Schwarz Stein - New vogue children

Schwarz Stein aloittaa ensimmäisen albuminsa New vogue childrenin vahvasti. Release me lähtee käyntiin vahvalla elektronisella poljennolla ja kiihkeällä tempolla. Kayan ääni soi kauniisti ja vahvasti sekä korkeissa puhtaissa sävelissä että matalammilla äänialoilla. Kappale on aika peruselektroa ja saa tanssijalan heti vipattamaan. Lisämaustetta kappaleeseen tuovat hitaammat väliosat, heleillä syntikkasoundeilla höystettynä, jotka yhdessä pianomelodian kanssa saavat aikaan hieman melankolisen tunnelatauksen.

Rise to Heaven jatkaa pianopohjaista bilefiilistelyä hieman hiljaisemmalla vauhdilla. Tämä varmasti uppoaisi juhlivaan massaan siinä missä MTV:n hititkin. Omaan makuuni hieman geneerisen tylsä kappale.

Seuraava kappale Queen of Decadence oli yhtyeen ensimmäisiä julkaistuja singlejä, ja tyyli onkin huomattavasti synkempää ja gothic-henkisempää. Kaunis kappale, joka piristää mukavasti synkempiä iltoja.

Haikean rauhallista tunnelmaa jatkaa myös vahvasti pianovetoinen transient. Kertosäe on erittäin mieleenpainuva, ja tekee välittömästi mieli laulaa mukana. Tämä sopisi illan viimeiseksi hitaaksi.

BIO GENESIS palaa komeasti party modeen tummasävytteisellä biitillään. Nopeat lyriikat ja säröäänet tekevät rankalla asenteellaan kappaleesta yhden levyn raskaimmista.

fester lovessa on jännän kieroutunut ilmapiiri. Alun syntikkasoundi on melkeinpä pelottava. Kayan laulu sen sijaan nostaa niskavillat pystyyn, koska se kuulostaa jostain syystä hieman epävireiseltä. Tuskinpa asia näin kuitenkaan on, nuotitus on luultavasti tarkoituksella tehty dissonoivaksi. Tämä lisää entisestään kappaleen synkkyyttä, eikä hautajaismaista välisoittoakaan ole unohdettu. Erittäin mielenkiintoinen teos.

Succubus pistää todella sukat pyörimään tanssikengissä. Mukana on myös rankempaa rähinää ja kitarasäröä. Tekee mieli lähteä avoautolla kruisailemaan baanalle ja luukuttaa tätä energistä draivia.

Nimikkokappaleessa New vogue childrenissä on sen kuulun Voguen hienostuneisuutta ja hypeä, sekä uuden sukupolven tuoretta näkökulmaa. Mukavan kevyt mutta menevä kappale, joka vetää taas tanssilattian täyteen. Tämän tahdissa heiluessa tuntee itsensäkin hieman tyylikkäämmäksi. Instrumentaalinen the alternation of generations -increase- päättää levyn futuristisiin rappion tunnelmiin.

Albumi on alusta loppuun kuin hyvät bileet. Välillä bailataan rankasti strobovalojen välkkeessä, välillä fiilistellään hitaiden tahdissa rakkaan kainalossa. Suosittelen ehdottomasti hieman synkemmästä bilemusasta tykkääville!