Chariots - Trigger

Tunnetulle visual kei -levy-yhtiö Under Codelle levyttävä Chariots oli allekirjoittaneelle ihan uusi tuttavuus kun bändin uusin singlejulkaisu Trigger ilmestyi 12. marraskuuta. Kuunteluun päätyi tuoreen kaksiraitaisen levyn Type A, joka sisältää nimikkokappale Triggerin sekä b-sidenä Nefarious Punisherin.

Trigger alkaa äänekkäästi elektronisen biitin, raskaan kitaran ja Rikun muokatun karjunnan tahdittamana. Pian kappale muuttuu kuitenkin hieman normaalimmaksi raskaaksi rockiksi, joskin muokatut vokaalit jatkavat pidempään vuorotellen puhtaan laulun kanssa. Alussa biisi on melkoisen synkkä, mutta kertosäkeessä tunnelma muuttuu yhtäkkiä varsin pirteäksi energisen positiivisella meiningillään. Loppuosan kitarasoolo ja useita kertoja toistuva lähes poppaava kertosäe sekoittavat tuntemuksiani kappaleesta - kokonaisuus tuntuu aivan liian sekavalta sopalta, enkä suoraan sanottuna pysty nauttimaan tästä juuri ollenkaan. Livenä biisi saattaisi jopa toimia hauskana riehumiskappaleena, mutta levyltä kuunneltuna toivoisin bändin keskittyvän kerrallaan hieman rajatumpiin tyyleihin.

Nefarious Punisher onnistuu vaikuttamaan huomattavasti paremmin. Biisin tunnelma on hidastempoinen ja painostava, ja musiikki on raskasta ja kohtuullisen itseääntoistavaa ja junnaavaa. Rikun äänestä paljastuu uusia syvyyksiä hänen laulaessaan välillä puhtaasti, välllä muokatusti karjuen. Toisin kuin Triggerin nopeasti vaihtuvista eri ulottuvuuksista, Nefarious Punisherista pystyy oikeasti nauttimaan juurikin sen tiiviin tunnelman ansioista.

Trigger on ristiriitainen sinkku kappaleiden ollessa niin erilaisia ja eri tasoisia. Nimikkokappale oli todellinen pettymys, mutta bändi onnistui keräämään kaivattuja pisteitä b-sidellään. Nefarious Punisherin ansiosta aion antaa Chariotsille tilaisuuden vastaisuudessakin, mutta täysin varauksetta en voi suositella ainakaan tätä julkaisua.