou-nocturne-.
Aa, hyvä on. Entä mikä kappale oli vaikein?
hati: Se olisi ehkä 690min? (nauraa) Sekä minä että utA hylkäsimme kappaleen 690min (nauraa), mutta melodian ja lyriikoiden lisäämisen jälkeen siitä tuli enemmän 9GOATS BLACK OUTin tyylinen.
Oliko helppoa määritellä kappaleiden järjestys tällä albumilla?
ryo: Vaihdoin sinkin ja floatin paikkaa viime hetkellä. Nämä kappaleet ovat tämän työn pääteeman vertaus. Emmin, nouseeko aurinko floatissa ja sitten laskee sinkin myötä, vai laskeeko se sinkissä ja sitten nousee floatin mukana, kunnes saimme miksauksen päätökseen. Mutta muutoin muut jäsenet olivat kanssani samaa mieltä siitä, miten halusin kehitellä tarinaa, joten epäröin vain ensimmäistä ja viimeistä kappaletta.
Vaikutelma on hyvin yhtenäinen, kun albumia kuuntelee toistolla.
ryo: Myös intron soundi luo sen tunteen. (nauraa)
Jokainen kappale albumillanne on omaperäinen ja luova, ja omistitte selvästi kappaleille paljon ajatuksia ja työtä. Miten loitte albumin?
ryo: Mielestäni sillä, että meillä ei ole rumpalia, oli suuri vaikutus. Mietimme, milloin julkistaisimme itsemme; pitäisikö meidän odottaa, kunnes löytäisimme rumpalin, jotta voisimme soittaa keikkoja. Ajattelimme, ettemme ehkä löytäisi rumpalia pitkään aikaan, joten aloimme tehdä levyämme, muotoilla kappaleitamme. Joten loimme levytysympäristömme internet-serverin kautta ja vaihtamalla dataa luodaksemme musiikkimme.
Loitte musiikin sillä lailla?
ryo: Aluksi kenelläkään meistä ei ollut sopivia puitteita levyttämisen aloittamiseen. Kun olimme päättäneet tehdä albumin, meidän täytyi täydentää välineistöämme ja materiaaliamme, joten ostimme Mac-laitteiston, toimme protokollat, opiskelimme niiden käytön, käytimme yhteistä serveriämme, vaihdoimme kappaleita, ja pystyimme sitten luomaan ympäristön, jossa saatoimme levyttää kappaleemme.
Lyriikkasi ovat syvällisiä ja merkityksellisiä, mutta niille, jotka eivät ymmärrä japania, mistä lyriikkasi kertovat?
ryo: Tämän albumin lyriikat kertovat isästäni ja utAn isästä; molemmat sairastuivat. Minun isäni sai ruokatorvisyövän, ja hänen isänsä sai haimasyövän, ja kasatessamme kappaleitamme minun isälleni tehtiin suuri leikkaus, ja hänen isänsä kuoli. Nämä lyriikat kertovat heistä, pääasiassa. sink kertoo minun isästäni, ja kappaleen 690min nimi on aika isäni leikkaussaliin menon ja sieltä paluun välillä. Jokaisessa kappaleessa on itsenäinen tarina, joten kirjoitin oikeastaan kuusi tarinaa, jotka on yhdistetty pienoisromaaniksi. Kaikki osat eivät yhdisty täydellisesti tai suoraan. Joka tapauksessa, jos minulta kysyttäisiin: "Mistä halusit kertoa tällä albumilla?", sanoisin tehneeni kappaleita siitä, "kuinka hän menetti jonkun tärkeän, miltä hänestä tuntui, mitä hän ajatteli, mistä hän tunsi surua, ja mitä hän päätti tehdä siitä eteenpäin". Minulla oli mielikuva, jossa "viikatemies odottaa saattohoitopotilaan kuolemaa sairaalahuoneessa", joten käytin nimeä devils in bedside, kuvitellen paholaisia ihmisten vuoteiden vierustoilla, ja lisäsin mukaan sävyn "ole varovainen, ne vievät rakkaasi!"
Käytät siis oikeita tarinoita.
ryo: Lyriikoissani kirjoitan vain oikeista kokemuksistani. Hämärrän kyllä niitä sokerikuorruttamalla ne tai muuttamalla niitä niin, että ne tulkitaan eri lailla, mutta periaatteessa kirjoitan oikeista tarinoistani.
Teema on raskas; kuten ihmisten kuoleminen tai rakkaistaan eroaminen.
ryo: Alun perin teemani oli ollut "kuinka ihmisen tunteet liikkuvat", ennen kuin aloitin tämän bändin. Joten, kuten rakkauslauluissa tai pop-kappaleissa, tärkeintä minulle oli, kuinka musiikki ja lyriikat ilmaistiin, ennemmin kuin kappaleet itsessään tai julkaisujen myyntiluvut. Tiedän, että tarinan sepittäminen on yksi tapa, mutta en kirjoita mistään muusta kuin siitä, mitä ympärilläni tapahtuu, vaikka saatan lisätä siihen vähän jotakin.
Tahdotteko vain viihdyttää kuuntelijoita musiikillanne, vai sisältyykö siihen jonkinlainen viesti, jonka haluatte välittää kaikille?
ryo: Luulen, että molempia, piditpä vain musiikkimme kuuntelemisesta tai tulkitsit, kuinka paljon sisällytämme teemaamme työhömme. Teimme työstämme kuuntelemisen arvoista sekä ihmisille, jotka haluavat nauttia vain musiikillisesta puolesta, että niille, jotka haluavat nauttia sen tulkitsemisesta, miksi musiikki tehtiin.
Jokaiselle kuuntelijalle eroaminen rakkaistaan, kuten perheestä, rakastajista ja ystävistä, voi merkitä eri asiaa. Luulen, että ihmiset kuuntelevat musiikkia ajatellen omia rakkaitaan.
ryo: Mitä tulee neljänteen kappaleeseen, kirjoitin sen niin, että sen voisi tulkita rakkauslauluna. Joillain kuuntelijoilla ei ole kokemuksia esimerkiksi perheenjäsenen sairastumisesta tai siitä, että joutuu eroamaan rakkaistaan kuoleman vuoksi. Mutta kaikilla on omat tärkeät ihmisensä kuten rakastajat, veljet ja ystävät, joten kirjoitin tavalla, jonka he voivat tuntea ymmärtävänsä.
Päätitte käyttää tanskan kieltä albumin neljännessä kappaleessa Den lille Havfrue. Miksi päädyitte tanskaan, ja viittaako kappale merenneitopatsaaseen Tanskassa ja siihen liittyvään satuun, vai onko sillä muu merkitys?
ryo: Kyllä, sillä on paljonkin tekemistä sen kanssa. (nauraa) Neljännessä kappaleessa ajattelin "yöllisen meren" ja "tähtitaivaan" kuvia, ja mielessäni oli surullisia mielikuvia kuten "kadotin rakkaani" ja "totuus on, etten näe heitä enää koskaan uudestaan". Kirjoittaessani melodioita ja lyriikoita haudoin mielessäni lyriikoiden yksityiskohtia ja muistin sadun merenneidosta, ja mieleeni tuli, että "se tosiaan vaikuttaa merenneidon lopulta". Silloin en tiennyt tanskankielistä nimeä, mutta ajattelin, että jos käyttäisin japaninkielistä nimeä Ningyohime, ihmiset ajattelisivat kuvaa kapeassa mielessä, joten tutkiessani, kuinka välittäisin tarinan teeman ja kertomuksen surullisen kohtalon, löysin alkuperäisen otsikon. Mielestäni se sopi oikein hyvin, joten merenneitopatsas liittyy tähän paljonkin, kuten sanoit.
Oletko yleensä kiinnostunut Skandinavian maista? Jos olet, miksi?
ryo: Minulla ei ole yksityiskohtaista tietoa Skandinavian maista, mutta pidän paljon siitä mielikuvasta, joka meillä japanilaisilla on Pohjois-Euroopasta. Niigata on samanlainen. (nauraa)
Onko Niigata ikään kuin Japanin Skandinavia? (nauraa)
ryo: Niigata sijaitsee pohjoisessa, ja meri on kylmä talvisin. (nauraa) Luulen, että voimme ymmärtää heitä aika hyvin. Ja olen kuullut, että Skandinaviassa oli goottikansa (alun perin Etelä-Ruotsissa elänyt germaaninen heimo), josta sana "gootti" on saanut alkunsa. Olen kiinnostunut heistä, koska bändimme nimessä on "goats" ja japaniksi äännämme sen kuten sanan "goth", "gootti", mikä on mielenkiintoista. Haluan mennä Kööpenhaminaan katselemaan nähtävyyksiä.
ryo, et vain tee musiikkia, vaan olet myös suunnittelija. Voisitko kertoa, mitä suunnittelet ja mistä saat ideoita, erityisesti devils in bedside albumin kanteen? Mistä saat vaikutteita?
ryo: Aina kun kirjoitan lyriikoita ja melodioita kuvat vain ilmaantuvat, joten en voi luoda levyn kannen tai lyriikkalehden ulkoasua ellen ymmärrä musiikkia ja sen kertomia tarinoita. Joten ideani tulevat sen alkuperäisistä teemoista, mitä varten suunnittelen. Joskus saan vaikutteita myös useilta taiteen kentiltä, kuten elokuvista ja kirjoista.
Mistä sait idean devils in the bedsiden levynkannen ulkoasuun?
ryo: Kun teimme demon, muuan henkilö laittoi erään valokuvan nettisivuilleen. Koska se oli vapaassa yleisessä käytössä, käytin sitä tehdessäni CD-R:rät jäsenille, ja heidän reaktionsa oli hyvin positiivinen, joten käytin sitä. Ja tämä on ensimmäinen työmme, joten käytin vuohta bändimme nimestä "9GOATS". Mitä tulee taustan kuvaan ja painatuksiin albumin sisällä, tein ne teemaan sopiviksi.
Suunnitteleko valokuvia?
ryo: Kyllä suunnittelen, mutta tämän CD:n ulkoasun suunnittelun lisäksi myös piirsin kuvitukset itse. Ollessani GULLETissa minulla oli tapana piirtää kuvitukset itse, skannata ne ja editoida ne käyttäen PC:tä.
Siis työskennellessäsi jollekulle muulle kuin 9GOATS BLACK OUTille kuuntelet musiikkia huolellisesti ja teet suunnitelmat mielikuvien pohjalta?
ryo: Kyllä. Mitä tulee CD:iden kansiin, en pysty tekemään hyvää työtä ellen kuuntele kappaleita tai kuule bändiltä, millaista työtä he suunnittelevat tekevänsä.
Miksi päätitte aloittaa oman yhtiön (dalli) sen sijaan, että olisitte liittyneet olemassaolevalle yhtiölle? Mitkä ovat oman yhtiön hyvät ja huonot puolet?
ryo: Mielestäni musiikkimme ei ole "musiikkia, joka välittömästi viehättää suurta yleisöä". Mietin kyllä, miten yleisöjä ja kuuntelijoita on, ja kuinka myynnit vaikuttavat bändimme toimintaan. Kuitenkin mielestäni tilanteessa, jossa useammat ihmiset kuuntelisivat musiikkiamme, se olisi tyhjällä ja tylsistyneellä tavalla sen sijaan, että he tosiaan ymmärtäisivät sitä, mitä teemme. Pelkäisin, että saattaisimme uuvuttaa itsemme ennen kuin kykenisimme vakiinnuttamaan 9GOATS BLACK OUTin musiikin. Meidät käytettäisiin loppuun ennen kuin kykenisimme saavuttamaan päämäärämme. Joten ajattelimme, että meidän pitäisi työskennellä itsenäisesti, ja perustimme oman yhtiömme. Mutta oli asioita, joita emme osanneet tehdä itse, joten menimme neiti Arakawan (zoisite) luo ja pyysimme häntä auttamaan sanoen: "Teemme voitavamme sikäli kuin mahdollista, joten ole kiltti ja auta meitä siinä, mitä emme osaa tehdä." (nauraa) Olemme niin kiitollisia hänelle, ja ilman häntä meillä ei olisi ollut tällaista mahdollisuutta.
Kun neiti Arakawa esitteli työnne minulle ja kuuntelin musiikkianne, se oli mielestäni todella hyvää. Kerroin teistä nopeasti JaMEn henkilökunnalle, mutta he tiesivät jo teistä. He tiesivät internetin ansiosta.
ryo: Todellako~~~? Kiitos teille oikein paljon. Se oli toinen syy perustaa oma yhtiömme. Luulen, että haluamme jatkossakin luoda musiikkia, joka pystyy tavoittamaan yleisön, joka tosiaan haluaa meidät, kulkematta median läpi. Mielestäni kuuntelijoilla on hyvä käsitys siitä, mistä he pitävät, ja uskon siihen.
Hankitte vähän aikaa sitten MySpace-tilin. Tuntuuko teistä, että sen avulla on helpompaa tavoittaa faninne, ja oliko se tarkoituksenanne luodessanne tilin?
ryo: Emme ole hyviä pitämään läheisiä välejä faneihin. (nauraa) Koska meillä ei ole monia reittejä, kuten lehtimainontaa, flaijereiden levittämistä ja mediassa esillä olemista. Rekisteröidyimme MySpaceen, koska se oli meille helppo tapa tehdä, mitä tahdoimme. Rekisteröidyttyämme se jätettiin pitkäksi aikaa. (nauraa) Mutta viime aikoina se on alkanut toimia hyvin.
Mitä tarkoitatte, että se jätettiin?
hati: Rekisteröidyin, mutta en tiennyt, kuinka käyttää sitä kunnolla. (nauraa)
Mutta on uskomatonta, että kävijöiden määrä kasvaa päivä päivältä.
hati: Aa, kiitos siitä. Emme ole vielä lähettäneet viestejä tai mitään, mutta olemme saaneet MySpacen kautta viestejä, emme vain Japanista vaan myös ulkomailta, viestejä tyyliin "rakastan musiikkinne kuuntelemista". Se rohkaisee meitä kovasti. Luulen, että on paljon lyriikoita, joita he eivät ymmärrä kunnolla, muta olemme kiitollisia, kun ulkomaalaiset kuuntelijat sanovat: "se on hyvää", vain musiikkiamme kuuntelemalla.
Asia on juuri niin kuin sanoit aikaisemmin, että voitte liikuttaa ihmisten sydämiä ja ylittää rajoja.
hati: Joten tuntiessamme olevamme eksyksissä se rohkaisee meitä kovasti.
Ei ole kovin kauaa siitä, kun perustitte bändin, mutta jo nyt ulkomaalaiset fanit ovat osoittaneet paljon kiinnostusta. Olitteko tietoisia tästä, ja miltä se teistä tuntuu?
utA: Olen tietoinen siitä, tietenkin, ja olen hyvin iloinen. Tiedän, että meidän on ensin soitettava keikkoja Japanissa, mutta sitten voimme mennä ulkomaille; haluamme mennä ja välittää musiikkimme suoraan heille.
Mitenkähän luotte CD:nne musiikillisen maailman lavalla?
utA: Työskentelemme nyt kovasti pystyäksemme keksimään jotakin, joka sopii ihmisten odotuksiin.
Keikka saattaa erota CD:n maailmasta.
ryo: Luulen niin. Luulen, että ilmassa olevien tunteitten sävy tulee muuttumaan hieman, joten emme kiellä sitä ja uskallamme soittaa jotkut kappaleet vähän eri lailla.
hati: Minäkin olen innoissani, ja haluan ihmisten kuuntelevan musiikkiamme enemmän.
Odotitteko tällaista vastaanottoa ulkomailta?
hati: Emme tässä mittakaavassa. Luulen, että jotkut niistä, jotka tunsivat GULLETin, näkivät kotisivumme ja kuuntelivat musiikkiamme. Saimme tilauksia myös ulkomailta, ja olin iloinen nähdessäni kommentteja tyyliin "kuuntelin musiikkianne kotisivullanne ja ostin sitä", sillä ajattelin, että saimme heidät ymmärtämään vain kuuntelemalla musiikkiamme.
ryo: Ajattelin ulkomaita jonkin verran. Kun olin edellisessä bändissäni, jotkut ihmiset tulivat Taiwanista, joten ajattelin, että oli helpompaa vedota aasialaisiin ihmisiin, koska he elävät lähempänä meitä, mutta tällä kertaa saimme vastauksia ihmisiltä Pohjois-Euroopassa ja Amerikassa. Luulen, että nyt on aika, jona visual kei rock on todella korkeassa suosiossa, mutta toivon, että voimme luoda jotakin, joka pysyy ikuisesti. Olen kiitollinen tämänhetkisestä tilanteesta ympärilläni ja olen todella iloinen.
Musiikkinne ei ole tyypillistä visual keitä, vai mitä?
ryo: Minulle ei ole niin väliä mihin skeneen tai mihin levy-yhtiöihin kuulumme.
Mielestäni on parempi olla määrittelemättä tuollaisia asioita. Kun bändi on levy-yhtiön alaisena, työt on tehtävä deadlinejen mukaan, aivan kuin tuote.
ryo: Yleensä artistit haluavat erottua muista. Minäkin olin ennen sellainen. Jotain tyyliin "muut tekevät tätä, joten me teemme jotain muuta". Tunnemme joskus tukahtuvamme ajatellessamme liikaa, kuinka haluamme olla omaperäisiä henkilöitä, erilaisia kuin muut. Nyt minusta tuntuu, että jos teemme sitä, mitä haluamme, omaperäisyytemme kumpuaa siitä, joten emme ajattele sellaisia asioita kuin "meidän on soitettava keikkoja" tai "meidän on julkaistava jotakin tällä aikavälillä". Haluamme tehdä musiikkiamme kun voimme, omaan tahtiimme.
Kuten musiikkinne ei kuulosta tyypilliseltä visual keiltä, myöskään ulkonäkönne puolesta ette vaikuta tyypilliseltä visual keiltä.
ryo: Luulen niin. Tämän albumin kohdalla toimme esiin vain musiikkimme ilman pukujamme, meikkejämme ja lavaesiintymistämme. Emme tienneet, millaisen reaktion kappaleemme herättäisivät ihmisissä, joten julkaisimme ne ajatellen: "teemme mitä tahdomme". Emme ole lainkaan tietoisia siitä.
Voitteko kertoa meille jotakin 9GOATS BLACK OUTin tulevaisuudesta? Mitä fanit voivat odottaa?
ryo: Jos voimme, hankimme rumpalin, ja haluamme soittaa keikkoja. Sitä ei ole vielä määritelty, mutta toivon, että saavutamme enemmän vuonna 2008. Emme kuitenkaan ole tehneet suunnitelmia tyyliin "teemme tämän siihen mennessä". Olemme valmiita sitten kun olemme tyytyväisiä aikaansaannoksiimme, joten emme voi luvata, milloin se tulee olemaan. Mutta haluamme julkaista uutta tuotantoamme johonkin aikaan tänä vuonna, jos mahdollista.
Lähettäisittekö viestin JaMEn lukijoille.
utA: Jatkamme työskentelyämme teemamme "mikä soi ihmissydämissä" sisällä. Tiedän, että kielimuuri on olemassa, mutta murramme sen ja teemme musiikkia, joka antaa teille mielikuvia ja todella pysyy teissä. Joten olkaa kilttejä ja jatkakaa tukemistamme.
hati: Teimme levynkannet, jotka eivät ole kytköksissä vain musiikkiimme vaan myös kaikkeen muuhun, joten haluan sekä musiikkimme että visuaalisten asioiden, kuten levynkannen, saavan teidät tuntemaan monia asioita, ja haluamme jatkaa tällaisen työn tekemistä.
ryo: Työskentelemme 9GOATS BLACK OUTina tavalla, joka eroaa olemassa olevista bändeistä ja aiemman bändini toiminnasta. Etsimme nyt muotoamme, joten emme voi luvata JaMEn lukijoille seuraavan julkaisumme ajankohtaa, tai milloin teemme live-konsertin. Joka tapauksessa yritämme työskennellä kovasti ja uskoa itseemme sekä varmistaa, että olemme odottamisen arvoisia.