school food punishment Japan Expossa

Juuri ennen school food punishmentin lauantaista konserttia Ranskan Japan Expossa 2009 haastattelimme yhtyettä viidentoista minuutin ajan paljastaaksemme lukijoille enemmän yksityiskohtia heistä.

Terve ja kiitos tästä haastattelusta. Voisitteko esitellä bändinne lukijoillemme?

Yumi Uchimura: school food punishment on yhtye, joka sekoittaa eri musiikkigenrejä popista progressiiviseen rockiin sekä elektroniseen musiikkiin. Soundimme on erittäin vaihteleva.

Miksi valitsitte yhtyeenne nimeksi school food punishmentin? Onko japanilainen kouluruoka todellakin jonkin sortin rankaisu?

Yumi Uchimura: (nauraa) Ei, itse asiassa valitsimme nimeksi tämän, koska yksi jäsenistämme piti t-paitaa yllään, jossa luki ”School Food is Good Food” (Kouluruoka on hyvää ruokaa) ja pidimme school food -sanoista. Halusimme lisätä kolmannen sanan näiden jälkeen ja ”punishment” kuulosti todella hyvältä, joten päätimme laittaa sen nimeemme. Nimi on aika ironinen, koska Japanissa kouluruoka on hyvää. Nimen eri äänteet kuvaa kaiken musiikistamme, joka on täynnä kauniita asioita.

Olette osa uutta rockmusiikin sukupolvea, joka sekoittaa monia eri genrejä. Teidän soundissanne on niin pehmeän, ilmahtavan kuin jopa värikkään vivahteita. Ajatteletteko rockmusiikin muuttuneen enemmän kaupalliseksi, kuten esimerkiksi j-popille on käynyt?

Yumi Uchimura: school food punishmentin suhteen en ajattele, että olisimme osa tuota logiikkaa; teemme mitä haluamme. Saimme mahdollisuuden palata major-levy-yhtiölle, mutta halusimme pitää soundimme koskemattomana, emmekä halunneet tehdä ”mainosmusiikkia". Se on haastavaa, mutta haluamme pysyä samana vapaana yhtyeenä.

Aivan, palasitte major-yhtiö Sony Music Japanille, mutta miksi päätitte palatte sinne, kun vaihtoehtona oli itsenäisyys ja vapaus ilman mitään sidoksia?

Yumi Uchimura: Musiikkimme pysyy aina samanlaisena, mutta mahdollisuutemme palata major-levy-yhtiölle mahdollisti suuremman yleisön. Levy-yhtiöllä on monenlaisia artisteja, jotka edustavat eri genrejä ja ihastuttavat erilaisia yleisöjä. Nyt musiikkimme koskettaa myös monia muita ihmisiä.

Mitä yhtyeen pitäisi mielestänne tehdä ollakseen omanlaatuinen ja erottuakseen kaikista muista ryhmistä?

Yumi Uchimura: Siihen liittyy pari asiaa. Osallistuimme JUDY AND MARYn tribuuttialbumin tekemiseen ja coveroimme yhden kappaleen, mutta saimme silti oman soundimme esiintymään tässä versiossa. Vaikka käytimme samoja melodioita ja lyriikoita, saimme school food punishmentin erottumaan. Jos pystyy esiintymään omana itsenään coverkappaleessa laulun tai melodian suhteen, on ryhmä todellakin omaperäinen. Tällaisella bändillä on oma identiteetti eikä se perustu nykyiseen muottiin.

JUDY AND MARYsta puheen ollen, bändin kaksi alkuperäistä jäsentä esiintyy tänä vuonna Japan Expossa uuden projektinsa, ZAMZA’n’BANSHEEn kanssa - mitä mieltä olette tästä uudesta ryhmästä?

Yumi Uchimura: JUDY AND MARYlla on ollut suunnattoman menestyksekäs ura takanaan, ja senkin jälkeen he ovat jatkaneet työskentelyä uusien projektiensa kanssa. Se on erittäin haastavaa. He ovat todella rohkeita ottaessaan riskin ja aloittaessaan tyhjältä pöydältä sellaisen menestyksen jälkeen; se inspiroi meitä paljon ja saa meidät jatkamaan.

Mitä mieltä olette tämän vuoden Japan Expon esiintyjistä?

Yumi Uchimura: Esiintyjien seurassa on yhtye nimeltä PUFFY, jota olen ihaillut jo pitkän aikaa. Yhtyettä voisi sanoa esikuvaksi Japanissa, joten heidän esiintymisensä on mahtava asia. Se edistää ja kehittää Japanin ja Ranskan välistä kulttuurivaihtoa. Haluamme osallistua tähän kehitykseen.

Masayuki Hasuo, mainitsit aikaisemmassa haastattelussasi, että ranskalainen kirjailija Boris Vian oli inspiraatiosi lähde. Mikä osa työstäsi on saanut eniten inspiraatiota häneltä? Musiikkisi, sanoituksesi…?

Masayuki Hasuo: Luin hänen Froth on the Daydream -novellinsa japaniksi ja nautin sen lukemisesta. Inspiroiduin kirjasta, koska se oli todella mielikuvituksellinen ja värikäs. Lukukokemus oli kuin musiikin kuuntelemista – inspiroiduin hänen kirjoituksistaan. Hän oli myös jazzmuusikko, joten päättelin kirjoitetun musiikin olevan hänelle helppo asia toteuttaa.

Sanokaahan loputkin jäsenet, ketkä ovat inspiroineet teitä.

Masayuki Hasuo: Noh… (miettii) Pidän At the Drive-in -yhtyeestä.
Hideaki Yamazaki: Pidän paljon j-popista, erityisesti Sheena Ringosta ja GRAPEVINEsta.
Yumi Uchimura: Pidän myös j-popista. Tykkään myös ranskalaisista artisteista, kuten esimerkiksi Vanessa Paradisesta.
Osamu Hidai: Rakastan 70-luvun musiikkia, kuten The Rolling Stonesia ja Janis Joplinia.

Viimeinen viesti lukijoillemme?

Masayuki Hasuo: Ranskalainen yleisö on erittäin mahtava. Haluaisin palata Ranskaan pian! Yritämme parhaamme konsertissa, jotta haluatte nähdä meidät uudelleen!

Kiitoksia haastattelusta.

school food punishment: (yhteen ääneen) Kiitos!