Säveltäjä, sanoittaja ja esiintyjä Aki Hata kertasi Desuconissa uransa vaiheita. Mukaan mahtui myös konsertti, jossa hän lauloi animetuotantonsa helmiä.
Monipuolinen muusikko Aki Hata vieraili Desuconissa. Nuorekkaasta ulkokuorestaan huolimatta Hata on kivenkova ammattilainen, jolla on sävellys- ja sanoituskokemusta niin peli- kuin animeteollisuudesta. Lisäksi hän on julkaissut sooloalbumeita ja työskennellyt Tsukihiko-yhtyeen parissa. Lahden Sibeliustalossa 8.-10. kesäkuuta järjestetyn Desuconin osalta Hatalle oli aikataulutettu konsertti lauantaille ja haastattelutyylinen puheohjelma sunnuntaille.
Lauantai: Aki Hata Anison Live
Desuconin lauantai-illan konsertissa Aki Hata lauloi animekappaleita, joiden luomisessa oli ollut mukana sanoittamisen tai säveltämisen osalta. Pienen odotuksen jälkeen lavalle saapunut Hata teki tuttavuutta runollisin sanamuodoin. Tulkin avustuksella Aki Hata totesi yleisön olevan hiljainen kuin järven pinta. Hän toivoi kuitenkin nostattavansa kaikki myrskyyn.
Taustabändin säestämä konsertti alkoi rytmikästä taputusta sisältävällä kappaleella LoveLoveLove no sei na no yo. Tämä ei kuitenkaan täysin rikkonut saliin laskeutunutta varautuneisuutta. Laulun jälkeen Hata mainitsi Desuconin aiemmat kunniavieraat Yuko Goton ja Halko Momoin, jotka olivat kaksi kuudesta kappaleen alkuperäisestä esittäjästä. Reipashenkisestä pop-musiikista huolimatta salin tunnelma alkoi lämmetä vasta useamman kipaleen jälkeen. Yleisö nousi hiljalleen seisomaan innokkaan valotikkuryhmän näytettyä aikansa esimerkkiä. Myös artisti itse olisi tosin voinut kehottaa paikalla olleita nousemaan ylös tanssimaan.
Aki Hatan lavapersoona on nuorekkaan pirteä ja hyväntuulinen. Esiintymiseltään hän kuitenkin lähentelee perinteistä otetta hillityin tanssiliikkein, eikä lähde esimerkiksi Halko Momoin edustamalle ylivilkkaalle koulutyttölinjalle. Pidättyväistä tyyliä edusti loistavasti etenkin Haruhi Suzumiya -kappale Lost in music, jonka Hata esitti viehkosti valokeilassa. Aikuisuudesta kertoi myös lyhyt tarina animetuotannon arjesta. Sävellyksillä on ennalta sovitut pituudet, mutta Hata selitti luomuksensa venähtäneen minuutin liian pitkäksi. Laulua oli käsketty leikata lyhyemmäksi. Mielipahasta selvittyään hän oli tehnyt työtä käskettyä - niin kuin aikuisuuteen kuuluu. Sattumus ei liene aivan rankimmasta päästä, mutta toi herttaiseen pop-iltamaan sopivan ripauksen ajateltavaa.
Azumanga Daioh -sarjan suomea sisältävä moi moi sai luonnollisesti erityishuomion Desuconissa. Sanoituksista vastannut Aki Hata kertoi etsineensä sanakirjoista söpöjä vieraskielisiä sanoja. Lopulta eteen oli sattunut suomen kieli, joka vakuutti nopeasti. Lavalla hän demonstroi silloista ilahtumistaan luettelemalla sanoja ja tekemällä yhä ihastuneempia ääniä. Hän totesi, ettei tuolloin osannut ajatellakaan olevansa 10 vuoden kuluttua Suomessa. Itse rallatus sijoittuu jonnekin veikeän ja hämmentävän rajamaastoon.
Harvinaisen tarttuva kappale Taiyou iwaku moeyo chaos nousi odotetusti yleisösuosikiksi. Hata oli ennen aloittamista opettanut yleisölle lauluun liittyvän liikkeen, jonka tosin suurin osa tuntui tietävän ennalta. Kappale on peräisin komediallisesta animesta Haiyore! Nyaruko-san, josta löytyy niin H. P. Lovecraftin innoittamia hirviöitä kuin söpöjä animetyttöjäkin. Erikoinen idea on poikinut myös monitahoisen, eri tunteita yhdistävän alkutunnuskappaleen. Laulu on julkaistu vasta tänä keväänä, mutta sen voi kuvitella pitävän pintansa jatkossakin.
Kauniilla melodiallaan ihastuttanut Motteke! Sailor Fuku! puolestaan huokui vapautunutta tunnelmaa niin musiikin kuin koko salinkin osalta. Konsertti alkoi etäisissä merkeissä, mutta etenkin näissä viimeisissä kappaleissa todella huomasi, kuinka yleisö ja artisti olivat löytäneet yhteisen sävelen.
Encoreen lukeutui huomiota herättävän raskasvaikutteisella kitarasoundilla alkanut Blood Queen sekä Haruhi Suzumiya -kappale Hare hare yukai. Viimeksi mainittua Hata pohjusti kehottamalla kaikkia tanssimaan söpösti. Desucon-esiintyminen päättyi Suomea koskeviin kehuihin sekä tietenkin toivotukseen "moi moi".
Settilista:
1. LoveLoveLove no sei na no yo!
2. Lost my music
3. Shoujo meiro de tsukamaete
4. Binetsu S.O.S!!
5. Senbon sennyo no hamari uta
6. moi moi
7. Taiyou iwaku moeyo chaos
8. Motteke! Sailor fuku
Encore
1. Blood Queen
2. Hare hare yukai
Sunnuntai: Sano se sävelin - Aki Hata
Konsertin jälkeisenä päivänä Aki Hatan ohjelmaan lukeutui vielä nimikirjoitustilaisuus sekä Sano se sävelin -niminen haastatteluosuus, jossa Hata kertoi urastaan musiikkinäytteiden kera.
Aki Hata kertoi muusikon uransa alkaneen bändistä, kunnes oli bongannut lehdestä peliyritys Konamin hakevan säveltäjää. Yleisölle soitettiin pätkää vuoden 1996 tappelupeli Soul Edgen areenakappaleesta P.N.K.N (peli tunnetaan länsimaissa nimellä Soul Blade). Instrumentaalinen musiikki kuulosti erityisen voimakkaalta ja jylhältä, ja oli siten sangen kaukana Aki Hatan jpop-imagosta. Pelisäveltäjän kokemukseensa nojaten hän kuvaili hyvän pelisoundtrackin haastavia ominaisuuksia; musiikin on jäätävä mieleen mutta se ei saa pelatessa häiritä eikä sen tule kyllästyttää pitkänkään kuuntelun jälkeen.
Säveltämisen ja sanoittamisen merkitystä Hata määritteli sanomalla tekevänsä ilman muuta korjauksia lyriikkaan, mutta sävellyksiin hän ei mielellään kaipaa ulkopuolista kajoamista. Tästä huolimatta pitkin haastattelua tuli selkeästi ilmi, kuinka paljon Aki Hata panostaa sanoituksiin. Useampaan kysymykseen vastatessaan hän tuli maininneeksi tutustuvansa aina alkuperäiseen materiaaliin perinpohjin. Esimerkiksi animekappaleiden sanoituksia tehdessään hän käy läpi myös alkuperäisen mangan ja yrittää yhdistää mangan ja animen maailmat toisiinsa. Mieluisimmiksi sanoitettaviksi hän valikoi synkät laulut.
Haasteiden kaipuu ei pääty lyriikkaan. Artisteille Aki Hata kertoi mieluusti säveltävänsä nimenomaan erikoisia lauluja. Näin ollen hän loi pirteälle Yuko Gotolle herkän nyyhkyballadin ja kiltin oloiselle Daisuke Onolle playboy-henkisen menoraidan. Oman erikoisuutensa taustoiksi Hata arveli muun muassa progerockin kuuntelemisesta saamiaan vaikutteita.
Haastattelun lopuksi Aki Hata esitti yleisölle kaksi laulua, mikä oli ihastuttava lisä ohjelmaan - etenkin kun eilisiltainen konsertti oli esitetty kylmiltään, ilman tällaista tutustumista artistin elämään ja näkemyksiin. Seisomaan noussut yleisö antoi voimakkaat aplodinsa, kun edellisillan suosikit Taiyou iwaku moeyo chaos ja Hare hare yukai kuultiin vielä uudelleen.
