Kazuyoshi Saito

Saatuaan ensimmäiset musiikilliset kokemuksensa Tokyo "Underground":lla 80-luvulla Kazuyoshi Saito aloitti uransa jäsenenä yhtyeessä, jonka hän perusti vanhojen koulukavereidensa kanssa. Kun hän jätti yhtyeen vuonna 1991, suuret suunnitelmat soolourasta olivat jo valmiina. Hän halusi näyttää taitonsa ilman yhtyeen tuomia rajoituksia. Hän alkoi lähetellä levy-yhtiöille demonauhoja, joissa hän soitti erilaisia instrumentteja. Monien mutkien kautta hän päätyi esiintymään televisiossa 1992 TBS:n ohjelmassa. BMG Fan Housen kykyjenetsijöitä oli läsnä esityksessä, ja he olivat lumoutuneita Kazuyoshin esityksestä ja tarjosivat pian sopimusta.

Kesällä 1993 ilmeistyi hyvin intiimi albumi, joka sisälsi vain seitsemän kappaletta, mutta antoi silti paljon tietoa artistista. Useiden kriitikoiden ja erityisesti fanien mielestä hän oli kyseisen albumin myötä vuoden suurin löytö. Pienen kiertueen keväällä 1994 jälkeen ilmeistyi toinen albumi, joka todisti Kazuyoshin olevan vakavastiotettava artisti eikä vain yhden hitin ihme. Hänen kasvava suosionsa mahdollisti esiintymiset maanlaajuisissa televisiolähetyksissä.

Seuraavina kolmena vuotena hän julkaisi neljä albumia, joilla oli jazz-kokeilua. Vaikka artisti menetti näin joitakin aikaisempia fanejaan, suosio kasvoi kuitenkin. Albumit pääsivät korkeille sijoille Oricon-listalla, mikä on hieno saavutus hänen tyylilajinsa edustajille. Vuonna 1998 hän piti taukoa laulunkirjoittamisesta ja julkaisi kokoelma-albumin ja kaksi live-äänitettä. Samalla hän alkoi järjestää omia tapahtumiaan ja yliopistojuhlia, joihin tuli paljon erityisesti folkpopin kuuntelijoita.

Vuoden 1999 lopussa artisti teki rajuja muutoksia vaihtaessaan levy-yhtiön BMG:stä Victor Entertainmentiin ja alkaessaan sanoittaa suurimman osan kappaleistaan englanniksi. Vaikka hänen albuminsa COLD TUBE oli hyvin pop-painotteinen verrattuna vanhempiin julkaisuihin, hän onnistui säilyttämään entisen tyylinsä albumin kappalevalikoimassa, joten alkuaikojenkin fanit pysyivät melko tyytyväisinä. Sen tyylikokeilun jälkeen artisti palasti vuonna 2001 hänet kuuluisaksi tehneeseen yhdistelmään: akustisella kitaralla maustettuun rockiin. 2002 julkaistulla albumillaan hän oli lähes täysin palannut rock-juurilleen.

Vuonna 2004 Kazuyoshi halusi osoittaa kunnioitustaan yhdelle inspiraationlähteistään coverilla Yami no Kokuhaku (Exist In The Dark), jota hän käytti Blue - A Tribute to Yutaka Ozaki:lla. Yutaka Ozakin muistoksi pitämiensä konserttien ohella Kazuyoshi esiintyi ensimmäistä kertaa Fuji Rock Festivalilla. Seuraavana vuonna artisti osoitti lisää kunniaa idoleilleen, tällä kertaa yhtyeelle The ROOSTERS(Z). Vuoden 2005 lopulla hän julkaisi kaksi kokoelma-albumia, mutta siitä lähtien hänestä ei ole kuulunut paljon.