Sakamoto Maaya

Maaya Sakamoto, joka valmistui Tokion yliopistosta oppiaineenaan sosiologia, on erittäin tärkeässä roolissa ääninäyttelijöiden maailmassa Japanissa. Hän teki läpimurtonsa 15-vuotiaana saadessaan osan animesarjassa Vision of Escaflowne. Tämä ensimmäinen osa ääninäyttelijänä ei ollut mitenkään huomattava, mutta hänen laulunsa Escaflownen avauskappaleessa Yakusoku wa Iranai teki hänet tunnetuksi.

Tämän jälkeen hän sai lukemattomia osia eri animesarjoissa mukaan lukien Lunamaria Hawken rooli Gundam Seed Destinyssä. Ouran School Host Clubissa Sakamoto puolestaa ääninäyttelee erästä host clubin jäsentä, Fujioka Haruhia.

Animen lisäksi hänen äänensä on herättänyt eloon hahmoja tietokone- ja videopeleissä, kuten Dead or Alive: Xtreme Beach Volleyballissa sekä Kingdom Heartsin japaninkielissä versiossa. Hän myöskin on Padmé Amidalan äänenä Tähtien Sodan episodeissa I, II ja III, sekä Max Dark Angelissa. Hänellä on myöskin Eponinen rooli Les Misérablesin japanilaisessa tuotannossa ja hän esiintyy Letter ~ Bring to Lightissa laulaja Ken Watanaben kanssa.

Ensimmäisissä Seiyuu Awardseissa Sakamoto nimitettiin ehdolle kategorioihin "paras naispäähahmo" sekä "paras single".

Hänellä on myöskin kukoistava musiikillinen ura debyyttialbumillaan Grapefruit, joka julkaistiin vuonna 1997. Tähän päivään saakka hän on julkaissut seitsemän muuta albumia, sekä lisäksi kokooma-albumeita ja singlejä.

Joulukuussa 2003 hän julkaisi neljännen albuminsa, Shounen Alicen, sekä lyhytelokuva Mizu no Onnan ohjaajan tuottaman DVD:n, jota kutsutaan nimellä 03†. Sakamoto kirjoittaa väliajoin omia sanoituksiaan, mutta suurimmaksi osaksi hän työstää ne muiden kanssa. Viimeisimmät yhteistyöt lukevat mukaansa japaninkielisille lauluille Yuuho Iwasaton ja englannikielisille lauluille Tim Jensenin.

Vuonna 2004 avattiin Sakamoton uusi fanclub Idling Stop. Säveltäjä Yoko Kanno työskenteli Sakamoton kanssa pitkään, aina kunnes viides albumi Yunagi LOOP ei sisältänyt enää yhtään Kannon sävellystä. Uusin albumi 30 minutes night flight julkaistiin 21. maaliskuuta 2007.

Sakamoton äänessä on makeutta, mikä tulee parhaiten esiin hänen kevyemmissä kappaleissaan, ja ei voi kieltää etteikö hänessä olisi piilevää lahjakkuutta.