Yumiko Shéna syntyi 25. päivä marraskuuta vuonna 1978 Saitama Prefecturessa ja varttui Fukokassa. Hänen isänsä oli suuri musiikin ystävä, ja hänen äitinsä keskittyi tanssiin opiskellessaan ja harjoitti balettia, joten nuori laulajatar luonnollisesti kiinnostui musiikista jo varhain.
Valitettavasti Yumikolla oli syntyessään vakava sairaus; perinnöllinen ruokatorven tukos, jossa ruokatorvi kapenee liittyessään mahalaukkuun. Tämän seurauksena ruoka ei pääse mahalaukkuun asti, joten Yumiko joutui pian syntymänsä moniin leikkauksiin. Leikkauksista jäi pysyvät arvet, joista suurimmat sijoittuivat hänen olkapäilleen, muistuttaen poisrevittyjä siipiä..
Vaikka hän soitti pianoa ja tanssi balettia lapsena, jätti hän pianon koskematta monen vuoden ajaksi hänen opettajansa sanottua, ettei hänestä koskaan voisi tulla menestyvää pianistia, sillä hän ei ollut "symmetrinen" leikkaustensa takia.
Shénan varttuessa häneen iski esiintymisvimma, ja tyttö liittyi koulunsa näytelmäkerhoon. 15 vuoden ikäisenä hän rupesi kirjoittamaan omia laulujaan, joista ensimmäinen, 'Aozora', julkaistiin myöhemmin 'Honnou' - singlellä, ja soitti monessa koulun yhtyeessä. Vuonna 1995 hänen yhtyeensä Marvelous Marbles sijoittui toiseksi Yamaha Teen Music Festivalilla, hänen ollessaan vasta 17-vuotias. Hän aloitti rumpalina, mutta siirtyi sitten yhtyeen vokaaleihin.
Seuraavana vuonna hän osallistui Music Quest Japan 1996 -tapahtumaan sooloartistina, kappaleella 'Koko de Kisu Shite'. Tämä oli laulu joka myöhemmin julkaistiin singlenä. Shéna voitti kyseisessä kilpailussa ensimmäisen palkinnon!
Näihin aikoihin hän vaihtoi nimensä Ringöksi. On monta teoriaa siitä, miksi hän valitsi 'Ringö'n, joka tarkoittaa omenaa japaniksi, mutta hän itse on sanonut valinneensa sen, koska oli lapsena hyvin ujo. Ujoudensa takia hän lehahti usein punaiseksi kuin omena, jonka takia muut lapset kutsuivat häntä Ringöksi.
Music Quest Japan -voittonsa jälkeen, Shéna muutti puoleksi vuodeksi Lontooseen opiskellakseen näyttelemistä ja englantia. Palatessaan Japaniin hän teki sopimuksen Toshiba-EMIn kanssa, julkaisten pian sen jälkeen esikoissinglensä 'Koufukuron'in. Se ilmestyi kauppojen hyllyille 27. päivänä toukokuuta vuonna 1998, ja neljä kuukautta myöhemmin, syyskuun 9. päivänä hän julkaisi maxi-singlen, Kabukicho No Jyooun.
Tammikuussa 1999 Shéna julkaisi toisen maxi-singlensä nimeltä 'Koko de Kiss Shite', laulun jolla hän oli voittanut Music Quest Japanin. Noin kuukautta myöhemmin Shéna julkaisi debyyttialbuminsa 'Muzai Moratorium'in. Lokakuussa vuorossa oli 'Honnou' maxi-single, joka sisälsi ensimmäisen hänen koskaan kirjoittamansa kappaleen, ja samana päivänä hän julkaisi debyyttisinglensä 'Koufukuron'in uudelleen bonuskappaleen kera.
Saman vuoden marraskuussa hän julkaisi ensimmäisen videonsa, 'Seiteki Healing -Vol.1-'in. Se sisälsi viisi PVtä, mukaanlukien ikimuistoisen Honnoun, jolla 20-vuotias nuori nainen näyttelee sairaanhoitajaa.
Vuosi 2000 oli laulajattarelle työntäyteinen. Hän aloitti vuoden kahden maxi-singlen, 'Gibusu'n ja 'Tsumi To Batsu'n, voimin 26. päivänä tammikuuta ja vain kaksi kuukautta sen jälkeen oli hänen seuraavan kokopitkän albuminsa, 'Shouso Strip'in vuoro. Tällä albumilla Shéna oli vienyt suoraviivaisen rocktyylinsä uuteen suuntaan, luoden uudenlaista musiikkia monin eri tyylisten vaikutteiden ja instrumenttejen kera. Hänen itsensä ja monen muunkin yllätykseksi 'Shouso Strip' myi paremmin kuin 'Murai Moratorium', ja yhtäkkiä Shéna oli kuuluisa. Hän lähti maanlaajuiselle kiertueelle, esiintyi TV:ssä ja lukuisissa haastatteluissa, uuvuttaen lopulta itsensä täysin.
Hänen ensimmäiset konserttitallenteensa julkaistiin joulukuun 7. päivänä, ja ne kantoivat nimiä 'Gekokujyo Xstasy', sekä 'Hatsuiku status'. Molemmat olivat saatavana sekä videona että DVDllä.
Shénan elämä alkoi rauhoittua, ja hän katosi julkisuudesta. Pian ilmoitettiin, että 24-vuotias nainen aikoi mennä naimisiin kitaristi Yayoshi Junjin kanssa, joka oli soittanut hänen ensimmäisellä kiertueellaan. He saivat pojan, mutta erosivat vain 14 kuukautta myöhemmin.
Palattuaan äitiyslomalta, Shéna herätti huomiota uudella 'Mayonaka wa Junketsu' -singlellään, jolla hän kokeili ska- ja jazz-sointuja.
Hänen debyyttisinglensä 'Koufukuron'in vuosipäivää juhlistaakseen, hän julkaisi kahden levyn coveralbumin, 'Utaite Myoli'n (myös Utaite Myouri) joka koostui hänen lempilauluistaan, 27. päivänä toukokuuta vuonna 2002. Vaikka se teknisesti katsoen on hänen kolmas albuminsa, Shéna ei itse laske sitä kolmannekseen, vaan koki pettäneensä fanit julkaistessaan coveralbumin ilman omaa materiaalia. Näistä huolista huolimatta, levy otti haltuunsa Oricon-listan ykkössijan, ja pysyi listalla 9 viikkoa! Mielenkiintoista kyllä, monet levyn kappaleista ovat duettoja, joista kappale Tamanegi no Happy Song on duetto hänen veljensä, Junpei Shénan kanssa. Samaisena 27. päivänä veli julkaisi albumin 'discover', joka sisältää kappaleen 'WHERE IS THE LOVE', joka on duetto Shéna Ringön kanssa.
Tänä aikana Shéna esiintyi hyvin harvoin julkisuudessa.
Single 'Stem ~Daimyou Asobi Hen~ julkaistiin 23. päivänä tammikuuta vuonna 2003. Se kipusi Oricon-listan ykkössijalle, pysyen listalla 12 viikon ajan. Se oli myös 40 minuuttia pitkän lyhytelokuvan, Hyakuiro Meganen, tunnuskappale. Shéna myös näytteli elokuvassa pientä osaa. Tämän takia levyllä on elokuva-aiheista ekstraa, kuten kulissientakaista materiaalia.
Vuosi 2003 oli muutosten aikaa. Shéna vaihtoi rockimagonsa kimonoon ja vaikutti olevan 'normaalimpi' haastatteluissa.
Hänen 'kolmas' albuminsa 'Karuki Zamen Kuri no Hana' (myös Kalk Samen Kuri no Hana), joka julkaistiin 23. helmikuuta, sanottiin olevan Shénan paras levy. Se oli taidekappale, jota ei voinut sanoin kuvailla, ja järkytti sekä kuulijoita että kriitikoita, tehden siitä hänen tähän mennessä merkittävimmän albuminsa. Se sijoittui ensimmäiseksi Oriconin listalla, sinnitellen siellä kokonaiset 20 viikoa, ja ylsi myös 28. sijalle kansainvälisellä listalla, pysyen sielläkin kaksi viikkoa. Kuten albumia edeltäneet maxi-singletkin, 'Karuki Zamen Kuri no Hana' oli symmetrisesti täydellinen. Sillä oli kestoa 44:44, ja jokainen kappale sulautui toiseensa ennen räjähtävää lopetusta, Souretsua. Viimeiseksi sooloalbumiksi se oli taatusti ikimuistoinen.
Kaikesta huolimatta, Shéna Ringö oli tyytymätön menestykseensä. Hän oli kyllästynyt mielipuolen imagoonsa ja tahtoi keskittyä musiikkiin ulkoisen olemuksensa sijasta. Syntymäpäivänään 25. marraskuuta Shénan viimeinen julkaisu sooloartistina ilmestyi kauppojen hyllyille. Single 'Ringö no Uta' (tarkoittaen Ringön laulua tai omenan laulua) sisälsi kolme kappaletta. Levyn toinen kappale La Salle da Bain on itseasiassa englanninkielinen ja orkesteroitu versio laulusta Yokushitsu 'Shouso Strip' -albumilta. Kolmas ja viimeinen laulu on hyvin monimutkainen yhdistelmä kaikkia Shénan julkaisuja. Hänen uraansa on mahdollista jäljittää Ringö Catalogue ~Hokuro Jidai Saihen Tobari~n avulla.
Shéna ei ainoastaan lopettanut uraansa sooloartistina, vaan poistatti myös jo tavaramerkikseen muodostuneen syntymämerkkinsä.
Hänen viimeinen kiertueensa 'Sugoroku Xstaxy' julkaistiin DVDllä 'Electric Mole'. Kiertueen aikana hän esitteli yleisölle neljä muusikkoa: kitaristi Hirama "Mickey" Mikion, rumpali Hata Toshikin, basisti Kameda Seijin, sekä pianisti Hiizumi 'HzM' Masayukin. Yhdessä he muodostivat myöhemmin edelleen aktiivisen yhtyeen Tokyo Jihenin, joka julkaisi esikoisalbuminsa Gunjo Biyorin syyskuussa 2004.
