Faninäkökulmasta MIYAVIn VIP-tapaaminen johti kuluttajia harhaan.
Innokkaimmat ja omistautuneimmat fanit odottivat kylmä hiki otsallaan lippujen myyntiin tuloa. Tällä kertaa VIP-liput myytiin tavallisten lippujen tapaan samalla sivulla, eikä tavallista lippua tarvinnut ostaa VIP-lipun ohelle kolmannelta osapuolelta. Kellon lyödessä yhdeksän aamulla moni oli 75 euroa köyhempi ja keikan odotus saattoi alkaa.
Pian heti sen jälkeen alkoikin alamäki. VIP-lippuja oli saatavilla vielä n. kuukausi lipunmyynnin avautumisen jälkeen ja heräsi kysymys: "Kuinka paljon VIP-lippuja oikein on myynnissä?" Olihan toki mahdollista, että kiinnostus ei ollutkaan niin kova ja siksi lippuja oli paljon jäljellä. Takaraivossa kuitenkin oli ääni, joka enteili pahaa.
Vain nelisen päivää ennen h-hetkeä Lippupalvelusta vaivauduttiin lähettämään sähköpostiin tietopaketti, jossa kerrottiin, mitä VIP-paketti oikeasti sisälsi. Muutama kohta tarkensi vasta silloin, että kuluttajia oli johdettu harhaan: "Valokuva artistin kanssa noin 10 hengen seurueessa" ja "VIP-asiakkaat saavat tapahtumapaikalla rannekkeen, jolla pääsee tapaaman artistia konsertin jälkeen". Tähän mennessä jokaisen järjestetyn VIP-tilaisuuden tiedot olivat olleet vedenpitäviä jo ennen ostoa sekä lähetetty vielä kertaalleen 3–4 viikkoa ennen itse tapahtumaa. Mutta mitä mitä? Kuva otetaankin 10 hengen seurueessa? Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että joko oli oltava sellainen kasa kavereita, tai jouduit täysin tuntemattomien kanssa samaan kuvaan. Ja että oikein rannekkeet saadaan? Noh, se ei sinällään tuolloin kuulostanut pahalta, mutta keikan jälkeen pidettävä VIP-tilaisuus kuulosti puolestaan mahdottomalta.
Tapahtumapäivän koittaessa moni ei voinut uskoa silmiään: VIP-jono oli tuhottoman pitkä. Monelle selvisi tämän kautta syy, miksi kuvat artistin kanssa otetaan 10 hengen ryhmissä: VIP-lippuja oli jälleen kerran myyty yli äyräiden. Osa itsestäni oli iloinen, että olimme tulleet kavereiden kanssa paikalle mahdollisimman aikaisin hyvien paikkojen toivossa, sillä jonon mitta kasvoi päivän kuluessa aina Circuksen ovelta lähes vanhan linja-autoaseman taakse. Opastimme myös kaverini kanssa ihmisiä oikeisiin jonoihin, koska järjestäjät eivät laittaneet edes paperilappuja ilmaisemaan, kumpi jono oli kumpi.
Jonottaminen puolestaan oli maanpäällistä manalaa, sillä tuuli ja kylmyys imivät jonottajien voimia; on ihme. jos kaikki selvisivät jonottamisesta terveinä. Lämpimiksemme keräsimme kavereiden kanssa nimiä sekä terveisiä MIYAVIlle maalattuun lakanaan ja kokosimme suurimman osan roskista isoon pussiin. Viimeiset minuutit hytisimme odottaen VIP-asiakkaiden sisäänpääsyä ja tutustuimme pariin faniklubilaiseenkin. He astuivat sisään ennen meitä, ja sitten olikin meidän vuoro.
Ja voi apua, se ranneke, jolla todistimme olevamme VIP-asiakkaita, oli halpa kuin mikä: täysin oranssi, paperinen ranneke, jossa ei lukenut yhtään mitään. Syynä jälleen kerran varmasti VIP-asiakkaiden paljous; laminaattien teko olisi varmasti ollut liian kallista sellaiselle määrälle. Veimme takit sekä isommat tavarat narikkaan ja jäimme eturiviin odottamaan artistin astumista lavalle.
Hyvän keikan jälkeen VIP-asiakkaat jäivät odottamaan ohjeistusta ja muodostivat kiemuran jonon odottamaan artistin tapaamista. Tässä vaiheessa muistin, että jätin fanilahjalakanan narikkaan sen suuruuden vuoksi. Juokse ja pujottelepa kaikkien normaalilipun ostaneiden ohi narikkaan ja totea, että narikkatyöntekijät eivät olleet yhteistyöhaluisia. Odotin hetken, että suurin osa asiakkaista pääsi ulos ja katsoin samalla, että narikka-alueella jaettiin ilmaiseksi keikkajulisteita. Monen yrityksen ja selityksen jälkeen sain viimeinkin tavarani ulos narikasta ja palasin saliin jonottamaan. Enää en välittänyt monesko olin jonossa, sillä kaikki yhtä lailla tulisimme tapaaman itse MIYAVIn.
Viimein koitti meidän vuoromme ja faneina saimme kauhulla kuunnella viimeisiä ohjeita, ennen kuin meidät päästettiin tapaamiseen: "Ei saa puhua, ei halata ja lahjat laitetaan lahjalaatikkoon". Olen vaiti hetken, jos jonkun teistä lukijoista tarvitsee oksentaa.
Voitteko kuvitella olevanne suuri artistin fani, saatte tavata hänet minuutin päästä ja säännöt ovatkin nämä? Ei monesta muustakaan VIP-asiakkaasta kuulostanut oikeudenmukaiselta. Herääkin kysymys, että olivatko nämä ohjeet järjestäjän, itse MIYAVIn vai jonkun kolmannen tahon väsäämiä, sillä itse tapaamisessa kuvan oton jälkeen MIYAVI oli ainakin käsi tyrkyllä edes kiittämässä jokaista fania. Hiljaako siinä olisi pitänyt olla?
Pari sekuntia kestäneen tapaamisen jälkeen käsiimme survottiin kuvakortti nimikirjoituksella ja keikkajuliste; se samainen keikkajuliste, jota kaikki saivat ilmaiseksi tavallisellakin lipulla. Oli ihme, ettei korttien nimikirjoituksetkin olleet valmiiksi printattuja. Sitten meidät hätistettiinkin jo ulos. Katsoimme toisiamme hetken kavereiden kesken ja yksi heistä kysyikin ääneen: "Mitä juuri tapahtui?" Kaikki tapahtui niin liukuhihnamaisesti ja nopeasti, että tuskin rekisteröimme tavanneemme juuri herra MIYAVIn. Tai no, ei sitä tapaamiseksi voinut kutsua. Ei, vaikka korvistani kasvaisi persikoita.
Se oli sitten siinä. Lahjat pistettiin laatikkoon, irvistettiin parin tuntemattoman kanssa ja kiitokseksi saimme yksinoikeudella vain kuvakortin sekä yhteiskuvan väsyneen artistin kanssa. Mainitsinko myös, että kuvat piti metsästää jälkeenpäin erillisestä Facebook-ryhmästä? Vain faniklubilaiset, joilla oli myös VIP-lippu, saivat henkilökohtaisen kuvan ja ehkä puhuakin artistin kanssa ilman, että järjestäjäherhiläiset olivat jatkuvasti niskassa huohottamassa, että lähtekäähän jo.
Toisena seikkana tilaisuuden liukuhihnataktiikkaan voi toki olla MIYAVIn väsyneisyys, sillä jopa keikalla hän tunnusti, että tuskin oli levännyt Suomen ja edellisen maan keikan välillä. Tästä voidaan vain syyttää huonoa kiertuesuunnitelmaa. Jos ei voida pitää lupauksia ja johdetaan asiakkaat harhaan liian tiukan kiertuesuunnitelman vuoksi, olisi parempi vain jättää lupaukset tekemättä.
Sanomattakin on selvää, että tämä tapaaminen jätti vain pahan maun suuhun. Pienemmällä VIP-asiakasmäärällä tapaamiset olisivat ehkä voineet onnistuakin, mutta tällä asetelmalla mitä nyt mentiin, ironisesti, MIYAVI todellakin läimäisi fanejaan – kasvoille.
