Faneilla on asiaa! -projekti on JaME Suomen tempaus sivuston ilmeen piristämiseksi. Tavoitteena on tarjota lukijoillemme tavallisten yhtyeiden haastattelujen, keikkaraporttien ja julkaisujen arvostelujen lisäksi myös jotain hieman omaperäisempää, ja mikä parempi tapa tehdä se kuin antaa puheenvuoro itse lukijoille. Tarjoamme mahdollisuuden sukeltaa kanssakuuntelijoiden ajatuksiin ja saada selville, mitä he todella ajattelevat mistäkin yhtyeestä. Mikä parasta, voit itse halutessasi ottaa osaa kysymyspaneeliin, jossa haastattelemme vuoron perään eri bändin kuuntelijoita. Annetaan siis suunvuoro faneille ja selvitetään, mitä heidän mielessään liikkuu, mikä on heidän tarinansa kunkin yhtyeen kuuntelijana, miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä ja paljon muuta!
Moi! Kuka olet ja miten tutustuit An Cafeen?
nyappycafekko: Olen Sanna (minut tunnetaan yleensä nimimerkillä nyappycafekko). An Cafeen tutustuin noin kolme ja puoli vuotta sitten, keväällä 2009. Serkkuni ja hyvä ystäväni kuuntelivat antikuita, joten sitä kautta taisin tutustua ylipäätänsä japanilaiseen kulttuuriin ja musiikkiin. Mutta jos nyt kehtaan myöntää, en An Cafea enää niin paljon kuuntele kuin ennen. Enää se ei ole ykkösbändi, mutta kuitenkin tärkeä minulle.
japsukka: Hei! Olen japsukka Meri-Lapista ja tutustuin bändiin kaverin kautta, kun hän yläasteella soitti pari heidän biisiään minulle. Sen jälkeen tutustuin heihin itse paremmin.
Lunath: Moi! Olen Lunath ja tutustuin An Cafeen pari vuotta sitten pyöriessäni YouTubessa.
Sugaru: Hei! Olen Sugaru, 16-vuotias tyttö Pohjois-Pohjanmaalta. Löysin An Cafen monien muiden fanien tavoin YouTubesta vuonna 2008 ollessani noin 12-vuotias, ja An Cafe on siitä lähtien ollut suosikkibändini.
Enzeru: Moikka, olen Enzeru, 14-vuotias tyttö Keski-Suomesta. An Cafeen tutustuin vuoden 2009 lopussa eli hiukan sen jälkeen, kun olin innostunut mangasta ja animesta. Luin muistaakseni jotain lehtijuttua, missä kerrottiin manga- ja anime-harrastajista. Jutussa oli myös vähän jrockista, ja mieleeni jäivät kaksi nimeä, Dir en grey ja An Cafe, joihin sitten päätin tutustua.
Miksi juuri An Cafe? Mikä bändissä viehättää? Mikä tekee An Cafen musiikista juuri sinulle erityistä?
nyappycafekko: Silloin (vuonna 2009) värikkyys ja iloisuus taisi olla mun mieleen kovasti, joten sen takia An Cafeen taisin tykästyä. En osaa oikein sanoa, miksi se olisi ”erityistä”. Musiikki on hyvää ja jäsenet suloisia. Nyt on kyllä pakko paljastaa, että en ole koskaan tykännyt Mikun äänestä sen erityisemmin (nauraa) Kyllähän Miku on hyvä laulaja ja näin, mutta äh, olen törmännyt parempiinkin!
japsukka: Miksi? Siksi koska ilman heitä en olisi edes alkanut kuunnella japanilaista musiikkia, joka laajentui myös aasialaiseen musiikkiin. Bändissä viehättää minua jäsenet ja biisit. En osaa sanoa erityisemmin mikä; he ovat minulle se ensimmäinen hyvä bändi, jota kuuntelen edelleen ja jolla on tunnearvoa. Hmm, mikä tekee heidän musiikistaan erityistä... aika paha. Heidän biisinsä sopivat minusta joka tilanteeseen ja antavat unohtaa muun maailman hetkeksi.
Lunath: An Cafessa viehättää se, että lyriikat oikeasti tarkoittavat jotain. An Cafe on minulle erityinen siksi, että se on ensimmäinen japanilainen bändi, jota aloin kuunnella, ja sitä kautta löysin muitakin mahtavia bändejä.
Sugaru: Uniikki, monipuolinen musiikki, bändin jäsenet itsessään omine persoonineen ja heidän kykynsä ottaa fanit todella taidokkaasti huomioon ovat kaikki piirteitä, jotka tekevät mielestäni An Cafesta kokonaisuudessaan viehättävän ja helposti kuunneltavan bändin. An Cafe on minulle henkilökohtaisesti jotain sellaista, mikä piristää niinäkin päivinä, kun mikään ei tunnu menevän oikein.
Enzeru: An Cafen mikään biisi ei ole samanlainen kuin joku muu ja biisejä on laidasta laitaan. Välillä on vähän örinää ja välillä nyappy-meininkiä. Mikun ääni on erikoinen, ja vaikka jotkut eivät siitä pidäkään, niin omasta mielestäni Mikun ääni tekee An Cafesta An Cafen, se on suuri osa An Cafen musiikkia. Pidän myös kovasti An Cafen sanoituksista.
An Cafella on takanaan jo roima kasa erilaisia julkaisuja. Mikä julkaisuista on suosikkisi ja miksi? Entä osaatko nimetä yhtä lempikappaletta?
nyappycafekko: Suosikkikappaleita on parikin, mutta jos nyt yksi ja ainoa pitäisi valita, niin sanoisin Ese Uranai. En tiedä miksi, mutta siitä olen pitänyt aina. Suosikkijulkaisuni on varmaankin Gokutama Rock Cafe, koska se sisältää musiikkia laidasta laitaan; kappaleet ovat erilaisia. Tykkään sellaisesta.
japsukka: Suosikkia ei erityisesti ole julkaisuista, mutta jos on pakko sanoa joku, niin Gokutama Rock Cafe. Tämä siksi, koska albumilla on monta suosikkikappalettani, minkä lisäksi biisit ovat meneviä ja erityylisiä. Lempikappaleeni tältä albumilta on Kakusei Heroism, muuten sen virkaa toimittaa Maple Gunman.
Lunath: En osaa sanoa lempijulkaisua, mutta lempikappaleitani ovat Orange Dream, Pairing ja Smile Ichiban Ii Onna.
Sugaru: Valitsen nyt Goku-Tama Rock Cafe -albumin, koska olen huomannut etenkin viime aikoina kuunnelleeni sitä todella usein. Se oli myös ensimmäinen j-rock-levyni, ja sen kappaleissa on tietynlaista tunnearvoa ja monenlaisia muistoja minulle itselleni, mikä tekee siitä minulle ehkä sen vuoksi erityisen tärkeän. Lempikappaleita minulla on monia enkä kykene valitsemaan niistä vain yhtä suosikkia.
Enzeru: Suosikkialbumini on Gokutama Rock Cafe, koska sillä on monenlaisia kappaleita ja melkeinpä joka tilanteeseen sopiva kappale. Monet levyn kappaleista ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä, joten sekin vaikuttaa mielipiteeseeni. Levyllä on niitä hiukan raskaampiakin kappaleita, mutta myös näitä iloisia nyappy-kappaleita, ja pidän jokaisesta levyn kappaleesta. En osaa nimetä ainoastaan yhtä lempikappaletta, mutta niihin kuuluu ainakin Aroma, Kakusei Heroism ja Orange Dream.
Oletko saanut An Cafen kautta uusia ystäviä ja tuttavuuksia? Millaisena muuten kuvaisit artistin fanikantaa?
nyappycafekko: Kyllä olen saanut. Itse olen aina elänyt siinä uskossa, että antikuilla on aika paljon faneja Suomessa – taikka niin olen ainakin ymmärtänyt. Jos suomalaisilta kysytään, mitä tulee mieleen sanasta japanilainen musiikki, niin yleensä sieltä tulee ensimmäisenä se An Cafe.
japsukka: En ole saanut erityisemmin kavereita enkä tuttuja An Cafen ansiosta. Fanikanta on kirjava, kuten muillakin bändeillä. Ainakin veikkaan niin, koska en omista parempaakaan tietoa.
Lunath: En tunne ketään muuta, joka pitäisi An Cafesta, mutta olisi kiva saada kavereita, jotka tykkäävät bändistä.
Sugaru: Olen onnistunut saamaan An Cafen kautta uusia tuttavuuksia sekä Suomesta että muualtakin maailmasta. An Cafen fanikanta on mielestäni pienentynyt huomattavasti bändin tauon aikana, mutta iso osa tuntemistani jäljelle jääneistä faneista ovat silti erittäin mukavia ja suvaitsevia ihmisiä. Mielestäni An Cafen faneilla on ympäri maailmaa todella hyvä yhteishenki, ja porukkaan on helppo päästä mukaan uutenakin fanina.
Enzeru: Olen tutustunut moneen hyvään ystävääni ja saanut myös paljon muita uusia tuttavuuksia An Cafen kautta. Fanikannasta en osaa sanoa kauheasti mitään, mutta joillain muiden bändien kuuntelijoilla tuntuu olevan ennakkoluuloja An Cafen faneja kohtaan. Ei kuitenkaan onneksi kaikilla. Yleisesti ottaen An Cafen fanit ovat mielestäni mukavia tyyppejä, ainakin ne keitä minä tiedän.
Mikä oli ensimmäinen kappale, jonka kuulit An Cafelta? Mitä ajatuksia se herätti?
nyappycafekko: Mulla on todella hämärät muistikuvat siitä. Veikkaan, että se oli Snow Scene. Se on sen verran ”erilainen” kappale verrattuna siihen yleiseen antikkuun, että luulen kyseinen kappale herättäneen sen verran kiinnostusta, että aloin kuunnella bändiä. Muuten en kirjoittaisi tätä. (nauraa)
japsukka: Ensimmäinen kappale, jonka kuulin, oli Super rabbit, joka on aika söpö nopean alkunsa puolesta. Ajatuksista en muista mitään, mutta kiinnostuin sen verran bändistä heti aluksi, että tutustuin siihen itse omalla ajalla enemmän.
Lunath: En muista oliko ensimmäinen biisi Escapism vai Snow Scene. Ensin mietin, että ovatkohan tyypit tosissaan, mutta sitten huomasin pitäväni biiseistä ja rupesin etsimään lisää.
Sugaru: Ensimmäinen kappale, jonka kuulin An Cafelta oli ”Smile Ichiban Ii ♀ (onna)”. Muistan heti ensimmäisenä kiinnittäneeni huomiota söpöihin asukokonaisuuksiin ja bändin hyväntuuliseen ja pirteään olemukseen ja musiikkiin, joka oli erilaista verrattuna kaikkeen aiemmin kuuntelemaani. Ehkä nämä olivat juuri ne suurimmat syyt sille, miksi kiinnostuin bändistä alun perin.
Enzeru: Muistaakseni ensimmäinen kuulemani kappale oli Escapism. Suoraan sanottuna en pitänyt kappaleesta yhtään. Inhosin musiikkivideota, Mikun ääntä, ja Bou oli silmissäni kaunis tyttö. Järkytyin erityisesti siitä värikkyydestä, mitä musiikkivideossa on, koska olin aiemmin kuunnellut hiukan raskaampia bändejä. Vielä enemmän järkytyin, kun kuulin, että kaikki jäsenet ovatkin miehiä. Tämä kappale ei siis jättänyt kovin positiivista kuvaa bändistä.
An Cafe on päätynyt aiemmilla kiertueillaan myös Suomeen esiintymään. Oletko päässyt näkemään yhtyeen livenä? Millainen kokemus se oli? Yhtye esiintyy tämän lisäksi Helsingin Nosturissa 6. marraskuuta 2012 – eli vielä tänä vuonna! Oletko menossa keikalle? Mitkä ovat odotuksesi siltä?
nyappycafekko: En ole ollut cafekko vielä silloin – ja kyllä, ehdottomasti olen menossa Nosturille! Odotukseni ovat hyvin, hyvin korkealla. Ehkä syy on se, että odotan poikien vetävän hyvän comeback-show’n Euroopassa.
japsukka: Harmikseni pitää tunnustaa, että en ole nähnyt bändiä livenä, sillä tutustuin heihin tauon aikana. Kanonin näin kuitenkin, kun hän kiersi Eurooppaa Kanon Wakeshiman kanssa, ja he kävivät Suomessa. Tämän vuoden keikalle olen menossa innoissani, ja lippukin on hankittu ajat sitten. Odotan, että pojat jaksavat vetää mahtavan keikan ja fanit ovat ihmisiksi. Erityisesti odotan Mikun ja Takuyan näkemistä, koska he ovat suosikkejani.
Lunath: An Cafe oli jo tauolla siinä vaiheessa, kun tutustuin siihen, eli silloin en päässyt vielä keikalle. Olin aivan innoissani, kun kuulin, että bändi on tulossa tänä vuonna Suomeen, ja olin aivan varma, että menisin keikalle. Sitten kuitenkin tajusin, että rahat eivät riitä, eli keikka jää tänä vuonna välistä.
Sugaru: En valitettavasti ole päässyt aiemmille An Cafen keikoille, mutta tänä vuonna olen vihdoin tulossa ja olen siitä erityisen innoissani. On mahtavaa päästä vihdoin näkemään oma suosikkibändinsä monen vuoden odotuksen jälkeen!
Enzeru: En ole nähnyt An Cafea vielä livenä, mutta olen menossa marraskuun keikalle. Odotan keikkaa innolla, koska tulen tapaamaan keikalla varmasti monia ystäviäni, ja An Cafe on ollut lempibändini noin 3 vuotta, niin on kivaa päästä näkemään bändi nyt livenä. Toivon, että bändi soittaisi paljon biisejä Gokutama Rock Cafelta ja myös vanhempia biisejä.
Paras muistosi, joka liittyy An Cafeen?
nyappycafekko: En voi erikseen mainita, niitä on monia.
japsukka: Paras on ehdottomasti se, että bändi palasi määrittelemättömän pitkältä tauolta.
Lunath: Varmaan ne hetket, kun on vain saanut olla yksin omassa rauhassa kuunnellen An Cafea.
Sugaru: Mielestäni on erittäin hankala valita mitään yksittäistä parasta muistoa liittyen An Cafeen. Tähän mennessä parhaimpia hetkiä ovat varmasti olleet keskustelut bändistä muiden samanhenkisten ihmisten kanssa ympäri maailmaa sekä erilaisten julkaisujen hankkiminen viimeisen muutaman vuoden aikana. Toivon kovasti, että bändin seuraava keikka jäisi mieleeni positiivisena ja hyvänä, ellei jopa parhaimpana An Cafeen liittyvänä muistonani.
Enzeru: Luulen, että myöhemmin vastaan tähän mainitsemalla keikan, mutta tällä hetkellä parhaat muistot ovat niitä, kun olen tutustunut ystäviini An Cafen kautta, ja heidän tapaamisensa. Yksi hyvä muisto on myös se, kun kaverini kertoi minulle, että An Cafe aikoo palata tauoltaan. Olin todella järkyttynyt tiettyjen tapahtumien vuoksi ennen sitä sunnuntaita, jolloin tieto tuli, joten se tunne on unohtumaton.
Entäpä kaipaatko An Cafen entistä kitaristi Bouta? Toivoisitko hänen yhä olevan osa yhtyettä, vai oliko muutos myönteinen, kun Takuya ja Yuuki liittyivät hänen eroamisensa jälkeen yhtyeeseen, jälkimmäisen tuodessa kosketinsoittimet pysyväksi osaksi bändin instrumenttikokonaisuutta?
nyappycafekko: En ole ollut cafekko Boun aikana, mutta siltikin voisin sanoa, että kaipaan häntä. Olen kyllä myös tyytyväinen tämänhetkiseen kokoonpanoon, en muuttaisi.
japsukka: Bouta en kaipaa, koska olen alusta asti tottunut ajatukseen, että Yuuki ja Takuya ovat osa bändiä. Leikittelen ajatuksella välillä, että haluaisin nähdä bändin tuolla vanhalla kokoonpanolla, vaikka se onkin mahdottomuus.
Lunath: Kaipaan Bouta. Hän oli suosikkini "vanhassa" An Cafessa. Mutta "uudessa" An Cafessa pidän juuri siitä, kuinka pirteä lisäys Yuukin kosketinsoittimet ovat, ja Takuya on nykyään suosikkini. Kaikista parasta olisi varmaan se, jos Bou ei olisi eronnut, mutta Takuya ja Yuuki olisivat silti liittyneet bändiin.
Sugaru: En itse vielä kuunnellut An Cafea, kun Bou oli mukana, joten en usko voivani sanoa ikävöiväni häntä samalla tavalla kuin jotkut muut, jotka ovat kuunnelleet An Cafea hänen ajoiltaan lähtien. Bou oli – ja on varmaan yhä edelleen – hyvä kitaristi, mutta niin on myös Takuya. En näe mitään syytä verrata heitä toisiinsa, kuten osa ihmisistä tuntuu aina välillä tekevän. Yuuki toi sekä ulkonäöllään, olemuksellaan että kosketinsoittimillaan An Cafeen jotain aivan uutta ja uniikkia, ja pidän sitä todella hienona asiana.
Enzeru: Pidän ehkä vähän enemmän "uuden" An Cafen musiikista, joten mielestäni muutos oli myönteinen. En kuitenkaan sano, että An Cafen musiikki olisi ollut huonoa Boun kanssa, päinvastoin, mutta muutos tekee välillä mielestäni hyvää bändille. Kosketinsoittimet sopivat mielestäni hyvin useimpiin biiseihin, joten minulla ei ole mitään Yuukia vastaan. Minusta on myös ihailtavaa, että Takuya on opetellut soittamaan kaikki vanhat biisit, ja hän on soittanut todella hyvin, vaikka Boun kenkiin astuminen on varmasti ollut painostavaa.
An Cafe on juuri päättänyt kahden ja puolen vuoden taukonsa minialbumillaan amazing blue
. Oletko jo tutustunut tähän uusimpaan julkaisuun? Jos olet, niin mitä ajatuksia se herätti? Jos et, suunnitteletko tutustuvasi julkaisuun jossain välissä?
nyappycafekko: Olen ainoastaan kuunnellut pienet pätkät kappaleista, en muuta. Mutta amazing bluen olen kuullut, ja se on todella hyvä! Olihan se hieman outoa, kun kaksi vuotta tauolla ollut bändi yhtäkkiä julkaisee. Olen kyllä suunnitellut tilaavani Eurooppa-version kyseisestä levystä.
japsukka: Albumin nimikkobiisiä olen kuunnellut paljon, ja pidän siitä todella. Muut ei ole jääneet mieleen, kun niitä ei kokonaisena vielä oikein löydy kuunneltavaksi, vaan vain pätkiä sieltä täältä. Amazing blue on oikein kiva, ja siinä hoksaa eron ennen taukoa tulleisiin biiseihin, ja mielestäni pojat ovat menossa parempaan suuntaan. Toivon, että keikalta voi ostaa kyseisen minialbumin, sillä silloin ehkä saisin sen itselleni.
Lunath: Olen kuunnellut albumilta vain biisin amazing blue ja olin iloinen kuullessani, että se oli juuri sellainen ancafemaisen pirteä kuin olin toivonutkin. Aioin myös hankkia levyn itselleni.
Sugaru: Olin ensinnäkin erittäin iloinen ja innoissani kuullessani uusimmasta julkaisusta. Kuunnellessani kappaleita ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan en tainnut kyetä heti ensimmäisenä luomaan kunnollista mielipidettä, vaan se muodostui vasta sen jälkeen, kun olin kuunnellut ne muutamia kertoja uudestaan. Yleisesti ottaen pidän kovasti kyseisestä minialbumista ja jään mielenkiinnolla seuraamaan, mihin An Cafe kehittyy tästä eteenpäin.
Enzeru: En ole vielä saanut albumia omiin käsiini enkä halua kuunnella biisejä ennen sitä netistä, eli en ole vielä tutustunut albumiin. Aion kuitenkin hankkia albumin pian.
Oletko koskaan lähettänyt jollekin bändin jäsenistä fanipostia? Jos et ole, niin tahtoisitko lähettää, ja jos tahtoisit, mitä sanoisit?
nyappycafekko: Olen varmaankin lähettänyt Takuyalle (lempijäsenelleni) fanipostia joskus vuonna peruna. (nauraa) Kyllähän se olisi kiva niille vielä uudestaan jotain lähetellä, jos vaan olisi aikaa. Varmaankin kiittäisin antikuita, kun ovat niin mahtavia.
japsukka: En ole koskaan lähettänyt fanipostia, paitsi Mikulle synttärionnitteluja. Jos lähettäisin oikein kirjeen, niin laittaisin sen yhteisesti koko bändille japanin kielellä ja kirjoittaisin omia höpötyksiäni loppuun. Saisivat jonkun sortin mielikuvan suomalaisista faneista.
Lunath: En ole lähettänyt fanipostia, mutta haluaisin ja aionkin lähettää. Kertoisin heille, kuinka montaa kertaa huono päivä on heidän musiikkinsa ansiosta muuttunut paremmaksi. Kertoisin myös, kuinka inspiroivia he ovat.
Sugaru: En ole koskaan lähettänyt kenellekään bändin jäsenelle fanipostia, koska en ole kokenut siihen erityistä tarvetta, enkä tunne sitä oikeastaan vieläkään. Jos joskus kuitenkin päättäisin lähettää heille jotain, lähettäisin sen varmaan vain kiittääkseni heitä kaikista hyvistä muistoista, hetkistä ja mahdollisuuksista saada heidän kauttaan tavata uusia ihmisiä, joiden kanssa olen saanut nauttia mahtavasta musiikista. Olen kiitollinen siitä, että An Cafen kautta tunnen olevani ikään kuin osana jotain suurempaa kokonaisuutta.
Enzeru: En ole. Olen kuitenkin mukana muutamassa faniprojektissa keikkaa varten, mutta se nyt ei kai varsinaisesti ole fanipostia. Joka tapauksessa olisi kiva joskus lähettää fanipostia bändille. Luulen, että piirtäisin jotain ja kirjoittaisin lyhyen kirjeen, jossa kiittelisin bändiä siitä, kuinka he piristävät jokaista päivääni musiikillaan, ja kertoisin heille, että heillä on paljon faneja myös täällä Suomessa. Laittaisin varmaan mukaan myös jonkun pienen Suomeen liittyvän jutun.
Vielä viimeiseksi, minkä kappaleen kuunteluttaisit ystävällesi, joka haluaa tutustua An Cafen musiikkiin?
nyappycafekko: Sanoisin Smile Ichiban ii Onna. Se kun on sen verran tärkeä An Cafelle ja cafekoille.
japsukka: Tämän olen tehnyt ihmiselle, jonka olen pari kertaa nähnyt. Soitin hänelle ensimmäisenä Maple Gunmanin, mutta lisäksi soittaisin kappaleet Super Rabbit ja Touhikairo, koska niillä on henkilökohtaista merkityksiä itselleni ja ne ovat myös suosikkejani.
Lunath: Varmaan Pairing tai Snow Scene.
Sugaru: Tämä riippuisi varmaan paljon siitä, millaista musiikkia ystäväni muuten on tottunut kuuntelemaan. Haluaisin kuunteluttaa hänellä varmasti mahdollisimman erilaisia kappaleita, minkä vuoksi valitsisin varmaan sekä vanhempaa An Cafen tuotantoa Boun ajoilta lähtien että jotain uudempia kappaleita, esimerkiksi amazing blue -minialbumilta, sekä tietenkin jotain myös siltä väliltä.
Enzeru: Varmaankin Smile Ichiban ii Onnan, koska siitä tulee niin iloinen ja positiivinen fiilis.
JaME haluaa kiittää kaikkia paneeliin osallistuneita ajastaan ja mielipiteistään!
_____
Seuraavalla kerralla ääneen pääsevät
Plastic Treen fanit, jotka voivat ilmoittautua mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen leonor(at)jame-suomi.com sisältäen seuraavat tiedot:
nimesi tai nimimerkki, jolla tahdot esiintyä, bändi, jonka paneeliin tahdot osallistua ja kysymysehdotukset, jos niitä on – ja saa sitä toki muutakin höpötellä, jos siltä tuntuu! Ilmoittautumisen eräpäivä on 16.9.2012.
Halutessasi voit ilmoittautua mukaan, ehdottaa kysymyksiä tai antaa palautetta myös täyttämällä alla olevan lomakkeen.
Jos sinulla on ehdotuksia seuraavien kertojen bändivalinnoiksi, kerro rohkeasti ideasi meille joko kommenttina tähän artikkeliin tai laittamalla sähköpostia yllä mainittuun osoitteeseen. Muista myös, että jos tunnet jonkun vierasmaalaisen henkilön, jonka tiedät tahtovan osallistua projektiin, JaME-tiimi kääntää mielellään kysymykset hänelle englanniksi!
Pidäthän myös mielessäsi, että sinun ei tarvitse olla kovan luokan fani ottaaksesi osaa paneeliin, vaan riittää, että pidät edes muutamasta yhtyeen kappaleesta!
