girugamesh: Faneilla on asiaa!

Faneilla on asiaa! -projekti on JaME Suomen tempaus sivuston ilmeen piristämiseksi. Tavoitteena on tarjota lukijoillemme tavallisten yhtyeiden haastattelujen, keikkaraporttien ja julkaisujen arvostelujen lisäksi myös jotain hieman omaperäisempää, ja mikä parempi tapa tehdä se kuin antaa puheenvuoro itse lukijoille. Tarjoamme mahdollisuuden sukeltaa kanssakuuntelijoiden ajatuksiin ja saada selville, mitä he todella ajattelevat mistäkin yhtyeestä. Mikä parasta, voit itse halutessasi ottaa osaa kysymyspaneeliin, jossa haastattelemme vuoron perään eri bändin kuuntelijoita. Annetaan siis suunvuoro faneille ja selvitetään, mitä heidän mielessään liikkuu, mikä on heidän tarinansa kunkin yhtyeen kuuntelijana, miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä ja paljon muuta!


Moi! Kuka olet ja miten tutustuit girugameshiin?

shaikku: Olen shaikku ja muistelisin tutustuneeni girugameshiin aikoinaan kaverini hehkutuksen ja Tuska 2009:n kautta.

EternalNyappy: Hei! Olen Heli (aka EternalNyappy) Turusta. Tutustuin girugameshiin eksymällä heidän musiikkivideoihinsa YouTubessa, ja myöhemmin satuin löytämään MUSIC-albumin kaupan levyhyllystä, minkä jälkeen hurahdin oikein kunnolla bändiin.

Farna: Heippa, minut tunnetaan Farnana tai Anrafina. Tutustuin girugameshiin nelisen vuotta sitten chileläisen poikaystäväni kautta; hän oli tuolloin enemmän jrock-fani kuin minä (etenkin girugameshin), mutta myöhemmin osat kääntyivät.

Meeri: Olen Meeri, ikää 26 vuotta ja osoite Tampereella. Kuulin alkuvuodesta 2008, että Suomeen on tulossa girugamesh-niminen bändi. Mustiin pukeutuvat, metallia soittavat japanilaiset nuoret miehet olivat jo pitkään olleet sydäntäni lähellä, joten ostin ensin keikkalipun ja sitten levykauppa Epe'sin myyjän painostuksesta vielä girugamesh-levynkin.

jacob: Juuh, elikkäs mä oon jacob, seitsemäntoistavuotias korpisoturi Suomen rajojen sisäpuolelta. Tutustuminen girugameshiin taisi käydä sillä perinteisellä YouTube-kaavalla, tosin totta puhuakseni ei ole mitään muistikuvia, haha.


Miksi juuri girugamesh? Mikä bändissä viehättää? Mikä tekee heidän musiikistaan juuri sinulle erityistä?

shaikku: Girut olivat niihin aikoihin julkaisseet levynsä MUSIC, joka iski kuin tuhat volttia ainutlaatuisen kuuloisella soundillaan. Satoshin ääni oli myös miellyttävää kuultavaa, ja musiikki oli hienosti sulassa sovussa menevien ja hitaiden kappaleiden välillä.

EternalNyappy: Pidän heidän tanssittavasta mutta kuitenkin jrock-henkisestä tyylistään. Jokaisessa biisissä on järjetön energialataus. Pidän heidän yksinkertaisesta mutta muista jrock-bändeistä poikkeavasta tyylistään – ylitseampuvien visual kei -hepeneiden sijaan he ovat lähes aina kokomustissa. Girugamesh oli ensimmäisiä jrock-bändejä, mihin tutustuin, ja se on aina ollut yksi ehdottomista suosikeistani.

Farna: girugamesh oli ensimmäinen visual kei -bändi, johon tutustuin muutaman vuoden tauon jälkeen. Sitä aiemmin olin kuunnellut vain vähän Malice Mizeriä ja Gacktoa. girugamesh oli kuitenkin niin musiikillisesti kuin myös jäsenet persoonina aivan erilainen kokemus, mikä teki lähtemättömän vaikutuksen jo ensikuuntelulla.

Meeri: Pidän hurjasti bändin asenteesta. Girugamesh ei ole kerännyt fanikantaansa radiohiteillä, vaan kiertämällä Japania ja muuta maailmaa typerillä, hulluilla kiertueilla. Vaikka tuotantoa löytyy laidasta laitaan, minulle girugamesh tuo ensimmäisenä mieleen musiikin, joka ei ole iloista mutta silti positiivista. Girugameshia kuunnellessa kokee kaikenlaisia tunnemyrskyjä, mutta tulee lopulta hyvälle tuulelle.

jacob: Oon tässä itse asiassa viime aikoina miettinyt, että onko näissä oikeasti mitään sen erityisempää kuin jossain muussakaan bändissä, mutta en mä sitten tiedä tarvitseeko siihen viehättämiseen mitään muuta kuin hyvää musiikkia. Viehättävää ja arvostettavaa on myös se, että jätkät kokeilevat rohkeasti uusia juttuja eivätkä jää paikalleen junnaamaan ja tee koko ajan samanlaista musaa, vaikka toiset ei siitä kokeilemisesta tykkääkään. Ei kyllä tosiaan omaankaan korvaan kaikki kuulosta hyvältä: pelkkä GOn kuuntelun ajatteleminen puistattaa... Mutta eihän sitä sitten tarvitse kuunnella, jos ei tykkää! Musiikista erityistä tekee varmaan se, että näitä on kuunnellut niin kauan. Kai sekin on pakko sanoa, että jätkät on ihan viehättäviä ja hauskoja ja livet tosi energisiä, mitä niitä nyt on tullut nähtyä. Vähän kyllä ärsyttää tämä tämänhetkinen hiljaiselo, mutta eiköhän ne sieltä kohta pian taas nouse.


Mikä oli ensimmäinen kappale, jonka kuulit girugameshilta? Mitä ajatuksia se herätti? Kerro ensivaikutelmastasi yhtyeeseen.

shaikku: En muista aivan tarkasti enää, mikä oli ihka ensimmäinen kappale, jonka heiltä kuulin, mutta puzzle ja evolution tekivät ainakin niin lähtemättömän vaikutuksen, että hankin MUSICin levyhyllyyni ja aloin fanittaa bändiä täysillä sen albumin myötä.

EternalNyappy: Eka biisini oli Break Down. Satojen kuuntelukertojenkin jälkeen se aina saa ihon kananlihalle ja aikaan kunnon rähinäfiiliksen. Se imaisee mukaansa heti alkusekunneista lähtien. Ihastuin bändin soundiin ja Satoshin upeaan ääneen heti.

Farna: Kowarete iku sekai. Pyysin poikaystävääni lähettämään jonkin musiikkivideon heiltä, jotta voisin tutustua tuohon bändiin, josta en ollut itse koskaan ennen kuullut. Hän päätti valita minulle vissiin omalla tavallaan vähän "kevyemmän" biisin, etten saisi mitään alkushokkia, mutta myöhemmin, kun aloin kuunnella heitä enemmänkin, pidän nyt kaikesta heidän musiikistaan aina raskaasta rockista myös koneellisempaan biittiin!
Olen aina ollut tykästynyt vähän synkempiin ja mysteerisimpiin tyyppeihin, joten goottimainen ja sanomaltaan synkkä PV tuossa biisissä sai haluamaan tutustua bändin tuotantoon enemmänkin. Ja siitä se tosiaan sitten lähti...

Meeri: Kuuntelin ennen keikkaa jonkun biisin YouTubesta ja Girugamesh-albumin kerran läpi keikkajonossa, mutta niistä ei jäänyt juurikaan mielikuvia. Ensimmäisenä viehätyin bändin lavaenergiaan. Jäsenet eivät epäröineet pistää itseään peliin ja antoivat kaikkensa niin Mission Impossible -tunnarissa kuin Kowarete iku sekaissakin. Keikalta lähtiessä olin todella iloinen, että tulin, ja bändi nousi saman tien top viitoseeni.

jacob: Voi jehna, siitä on niin kauan, etten muista tätäkään. Girugamesh oli kuitenkin eka levy, jonka ostin, niin varmaan joku biisi siltä. Tykästyin varmaan siihen, että se musiikki oli vähän raskasta mutta menevää, eikä laulukaan ollut pelkkää kurkku suorana huutamista ja karjumista. Tosiaan taisi tehdä ihan hyvän ensivaikutelman, kun tässä vieläkin heilutaan.


Paras muistosi, joka liittyy yhtyeeseen tai johonkin heidän kappaleistaan?

shaikku: Varmaankin tämä Tuska 2009, joka oli ensimmäinen festarini aikoinaan. Oltiin tultu kavereiden kanssa katsomaan MUCCua, mutta toinen ystäväni alkoi hehkuttaa giruja niin, että päätettiin mennä katsastamaan tämäkin bändi, vaikka olin itse ainakin ihan ulkona kuin lintulauta enkä tiennyt ollenkaan, millainen bändi sieltä ilmestyisi. Ei mennyt montaakaan tahtia, kun jo moshasin hillittömästi kappaleiden mukana, kiljuin ääntäni käheäksi ja puin nyrkkiä evolutionin tahdissa, vaikken ollut giruja aiemmin kuunnellutkaan.

EternalNyappy: Paras muistoni on, kun menin kaverini kanssa Girugameshin keikalle Helsingin Nosturissa 2011 ja kun he soittivat Driving timen. En ollut kuunnellut sitä biisiä kuin ehkä pari kertaa, mutta livenä se oli niin upea, että nyt se on yksi lempibiiseistäni.

Farna: Olin Japanissa, kun kuulin heiltä biisin Zecchou BANG, ja tuo biisi jotenkin kuvasti tunnelmiani ja sitä iloa, mitä koin siellä ollessani. Sitten pääsin vielä girugameshin oneman-keikalle Shibuyan O-EASTille, ja tuo biisi tuntui räjäyttävän koko paikan. Tunnelma oli aivan mieletön fanien ja bändin kesken. Luulenpa, että se tulee aina jäämään yhdeksi lempikappaleistani heiltä.

Meeri: Kun NOW julkaistiin, hullaannuin siihen välittömästi. Levy kesti juuri sen ajan, mikä minulta kului kävellessä lähimpään sushiravintolaan ja takaisin, ja taisinkin seuraavan kuukauden aikana syödä sushia lähes joka päivä. NOW'n julkaisukeikalle tammikuussa 2010 oli tietysti pakko päästä, ja sieltä tarttui mukaan upea kalenterijuliste, joka roikkuu seinällä vieläkin.

jacob: Nosturin keikan encore ja sen keikan jälkeinen aika, vaikkei itse keikka muuten ollut niin kehuttava. Matka serkkujen luo eräänä jouluna oli myös aika mieleenpainuva, kun pistin girugameshin soimaan, ja kaikki oli jo kolmannen biisin aikana ihan kypsiä kuuntelemaan sitä...


Mikä girugameshin julkaisuista on suosikkisi ja miksi? Entä osaatko nimetä yhtä lempikappaletta?

shaikku: MUSIC ja Girugamesh ovat mielestäni yhtyeen parhaimmat levyt. MUSIC ehkäpä juuri siksi, että se oli ensimmäinen kokonainen albumi, jonka yhtyeeltä kuuntelin, ja sitä kautta ihastuin bändiin täysin. Girugamesh-levykin sykähdytti heti ensi kuulemalta, ja se tuntuu sisältävän niin erilaisia tunteita, että se sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Suosikkibiisejäni ovat ainakin Dance Rock Night, Kowarete iku sekai, Shoujo A, Angry Juice, evolution, puzzle, Break Down…

EternalNyappy: Jos on pakko valita, niin GO-albumi. Siinä on upeita biisejä, ja lisäksi toisella levyllä on livetaltiointi, jossa on paljon mahtavia biisejä NOW-albumilta. Ehdotonta suosikkia on mahdotonta valita, mutta Break downin ja Driving timen lisäksi rakastan kovasti Endless wingiä.

Farna: Jokaisessa julkaisussa on aina ollut vähintään muutama loistava kappale, joten ihan suoranaista lempijulkaisua en osaa nimetä. Myös yhden ja ainoan lempikappaleen valitseminen on hankalaa, koska niitä on niin paljon. Kowarete iku sekai on tunnearvoltaan omalla tavallaan rakkain, mutta on myös muita biisejä, joista saan mahtavat kicksit.

Meeri: Musiikillisesti Girugamesh-albumi lienee lähimpänä tavallisia mieltymyksiäni, mutta olen niin kiintynyt NOW'hun, ettei oikeasta suosikista ole epäilystäkään. Kappaleista useimmin soi arrow – ja tässäkin kohtaa tunnen pienen piston sydämessäni, koska onhan Kowarete iku sekaikin aivan uskomaton. Arrow tuntuu kuitenkin henkilökohtaisesti läheisemmältä.

jacob: Levyistä lempparit on Girugamesh ja MUSIC. Girugamesh varmaan siksi, että se oli eka levy, jonka kuulin, ja sitä on tullut jumitettua aika paljon. Tykkään siitä, että se on vielä sitä raskaampaa, mutta silti siinä on jo vähän aistittavissa MUSICilla tuleva meininki. MUSIC taas on sitä menevämpää ja ehkä tanssittavampaakin. MUSICin alkupuoli ja muutama biisi Girugameshilta on sitä, mitä kuunnellaan illalla jossain pirskeissä, loppupuoli MUSICilta ja Girugamesh taas sitä, mitä kuunnellaan yön pimeinä tunteina ja seuraavana aamuna.
Liveistä lemppari on Crazy Crazy Crazy, sitä uusinta dvd:tä en ole edes nähnyt totta puhuakseni. Tuolla livellä on vaan just se oikea girugamesh-meininki ja kaikki, hurr. Lempibiisi riippuu vähän fiiliksestä, mutta tykkään tosi paljon Crazy-Flagistä, Dance Rock Nightista, Freesiasta, Evolutionista, Break Downista ja Crying Rainistä. Mutta se ehdoton lemppari on Kowarete iku sekai. Se on todellakin yks parhaista girujen biiseistä ikinä. Se tunnelma siinä on ihan parasta, ja se miten se lähtee liikkeelle ensin rauhallisesti mutta varmasti ja voimistuu sitten loppua kohti… ja Satoshin äänenkäyttö! Sehän on tosiaan aika vanha biisu, enkä uskonut, et tulisin joskus kuulemaan sen livenä, joten ei Nosturilla meinannut housut pysyä jaloissa, kun lähti intro soimaan.


girugamesh on ehtinyt uransa aikana esiintymään Suomeen neljä kertaa. Oletko nähnyt yhtyeen livenä, ja jos olet, millainen mielikuva konsertista jäi?

shaikku: Olen nähnyt girut kahdesti, kerran Nosturissa ja kerran siellä kesäisessä Kaisaniemessä Tuska Open Airin merkeissä. Mieleen on jäänyt kyllä molemmilta keikoilta energinen fiilis ja erittäin sympaattinen yhtye.

EternalNyappy: NELJÄ?! Olen nähnyt vain kerran, Nosturissa 2011. Harmittaa, on ihan mahtava bändi livenä. Tunnelma oli upea salin joka laidalla, ja kaikki yleisössä näyttivät hyppivän jalkansa ja taputtavan kätensä kipeiksi. Tähän asti girugameshin keikka on ollut paras live-esitys, mitä olen nähnyt.

Farna: Olen nähnyt girugameshin pari kertaa Suomessa ja pari kertaa Japanissa. Ymmärrettävästi Japanin-keikat ovat olleet parempia tunnelman sekä bändin ja fanien välisen vuorovaikutuksen suhteen, mutta sekin täytyy kyllä sanoa, että esiintymiskokemuksen myötä girugameshista on tullut vuosi vuodelta ja keikka keikalta yhä parempi livebändi ihan missä vain.

Meeri: Tutustuin tosiaan girugameshiin ensimmäisen Suomen-keikan yhteydessä viitisen vuotta sitten. Sen jälkeen olen nähnyt muutaman one-manin ja festariesiintymisen. Girugameshin mutkaton, energinen esiintyminen sopii hyvin festareiden lyhyihin setteihin, ja evolution saa kenet tahansa tanssimaan. One-manit tuntuvat enemmän faneille tarkoitetuilta: vanhempia biisejä, spiikkejä ja huumoria.

jacob: Jep, siellä jo aikaisemmin mainitulla Nosturin keikalla olin, valitettavasti. Ei siinä keikassa ollut oikein mitään muuta hyvää kuin encore ja se, että se loppui. Tuskaan ja Tavastialle oli todellakin tarkoitus mennä, mutta jostain kumman syystä jäi menemättä, mikä kaduttaa näin jälkikäteen tosi paljon. Nosturi tosiaan oli hieman pettymys, mutta ensi kerralla sitten paremmin!


girugamesh kuului myös metallimusiikkiin kohdistuvan Tuska Open Air -festivaalin esiintyjäkaartiin vuonna 2009. Heidän lisäkseen myös muun muassa D’espairsRay, MUCC ja Dir en grey ovat esiintyneet suomalaisilla festareilla. Mitä mieltä olet japanilaisten bändien yltämisestä kotimaisten kesäfestareiden ohjelmistoon?

shaikku: Se on hienoa, että pääsevät suomalaisillekin festareille esiintymään! Toivoisin, että bändejä esiintyisi meidän festareilla jatkossakin, nyt kun on ollut pari vuotta aika hiljaista…

EternalNyappy: Olen todella iloinen, etenkin kun artistit ovat noinkin nimekkäitä. Toisaalta japanilainen musiikki voi olla liian erilaista suomalaisen juopuneen festariyleisön makuun, mutta on hienoa, että bändit ovat olleet halukkaita tulemaan tänne asti esiintymään. Tulevaisuudessa olisi kiva nähdä enemmänkin aasialaisia esiintyjiä Suomen festareilla.

Farna: Japanilaisen musiikin kesäfestareille olisi varmasti kysyntää! Valitettavasti en itse tuolloin vielä tuntenut kyseisiä bändejä, joten en osannut mennä katsomaan, mutta olen kuullut ystäviltäni sen olleen hieno kokemus. Myös taannoinen Tsukicon oli suosittu ja haluttu festarimainen bändiviikonloppu, jollaisia toivon Suomessa alkavan järjestettävän enemmänkin.

Meeri: Tuskaan en ehtinyt osallistua, mutta näkisin kyllä mielelläni japanilaisia bändejä festareilla uudestaankin.

jacob: No en mä tiedä mitä huonoakaan siinä olisi! Bändit saa mainostusta, ja varmaan uusia kuuntelijoitakin, ja lyö luun kurkkuun niille, jotka siellä on luulleet tulevansa kuuntelee "anime-musaa" ja huutelee: ”Pikachuuu!” Mun puolesta näitä japseja saisi olla enemmänkin tarjolla, koska festarit on kuitenkin kesän paras asia.


Oletko saanut girugameshin kautta uusia ystäviä ja tuttavuuksia? Millaisena muuten kuvaisit yhtyeen fanikantaa?

shaikku: Kyllä olen saanut uusia ystäviä girujenkin kautta. Vanhojen ystävienkin kanssa yhteiset fanituksen kohteet ovat vain lisääntyneet girujen myötä. Yhtyeen fanikantaa kuvailisin energiseksi ja kuplivaksi.

EternalNyappy: En ole saanut uusia kavereita, mutta olen tullut paljon läheisemmäksi muutaman kaverini kanssa girugameshin takia. En ole hirveästi tutustunut fanikantaan, mutta kuvittelen heidän olevan herkästi asioista innostuvia, huumorintajuisia ja rämäpäisiä moshaajia.

Farna: girugamesh avasi ovet aivan uuteen maailmaan, jonka olemassaolosta en ollut tiennyt mitään. Sen kautta tutustuin moneen muuhunkin huippubändiin ja löysin lopulta itseni monen kaltaiseni fanin keskeltä hihhuloimasta. Olen luonut hyviä suhteita näiden bändien kautta. Uskon girugameshin fanikantaan kuuluvan monenlaisia tyyppejä, joista jokainen on omalla tavallaan aika symppis ja kaikissa heikkouksissaan ja rikkinäisyydessäänkin vahva ja toiveikas. Sitä kaikkea bändikin mielestäni edustaa.

Meeri: Moni muista yhteyksistä tavattu kaveri kuuntelee myös girugameshia, joten kaikki bändin kolme dvd:tä on kyllä katsottu olohuoneessani monta kertaa läpi. Saisivat julkaista lisää!
Girugamesh kuuluu minulla niihin bändeihin, joiden jälkeen jäädään kadulle istumaan tunniksi tai pariksi puhumaan keikkaa läpi ja sen jälkeen lähdetään jatkoille. Tapaamani fanit ovat siis olleet rentoa porukkaa.

jacob: En tietääkseni ole saanut? Mutta fanikanta tuntuu jakautuvan aika hyvin kahtia niihin, jotka rakastaa sitä uudempaa musaa, ja niihin, jotka ei voi sietää sitä. Tai tästä aiheesta mä oon ainakin lukenut monta tappelua. Mutta ihan kiva fanikanta siinä missä mikä tahansa muukin!


Mitä tekisit, jos törmäisit johonkuhun girugameshin jäseneen kadulla?

shaikku: Jos se olisi Ryo, niin koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin.

EternalNyappy: Koittaisin pysyä pystyssä ja muistaa, miten käyttäydytään kuten ihmiset yleensä, ja säästää fanityttökohtaus myöhemmälle. Sitten keräisin rohkeuteni mennä varmistamaan, että kyseessä todella on joku jäsenistä ja ehkä mahdollisesti pyytää yhteiskuvaan. Ja tietenkin koittaisin saada selville, mitä ihmettä hän tekee Suomessa.

Farna: Hymyilisin ja ehkä kainosti nyökkäisin kävellessäni ohi. En ole niitä ihmisiä, jotka kykenevät alkamaan jutella bändityypeille tai saattavat jopa alkaa hysteerisinä itkeä tai kirkua. Hymy olisi varmasti luonnollisin reaktio, koska girugameshilla yksinkertaisesti vain on sellainen vaikutus minuun. Olen kiitollinen heidän olemassaolostaan.

Meeri: Tervehtisin ja kertoisin pitäneeni viime keikasta. Jos törmääminen tapahtuisi baarissa, tarjoaisin salmaria.

jacob: Jos nyt ylipäätään huomaisin, niin antaisin varmaan jatkaa matkaansa. Oonpa tylsä...


Vielä viimeiseksi, minkä kappaleen kuunteluttaisit ystävällesi, joka haluaa tutustua girugameshin musiikkiin?

shaikku: Angry Juice tai Dance Rock Night.

EternalNyappy: Break Down, se toimii aina.

Farna: Riippuu ystävästä. girugameshilla on tarjota jokaiselle jotakin, joka musiikkimakuun.

Meeri: Kun viimeksi tein näin, perehdytys sisälsi Volcanon, Break Downin, Fukai no yamin, Kowarete iku sekain, evolutionin, koko Chiba-dvd:n ja CRAZY CRAZY CRAZYn bonus-dvd:n. Zecchou BANG unohtui.

jacob: Varmaan... evolutionin tai Break Downin tai Rocker'sin. Tai antaisin koko tuotannon lainaan...

JaME haluaa kiittää kaikkia paneeliin osallistuneita ajastaan ja mielipiteistään!

_____


Seuraavalla kerralla ääneen pääsevät joko Gackton tai hiden fanit, jotka voivat ilmoittautua mukaan alta löytyvällä ilmoittautumiskaavakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen leonor(at)jame-suomi.com sisältäen seuraavat tiedot: nimesi tai nimimerkki, jolla tahdot esiintyä, bändi, jonka paneeliin tahdot osallistua ja kysymysehdotukset, jos niitä on . Ilmoittautumisen eräpäivä on 26.5.2013.

Jos sinulla on ehdotuksia seuraavien kertojen bändivalinnoiksi, kerro rohkeasti ideasi meille joko kommenttina tähän artikkeliin tai laittamalla sähköpostia yllä mainittuun osoitteeseen. Muista myös, että jos tunnet jonkun vierasmaalaisen henkilön, jonka tiedät tahtovan osallistua projektiin, JaME-tiimi kääntää mielellään kysymykset hänelle englanniksi!

Pidäthän myös mielessäsi, että sinun ei tarvitse olla kovan luokan fani ottaaksesi osaa paneeliin, vaan riittää, että pidät edes muutamasta yhtyeen kappaleesta!