SCREW-fanit keikkatunnelmissa

Haastattelimme internetin kautta joitakin keikalle saapuvia nuoria ja kyselimme, millaisissa tunnelmissa keikkaa odotetaan. Voit kertoa omista keikkamietteistäsi kommentoimalla artikkelia.


Kertoisitteko nimenne, ikänne ja mistä olette kotoisin?

nyappycafekko: nyappycafekko, 14 vuotta, Sastamala.
Tikraw: tikraw, 19 vuotta, Jyväskylä.
Maiko: maiko, 16 vuotta, Helsinki.
Paula: Paula, 19 vuotta, Länsi-Suomi.
Blumbe: Blumbe, 18 vuotta, Helsinki.


Miten ja milloin tutustuitte SCREW'hun? Mikä bändissä viehättää? Onko teillä lempijäseniä? Entä suosikkijulkaisua?

nyappycafekko: Hmm... SCREW'hun taisin tutustua vasta vähän aikaa sitten, tammikuussa 2012. Ihan ensikuulemalta bändi vaan jotenkin sai multa täyden kympin, eli toisin sanoen iski heti. Siitä asti olen bändiä aktiivisesti seurannut/kuunnellut. Voi että, tää on niin vaikee valita lempijäsen kun kerran kaikkia rakastan tosi paljon. Mutta jos on oikeesti nyt pakko valita, niin sanoisin Manabu. Manabu on jotenkin vaan niin viehättävä ja mielenkiintoinen ihminen. Suosikkijulkaisuni olisi varmaankin DUALITY. Se oli niitä ensimmäisiä biisejä mitä kuulin, ja se iskee vieläkin! Ja muita lemppareita olis myös Ancient Rain ja Cursed Hurricane.

tikraw: SCREW on ensimmäinen jrock-bändi, jonka löysin itse internetin ihmemaasta ilman kaverin suosituksia. Vuosi taisi olla 2008. SCREW'n musiikki vaan kolahti heti kovaa, erityisesti pidän Byon äänestä. Lempijäsen on vuosien mittaan vaihdellut, tällä hetkellä vuorossa ovat Byo ja Kazuki. Uudelle basistille en ole vielä kamalasti lämmennyt, lähinnä varmaan sen takia, että olen ikävöinyt edellistä, mutta toivon keikan korjaavan asian! Suosikkijulkaisu on juuri ennen edellistä Suomen keikkaa julkaistu X-RAYS. Levy on monipuolinen ja vaikka se on melko helposti lähestyttävä, en ole ainakaan vielä siihen kyllästynyt.

maiko: Tarkkaa aikaa en osaa sanoa, koska siitä on jo sen verran aikaa ja tutustuin bändiin melko vähitellen, mutta ihan kunnolla aloin fanittamaan joku hiukan päälle muutama vuosi sitten. Rakastan bändin monipuolista musiikkia, ja sitä miten heidän tuotannostaan löytyy joka tilanteeseen kappale! SCREW'n monien biisien kuuntelemisesta tulee aina jotenkin tosi energinen ja hyvä fiilis, mutta samalla heillä on myös niitä haikeampia ja rauhallisempia kappaleita. Lisäksi bändin jäsenillä näyttää olevan tosi hyvä ystävyyssuhde keskenään, ja bändi on pysynyt pystyssä ja jatkanut aina eteenpäin vaikeuksista huolimatta.

Lempijäseneksi voisin nimetä Kazukin - hän on taitava kitaristi, ja hänellä on ihana persoona. Ja vaikka Yuuton lähtö aikoinaan koskettikin, niin olen oppinut pitämään myös Ruista erittäin kovasti. Mielestäni hän sopii hyvin SCREW'hun, ja hän on mahtava basisti.

Yhtä ainoaa suosikkijulkaisua on SCREW'lta lähes mahdotonta nimetä, mutta pidän erityisen paljon albumeista X-RAYS ja Fusion of the core. Myös uusinta kokopitkää albumia on tullut viime aikoina luukutettua ihan kiitettävästi!

Paula: Olen ollut bändin olemassaolosta tietoinen melkein perustamisesta asti, mutta todellinen kiinnostus heräsi Tsukicon 2009 aikoihin, kun SCREW oli esiintyjänä kyseisessä tapahtumassa.

Blumbe: SCREW tuli tutuksi joskus vuonna 2007, kun etsin estetiikaltansa räväkkää, mutta musiikillisesti turvallista ja tuttua visual keitä aikansa isoimpien nimien innoittamana. Ensivaikutelma oli vaisu ja vähän puinen, eikä se ole erityisemmin siitä muuttunut tähänkään päivään saakka. Joskin saatan palata muutamien ”hittien” pariin silloin tällöin kun tarvitsen taustamusiikkia kaikkiin päivän redundantteihin askareisiin.
Ancient Rain on varmaankin se kappale, jossa bändin vahvimmat puolet pääsevät mahdollisimman paljon esiin. Byoun unen kaltainen, joskin monotooninen performanssi sopii myös hyvin tuota kuvausta vastaavaan kitaratyöskentelyyn, jonka päälle maininta vielä mukanahyräilettävälle kertosäkeelle. Myös kevyt/raskas-akselilla keskelle tipahtavat kappaleet Kairos, Cursed Hurricane, DEEP SIX ja vastaavat toimivat menettelevästi, kunhan muistan pitää ne omassa arvossaan.


Miten reagoitte keikkauutiseen? Milloin päätitte ostavanne liput?

nyappycafekko: Itse asiassa taisin vaan jostain ohimennen katsoa että SCREW olisi tulossa Suomeen. Silloin heidän musiikkia ensimmäisen kerran taisin alkaa kuunnella, siinä toivossa että pääsisin taas konserttiin. Karmea totuus tästä asiasta on se, että en ole vielä ostanut lippua. Mutta uskon että hankin sen lähipäivinä.

tikraw: Innostuin! Vaikka huhuja Euroopan-kiertueesta olikin jo ilmassa leijunut jonkin aikaa. Päätöstä lipun ostamisesta ei tarvinnut tehdä, vaan se oli itsestäänselvyys.

maiko: Ensin oli tietysti vaikea uskoa, että onko tämä edes totta. Sen verran kauan olin tällaista uutista odottanut (oikeastaan edellisen keikan loppumisesta lähtien, haha), että tuntui erittäin epätodelliselta. Lippujen ostamista en edes mitenkään erikseen päättänyt, vaan olihan se aika itsestäänselvää että tänne on pakko päästä, ja liput saatava nopeasti!

Paula: Huhut Euroopan kiertueesta alkoi liikkua hyvissä ajoin ennen virallista ilmoitusta, joten asiaan oli ehtinyt jo tottua. En ollut pantannut rahoja erikseen lippua varten, mutta kun liput tuli myyntiin, tili sattui olemaan sillä hetkellä plussalla, joten pystyin varaamaan lipun heti ensimmäisenä myyntipäivänä. Varsinaista pelkoa keikan loppuunmyymisestä ei ollut, joten klikkailin Tiketin sivulla omaan tahtiini ilman sen kummallisempaa stressiä.

Blumbe: Aina kun näinkin nimekäs yhtye Japanista ilmoittaa tulostaan, pidän sitä jonkin sortin spektaakkelina. Onhan se nyt kiva, kun länsimaalaisiakin skenen seuraajia muistetaan! Olen myös aina poikkeuksetta visual kei –keikoilla viihtynyt todella hyvin persoonallisen fanikannan ja bändien interraktiivisuuden takia, vaikka musiikista harvemmin välitän.

Lippujen korkeahkon hinnan takia jouduin miettimään pidemmän aikaa paikalle ilmestymistäni, mutta mihin muuhun tämäkin 34 euroa menisi? Riepuun, ravintolaan tai raviradalle? Keikkamuistot ovat tähänkin päivään asti todistaneet itsensä korvaamattomiksi, joten tuskin se vielä on miksikään muuttumassa.


Oletteko nähneet SCREW'ta aiemmin livenä? Jos olette, missä ja milloin? Millainen vaikutelma jäi?

nyappycafekko: Olen vielä niin tuore fani etten ole vielä heitä ehtinyt näkemään.

tikraw: Kerran, edellisellä Suomen keikalla Tsukiconissa 2009. Keikka oli mahtava, sain tarpeeksi läheltä lavaa paikan, josta näki hyvin ja meno oli mieletön. Ainut miinus oli se, että yleisössä minut ja keikkaseurani ympäröi joukko huonotapaisia saksalaisia, jotka kieltäytyivät ymmärtämästä sanaakaan englantia (tai niitä kahta sanaa saksaa, jotka me osasimme), kun yritimme kommunikoida heidän kanssaan.

maiko: Vuonna '09 näin heidät Tsukiconin yhteydessä keikalla Glorialla heidän ollessaan pääesiintyjänä tapahtumassa. Keikka oli uskomattoman hyvä, ja bändi piti hyvin yllä kontaktia yleisön kanssa! Todellakin kaiken sen odotuksen arvoista.

Paula: Ensimmäinen ja vielä vähän aikaa ainoa keikka oli tuo Tsukiconin yhteydessä pidetty keikka Glorialla. Bändi oli jo siinä vaiheessa suht tuttu, mutta silti bändi yllätti positiivisesti. Fiilis oli hyvä ja bändi ei heittänyt ns.keikkaa länsimaalaisille, vaan keikka tuntui sellaiselta, jonka voisi myös nähdä Japanissa.

Blumbe: En ole.


Oletteko tulossa keikalle yksin, kaksin vai porukassa?

nyappycafekko: No, se on vielä vähän vaiheessa. Päätin ihan alusta alkaen, että ihan oikeesti SCREW on tosi upee bändi ja haluan oikeesti nähdä nuo mulle tosi tärkeet ihmiset sellasessa seurassa, että oikeesti mulla on siel hyvä olla. Kun uskon tän olevan kaikista mahtavin keikka missä oon ollu.

tikraw: Yksi kaveri on jo seuraksi varmistunut, vaikka toivonkin, et saadaan jokunen muukin vielä houkuteltua tutustumaan mahtavaan bändiin!

maiko: Olen tulossa parin viiva muutamien kavereideni kanssa, hieman on vielä auki, että keitä porukkaan tarkalleen kuuluu, varsinkin kun tilanne yhden kaverin suhteen näyttää siltä, ettei hän pääsekään tulemaan. Mutta seuraa on siis joka tapauksessa, kävi miten kävi.

Paula: Alunperin olin menossa keikalle yksin, mutta sisko ilmoitti tulevansa myös työn merkeissä. Omassa kaveripiirissäni ei ole ketään bändin fania.

Blumbe: Kukaan ei ole vielä mukaani suostunut lähtemään, vaikka eihän sitä vielä tiedä. Olen kyllä huomannut, että seuraa löytyy aina viimeistään jonossa.


Aiotteko jonottaa, kauanko ja miksi? Pyrittekö johonkin tiettyyn osaan salia?

nyappycafekko: Jonottaa aion varmaankin jälkeen puolenpäivän, luulisin. Mun mielestä jonotus on osa sitä keikkaa, paremmin en osaa selittää. Mulla varmaankin olisi tavoitteena päästä sinne Manabun kohdalle, vasemmalle. Ja kyllä siihen keskelle Byon eteenkin olisi kiva päästä.

tikraw: Riippuu vähän säästä ja siitä, mitä muu seura haluaa, mut itse tykkäisin jonottaa edes jonkin aikaa. Kaikille eniten odottamilleni keikoille olen jonottanut jonkin aikaa, joten se luo jo itsessään keikkatunnelmaa. Samalla on hyvä tilaisuus yrittää bongailla tuttuja ja vaihtaa vähän kuulumisia. Salissa tykkään olla ihan lattiatasossa, pituutta kun on sen verran, että näen vähän kauempaakin yleensä hyvin.

maiko: Kazukin puolelle olisi hienoa päästä (vaikka kyllä mulle muukin osa salia kelpaa!), ja mieluiten eteen, koska en näe kunnolla ihmisten takaa. Ja parvelle ei riitä ikä. SCREW'n tyylinen energinen livebändi on toisaalta parhaimmillaan muutenkin kun on alhaalla salissa. Jonotuksesta ei ole vielä tässä vaiheessa tullut infoa, joten en osaa sanoa kuinka kauan jonotan. Heti jonotuksen alussa aion kumminkin tulla, oli se sitten aamuseitsemältä tai sen 1,5h ennen ovien avaamista illalla.

Paula: En todennäköisesti aio jonottaa puolta tuntia kauempaa, koska keikalle ei ole tunkua ja koko keikalle jonottaminen ei ole enää niin pakkomielteinen asia kuin ennen. Yritän kuitenkin varmaan hivuttautua salin vasemmalle puolelle Ruin kohdalle.

Blumbe: Jonottamaan lähden saman tien herättyäni, eli luultavasti kolmisen tuntia ennen ovien avausta olisin paikalla. Jonottaminen on aina osoittautunut keikkapäivien kohokohdaksi. Olkoot se sitten jokin tuntematon tai tuttu jolle pääsee juttelemaan ties mistä. Kolmessa tunnissa kerkee niin keskustella kansakunnan polttavimmista puheenaiheista kuin kovaäänisesti haukkua lähellä olevien suosikkibändejä.


Mitä odotatte keikalta?

nyappycafekko: En tiedä miksi, mutta taidan odottaa eniten sitä, kun jäsenet puhuu. Kun muilla keikoilla millä oon ollu jäsenet ei oo sillee kauheesti puhunu. Kun mun mielestä se on jotenki tärkee osa keikkaa. Ja tietenkin odotan myös sitä, että kuulostaako ne kappaleet niin hyvältä livenä kuin ne on esimerkiks levyllä. Odotan myös niiltä sitä, miten ne ottaa yleisön huomioon. Kun eri bändeillä on erilainen tyyli ottaa yleisö huomioon, ja haluan nähdä mitä tyyliä SCREW käyttää.

tikraw: Apua vaikea kysymys, en ole tällaista erikseen miettinyt. Mut ehkä uusia ja vanhoja biisejä sopivassa suhteessa, riehakasta menoa? Ehkä yleisesti vaan sitä, että on hauskaa!

maiko: Odotan vähintään yhtä energistä keikkaa kuin viimeksi, hyvää settilistaa ja ennen kaikkea sitä tunnelmaa ja fiilistä mikä keikalla tulee olemaan.

Paula: Odotukset on korkealla, koska Rui on tällä kertaa mukana. Vaikka Yuuto veti edellisen Suomen keikan hyvin, olen silti lämmennyt enemmän Ruille. Haluaisin myös kuulla vähän vanhempia biisejä, vaikka settilista taitaakin olla aika BIRAN-painotteinen.

Blumbe: Ei-fanina en tosiaankaan tiedä mitä odottaa. Rutiinikeikka jolla tulee hitit, edellisen kokopitkän täytemateriaali ja mahdollisesti plektra? Parhaat asiat tulee aina täysin odottamatta.


Minkä kappaleen haluaisitte erityisesti kuulla keikalla?

nyappycafekko: Varmaankin ne mun suosikit, DUALITY ja Ancient Rain.

tikraw: X-RAYSilta löytyvän DYSPNEAn, mutta sitä tuskin kuullaan, kun ei se settilistalle mahtunut edelliselläkään Suomen keikalla, jolloin levy oli ihan uusi. Vanhemmista biiseistä RAGING BLOOD on mahtava riehumisbiisi livenä (sen sanatkin oppii melkein kerralla ulkoa...).

maiko: Scarlet, Nanairo ja S=r&b ovat kyllä kaikki sellaisia pakko kuulla -kappaleita, koska vanhat suosikit, jotka takuulla saisivat fiiliksen keikalla entistä paremmaksi. Lisäksi haluaisin kuulla myös ANCIENT RAINin, DUALITYn sekä Vegasin. Odotan myös innolla, miltä uuden albumin kappaleet kuulostavat livenä.

Paula: THE BRAINS, ehdottomasti. Kyseinen biisi on henkilökohtainen suosikkini, ja omasta mielestäni settilista paranisi kymmenen kertaa tämän kappaleen myötä. Myös Wing-Ding ja KAIROS olisi siisti kuulla livenä.

Blumbe: Ancient Rain, vaikka pärjäisin täydellisesti ilman tätäkin. Kun en ole fani, niin olen siinä mielessä edullisessa asemassa, ettei settilista voi minua pettää.


Mikä olisi parasta, mitä keikalla voisi tapahtua?

nyappycafekko: Ihan kaikki varmaankin. Mulle riittää pienikin ele niin oon jo ihan intoo piukas. Varsinkin kun on kyse SCREW'n jäsenistä.

tikraw: Olen tylsä ja vastaan realistisesti: jätkät olisivat hyvällä tuulella ja vetäisivät keikan tunteella ja myös yleisö olisi hyvin mukana. Hyvä settilista ja vaikkapa toinen encore lämmittäisivät myös kovasti. Tietysti joku plektra tms. muisto olisi aina mukava plussa napata mukaan!

maiko: Se, että keikka olisi kokonaisuudessaan yhtä loistava kuin viimeksikin, ja että yleisölle sekä ennen kaikkea bändille jäisi keikasta mahtavat muistot! Sekä tietysti se, että he soittaisivat lempikappaleitani, ja onhan se aina kiva lisämuisto keikasta saada lavalta heitettäviä tavaroita (plektrat, rumpukapulat yms.), vaikka se pääasia tietysti on itse keikka.

Paula: Edellä mainittujen biisien kuuleminen livenä ja yleisesti hyvä keikka. Toivoisin myös, että tällä kertaa yleisö osaisi käyttäytyä hitusen paremmin kuin viimeksi, jotta faneista ei jäisi niin huonoa muistikuvaa.

Blumbe: Jotain yllättävää. Minkään lavalta lentävän rihkaman kouraani osumistakaan en pistäisi pahakseni.


JaME Suomi kiittää kaikkia haastatteluun osallistuneita.