KUROYUME, joka perustettiin jo 80-luvulla on matkannut pitkän matkan, jonka aikana yhtye on käynyt niin ala- kuin ylämäkiäkin. Vuosikymmeniä pystyssä ollut bändi ilahduttaa fanejaan yhä nykyäänkin, vaikka ehtikin olla pari vuotta tauolla.
80-luvun lopulla yhtye nimeltä Garnet hajosi. Sen kaksi jäsentä päättivät yhdessä perustaa uuden yhtyeen, Kuroyumen. Kiyoharu lauloi ja Hitoki soitti rumpuja ja pian yhtyeeseen liittyi kitaristi Masaru. Pian sen jälkeen kun yhtyeen nimi oli päätetty, Masaru lähti ja hänen tilalleen tuli Shin.
Yhtye aloitti osallistumalla useisiin indie-tapahtumiin ja julkaisemalla vuonna 1991 kaksi demonauhaa, joista toista julkaistiin vain 50 kappaleen verran. Musiikki oli tyyliltään raskasta ja tummaa, ja se korosti Kiyoharun uniikkia vibraattoa.
Vuonna 1993 yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa Ikiteta Chuuzetsujin, joka pohjautui samannimiseen demonauhaan. 23. elokuuta Kuroyume osallistui Shibuya Kokaidolla suureen indies-tapahtumaan nimeltään Shock Age, jossa he soittivat esimerkiksi Eins:Vierin, L’Arc~en~Cielin ja Silver Rosen kanssa ja esiintyivät lisäksi myös tapahtumassa myydyllä kokoelma-albumilla. Myöhemmin Kiyoharu teki yhteistyötä L’Arc~en~Cielin vokalistin Hyden kanssa duon esittäessä coverin Gastunkin kappaleesta Husk.
Kuroyumen seuraava albumi Nakigara wo... oli valtava menestys. Sen tyyli oli samantapainen kuin yhtyeen aikaisemmatkin julkaisut. Pian Toshiba EMI huomasi jäsenistön ja he allekirjoittivat levytyssopimuksen vuonna 1994. Yhtyeen ensimmäinen major-albumi Mayoeri Yuritachi esitteli aiempaa kevyemmän ja rock-tyylisemmän soundin.
Seuraavaksi yhtyeen ulkonäkökin muuttui. Visuaalisuus karisi, mutta kaikessa säilyi yhä tietty synkkyys. Kuroyume muuttui, kokeili uusia asioita ja yritti löytää oman soundinsa. Pian minialbumi Cruelin julkaisemisen jälkeen Shin päätti jättää yhtyeen musiikillisten erimielisyyksien takia.
Kiyoharu ja Hitoki pitivät yhtyeen pystyssä ja päättivät säilyttää itsensä Kuroyumen pääjäseninä ja hankkia tarvittaessa sessiomuusikoita tueksi. Koska Shin oli ollut pääasiallinen laulunkirjoittaja, tehtävä jäi nyt kaksikolle, mikä antoi heille mahdollisuuden kokeilla ja viedä yhtyettä uusiin suuntiin. Toukokuussa 1995 julkaistiin yhtyeen toinen major-albumi, jonka yleisvaikutelma oli kevyempi ja paikoittain melankolinenkin.
Yhtyeen läpimurto oli Fake Star -albumin julkaisu vuonna 1996. Albumilta lohkaistiin monta singleä aina kauniista ja unohtumattomasta BEAMSista punk-tyyliseen Pistoliin.
Musiikkityyliin tuli jälleen muutos, kun Kuroyume julkaisi erittäin punk-henkisen Drug Treatment -albumin kesäkuussa 1997. Se oli myös yhtyeen ensimmäinen julkaisu, jossa oli parental advisory -varoitus kannessa albumin nimen, kannen sekä huumeisiin ja seksiin viittaavien sanoitusten takia. Albumi oli hyvin rosoinen, kova ja anteeksiantamattoman päällekäyvä. Se todisti Kuroyumen tekevän asioita juuri omalla tavallaan, omilla ehdoillaan - tämä asenne auttoi heitä myymään yli miljoona kopiota melko nopeasti.
Erityisenä halloween-temppuna he esiintyivät Shinjuku LOFTilla, josta jälkeenpäin julkaistiin live-DVD/VHS sekä live-CD. Konsertin ilmapiiri oli intiimi ja konserttipaikan koon takia se oli kirjaimellisesti tiivis ja henkilökohtainen kokemus.
Vuonna 1998 ilmestyi Kuroyumen viimeiseksi jäänyt albumi Corkscrew. Siltä löytyivät hittisinglet Shounen ja MARIA sekä sekoitus hulluja, vakavia ja joskus tuhmiakin kappaleita. Duo paljasti itsestään aikuisemman ja kypsemmän puolen edellisiin julkaisuihinsa verrattuna. Albumin julkaisua seurasi pitkä Many Sex Years volume 5, Corkscrew A Go Go -kiertue, joka dokumentoitiin ja julkaistiin seuraavana vuonna.
Alkuvuodesta 1999 duo ilmoitti lopettavansa kaikki aktiviteetit ilmeisesti Hitokin terveysongelmien takia. Edellämainittu dokumentti julkaistiin, ja julkaisu sisälsi myös backstage-materiaalia esiintymisistä vuoden alussa. Jäsenet kertoivat ajatuksistaan ja tunteistaan hajoamisen suhteen ja sen syistä surullisesti ja yksityiskohtaisesti.
Vähitellen jäsenten tiet erkanivat. Kiyoharu perusti SADSin, joka myöhemmin jäi tauolle. Kiyoharu esiintyi sooloartistina ja työskenteli monien muiden artistien kanssa, mukaan lukien Sugizo (ex- Luna Sea ja The FLARE) ja Kirito (Angelo, ex- Pierrot) . Sen lisäksi hänellä on oma levy-yhtiö ja hän on tuottanut monien nuorten artistien, kuten Merryn, levyjä. Hänellä on myös oma vaate- ja hopeakorukokoelma.
Hitoki on ottanut osaa moniin yhtyeisiin ja projekteihin ja on kokeillut myös tuottamista. Niin kiinnostavan ja monimuotoisen uran jälkeen ei ole ihme, että heillä on uskollinen fanikanta ja monet yhtyeet ottavat heistä edelleen vaikutteita eri tavoin.
Syksyllä 2008 Kiyoharu ja Hitoki julkaisivat kumpikin nettisivuillaan jymyuutisen. Kuroyume palaisi vielä kerran yhdessä lavalle soittaakseen jäähyväiskeikan Kiyoharun uran 15-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kuroyume "the end" ~CORKSCREW A GO GO! FINAL~ -konsertti järjestettiin Nippon Budokanilla 29. tammikuuta 2009. Keikka taltioitiin ja siitä julkaistiin sekä CD että DVD saman vuoden maaliskuussa.
Ironisesti niin kutsuttu "viimeinen" konsertti oli vasta kaiken alku. Ystävänsä menehtymisen vuoksi yhtye päätti jatkaa toimintaansa vuoden lopussa. Uuden alun saanut KUROYUME sekä Kiyoharun toinen projekti SADS kertoivat suunnitelmistaan julkaista materiaalia joulukuussa 2010.
Tulevina vuosina KUROYUME julkaisi runsaasti uutta musiikkia. Vuonna 2011 tämän sukupolven tunnetuimmat visual kei -bändit, kuten The GazettE ja SID, esiintyivät bändin tribuuttialbumilla. Hetken ajan he pyörittivät japanilaisella videosivustolla, Nico Nico Doucalla, sarjaa nimeltä Yume Nico. Ohjelmassa he vastasivat fanien kysymyksiin, kuvasivat hölmöjä lyhytvideoita elämästään ja kilpailivat animaatioeläinten piirtämisessä.
Vuosi 2013 oli jälleen tuottava vuosi kaksikolle, kun KUROYUME julkaisi kolme uutta singleä: Kingdom, Guernika ja I HATE YOUR POPSTAR LIFE. Kaksikko osallistui myös syyskuiselle tribuuttialbumille, joka levytettiin tunnetun rock-yhtye DEAD ENDin kunniaksi.
KUROYUME aloitti vuoden 2014, eli 20. juhlavuotensa juhlimalla 29. tammikuuta Nippon Budokanilla. Samana päivänä julkaistiin Kuro to kage -albumi, jonka piti alun perin ilmestyä vuoden 2013 marraskuussa.
Muuttuen niin visuaalisesti kuin myös musiikillisestikin, KUROYUME on yksi suosituimmista 90-luvun visual kei -piireistä nousseista bändeistä. Yli kahden vuosikymmenen jälkeen heidän vaikutuksensa ja suosionsa ovat kiistattomat.
