sukekiyo-fanihaastattelu

Vuonna 2013 perustettu sukekiyo on DIR EN GREYstä tunnetun vokalistin, kyon, sooloprojekti. Uudeksi yhtyeeksi sukekiyo on varsin kokenut, sillä kyon lisäksi siihen kuuluvat RENTRER EN SOIsta tutut TAKUMI ja MIKA, 9GOATS BLACK OUTin utA sekä kannivalismin YUCHI. Bändin ensimmäinen albumi IMMORTALIS julkaistiin tänä keväänä, ja se nousi japanilaisten myyntilistojen kärkeen.

sukekiyon musiikki on yhtä aikaa herkkää ja häiriintynyttä. Se on tummasävyistä, eloisaa ja johdattelee lähes hypnoottisesti omaan sisäiseen maailmaansa. Bändisoittimet yhdistyvät etnisiin, akustisiin soittimiin ja kyon runsaaseen falsettiin. Kaikessa vaihtoehtoisuudessaan sukekiyoa on vaikea asettaa minkään genren rajojen sisään. Yhtä lailla omalaatuinen on myös yhtyeen visuaalinen maailma. Ei siis liene yllätys, että Japanin-kiertueen keikat ovat olleet poikkeuksetta loppuunmyytyjä.

Nyt myös suomalaiset saavat osansa yhtyeen omalaatuisesta lavaesiintymisestä, kun sukekiyo saapuu ensimmäiselle Euroopan-kiertueelleen. sukekiyo nähdään Helsingin Nosturissa keskiviikkona 15.9. Lippuja on saatavilla Tiketistä.

JaME Suomi päätti haastatella muutamaa yhtyeen fania Euroopan-kiertueen alla.



Esittelisitkö itsesi lyhyesti?

Minna: Minna Joensuusta.

Milla: Olen Milla, 19 vuotias nuori nainen Pohjanmaalta, ja olen ollut kiinnostunut japanilaisesta musiikista noin 7 vuotta.

Jens: Hei, olen Jens ja asun Helsingissä. Olen kuunnellut japanilaista musiikkia jo seitsemisen vuotta, ja tyylilajillisesti menee hyvin paljon kaikki Gacktosta DIR EN GREYhin. Keikoilla käyn aina kun mahdollista, ja toivoisin joku päivä pääseväni käymään Japanissa, jotta voisin oikeasti kokea minkälaista siellä on ja näkemään keikkakulttuurin siellä.

Silja: Hei, olen Silja Keski-Suomesta. Kuuntelen enimmäkseen japanilaisia rockbändejä ja tykkään käydä keikoilla silloin, kun tänne Suomeen eksyvät. Tällä hetkellä kovassa kuuntelussa ovat sukekiyon lisäksi BORN ja Lycaon. Hieno syksy tulossa!

Anreve: Hei! Olen 24-vuotias pirkanmaalainen leidi, joka opiskelee muotoilua Kouvolassa. J-rock on ollut osa elämääni lähes 10 vuotta. Kirjoitan tätä vastausta junasta, jostain päin Eurooppaa.


Miten löysit sukekiyon? Mikä ja millainen oli ensivaikutelmasi yhtyeestä?

Minna: Olen DIR EN GREYn suuri fani, joten kyon sooloprojekti kiinnosti heti. Ikävä kyllä on pakko tunnustaa, että muut bändin jäsenet eivät ole minulle tuttuja kuin vain nimeltä, koska en niin aktiivisesti kuitenkaan seuraa japanilaista musiikkiskeneä. Tämä on tietenkin hyvin epäreilua. Ensivaikutelma sukekiyosta oli kerrassaan hyvä. Ensimmäinen kuulemani kappale oli Aftermath, josta pidin heti, mutta halusin odottaa kokonaista levyä ennen kuin oikeasti päättäisin, pidänkö bändistä vai en.

Milla: Löysin bändin biisejä vahingossa seikkaillessani YouTubessa. Aluksi en ollut kovinkaan ihastunut kappaleisiin, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen aloin lämmetä.

Jens: En ihan tarkalleen muista miten se tapahtui, mutta taisi olla jossain seuraamastani jrock-blogista, johon alkoi ilmestyä huhuja sukekiyosta sekä siitä että se olisi kyon sooloprojekti. Tämä taisi olla juuri siinä vaiheilla kun yhtyeellä oli ensimmäiset keikat viime vuoden lopussa, ja olin hyvin innoissani siitä että minkälaisesta bändistä oli kyse sekä pitävätkö huhut paikkansa.
Hartaasti netistä etsittyäni onnistuin löytämään YouTubesta The Daemon’s Cutlery -biisin, joka oli ollut myynnissä näillä ensikeikoilla. Se vaikutti kiinnostavalta, vaikka soundi olikin todella rosoinen nauhotustyylin takia - mitä nyt enää muistan siitä, kun kyseinen laulu on poistettu kaikkialta enkä omista LP-soitinta, jotta voisin itse ottaa selvää. (Biisi julkaistiin LP-muodossa yhden kappaleen EP:nä, jota pystyi myöhemmin ostamaan netin kautta). Mutta kun Aftermath-biisin musiikkivideo julkaistiin tammikuussa, olin aivan myyty. Melodiat ja kyon laulu koukuttivat heti ja jäin innolla odottamaan lisää.

Silja: Eräs tärkeimmistä bändeistä minulle on DIR EN GREY, ja seuraan aika tarkkaan bändiin ja kyoon liittyvää uutisointia. Totta kai piti tutustua myös sukekiyoon. Olin innoissani, kun kuulin, että bändissä soittavat RENTRER EN SOIn Mika ja Takumi sekä 9GOATS BLACK OUTin utA. Varsinkin RENTRER EN SOI on minulle rakas bändi. Ensimmäisenä biisinä kuulin Aftermathin, ja pidin siitä. Biisin musiikkivideo on upea.

Anreve: Luin muistaakseni Twitteristä tai Facebookista, että kyo aloittaa sooloprojektin, jonka etenemistä seurasin innolla. Ensivaikutelma muistutti minua vahvasti Dir en greyn alkuajoista ja ensimmäisestä kuuntelukerrastani. Muistin, miksi rakastan kyseistä bändiä ja heidän musiikkiaan niin suuresti. Erityisesti vokalistin ääntä, joka ei esittelyjä tarvitse. Nyt, kun olen enemmän tutustunut sukekiyon musiikkiin, se eroaa DIR EN GREYstä ihan omaan maailmaansa kaikesta muusta kuulemastani.


Mikä sukekiyossa erityisesti viehättää?

Minna: Bändin luoma äänimaailma on mahtava. Sanoisin, että suurimmalle osalle kyo tuppaa olemaan ensisijaisesti "se DIR EN GREYn vokalisti". sukekiyo on toki hänen sooloprojektinsa, mutta bändi on tyyliltään niin radikaalisti erilainen kuin DIR EN GREY. Toivon mukaan yhtye saa näkyvyyttä omilla ansioillaan, eikä vain kyon kautta. On toki todettava, että kyon edelleenkin huomattavan joustava ja tunnistettava laulutyyli tai -ääni on tärkeä osa bändin äänimaailmaa.

Milla: Soittimet ja kyon ääni sopivat täydellisesti yhteen - sen vuoksi musiikki on todella ihanaa kuunneltavaa.

Jens: Yhtyeen luoma äänimaailma ja kyon laulu luovat oman tunnelmansa, joka itseeni ainakin uppoa niin hyvin. Erikoisempien instrumenttien käyttö tekee biiseistä kiinnostavia. En voi myöskään saada tarpeekseni kyon laulusta hurahdettuani DIR EN GREYhin jokunen vuosi sitten. Etenkin mahdollisuus saada kuunnella hitaampia biisejä kyolta sai minut innostumaan bändistä entistäkin enemmän.

Silja: Mielestäni sukekiyon musiikkia voisi sanoa kauniiksi ja kipeäksi. Vaikka kuuntelen enimmäkseen raskaampaa musiikkia, niin sukekiyon kevyissä ja soljuvissa biiseissäkin on taustalla aina sopivasti angstia. Toisaalta, mitä muuta voisi odottaakaan; kyon ääni on koskettava.

Anreve: Synkkyys, mystisyys, tietynlainen harmonia ja tasapaino. Ja... kuitenkin, siinä on kaaosta ja omaa ristiriitaista taikaa sekä raakuutta. Se on jotain, minkä ainoastaan kyo hallitsee. Muutenkin kokoonpano bändille on mielenkiintoinen.


Mikä on lempikappaleesi yhtyeeltä ja miksi?

Minna: Hemimetabolism. Albumi on täynnä hienoja ja omalaatuisia säveliä, mutta Hemimetabolism vie sen vielä askelta pidemmälle sävelen muuttuessa kyon äänen mukana: keskiosan aavemainen vinkuminen muuttuu loppuosassa pehmeydeksi. Sanat ovat myös lyhyet, mutta mieleenpainuvat.

Milla: Hidden One. Kappale pistää aina miettimään asioita. Siksi se on suosikkini.

Jens: Ainoastaan yhden kappaleen nimeäminen on hyvin vaikeaa, koska levyllä on useita kappaleita, joista pidän hyvin paljon. Jos vain yksi pitäisi valita, olisi se varmasti Elisabeth Addict melodiansa, instrumenttiensa ja erikoisuutensa vuoksi. Se on niin hieno näyte kyon puhdasta laulua ja huutoa samassa paketissa. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus on todella kaunis.

Silja: Kuuntelin albumin läpi tolkuttoman monta kertaa, jotta osaisin vastata tähän! Tai siis vastata jotain muuta kuin Aftermath, joka nyt vain on äärettömän kaunis. Toinen kaunis balladi levyllä on Kugui, jossa on astetta positiivisempi vire. Yleensä kuitenkin pidän albumeista kokonaisuutena ja harvemmin kuuntelen yksittäisiä biisejä.

Anreve: Pitääkö minun sellainen valita? En minä vain tiedä... Olen kuunnellut kappaleita tavallaan yhtenä kokonaisuutena. Aftermath saattaisi olla sellainen, jos pitää joku nimetä, se oli ensimmäiseni. Tykkäsin sen videosta ja kulutin YouTuben puhki!


Mitä pidät sukekiyon debyyttialbumista IMMORTALIS?

Minna: Erittäin hieno albumi. Yhtenäinen, mutta välttää itsensä toistamisen. Ja kuten aiemmin mainittukin, täysin erilainen kuin DIR EN GREYn tuotanto. Pidin albumista jo heti ensimmäisellä kuuntelukerralla - ja olen luultavasti kuunnellut sitä aivan liian paljon! Remixit ovat myös mielenkiintoisia.

Milla: Rakastan sitä! Kansitaiteesta biiseihin kaikki on lähes täydellistä.

Jens: Levy oli hyvin positiivinen kokemus, kun sain sen ensimmäisen kerran kuunneltua läpi. Pidän siitä hyvin paljon. Tunnelma levyllä on todella hieno, ja äänimaailma tempaa mukaansa todella hyvin. Kokonaisuutena levy on hieno näyte siitä, millaisiin rauhallisempiin biiseihin kyo pystyy; kappaleisiin, jotka eivät ole DIR EN GREYn tapaan hyvin raskaita. Tietysti levyltä löytyvä Vandal on mielestäni nyökkäys DIR EN GREYn faneille sekopäisyydessään - on hienoa saada kuultavaksi nopeampiakin biisejä. Omasta mielestäni IMMORTALIS on ensimmäiseksi levyksi todella vahva julkaisu. Jään odottamaan innolla, mitä bändi keksii seuraavaksi.

Silja: Pidän paljon albumista, vaikka kaikki biisit eivät ehkä olisi erillisinä yhtä mieleenpainuvia. Olen myös pyrkinyt ottamaan albumin sellaisenaan, ilman vertailua DIR EN GREYn tuotantoon. Biisit ovat moniuloitteisia ja niistä avautuu useammankin kuuntelukerran jälkeen hienoja yksityiskohtia.

Anreve: Näillä junaseikkailuilla se on ollut erinomaista seuraa. Se on juurikin minulle tähän hetkeen sitä, mitä olen tarvinnut. Jokaisen kuuntelukerran jälkeen löydän aina vain uutta ja saan siitä inspiraatiota elämääni. Varsinkin näille pitkille välimatkoille, kun ei ole parempaa tekemistä kuin tuijottaa ikkunasta ohikiitävää maisemaa ja olla itsensä kanssa.


Oletko osallistumassa sukekiyon Suomen-keikalle? Jos olet, mitä odotat keikalta?

Minna: Olen jo ostanut lipun ja tulen keikalle vaikka pää kainalossa. Odotan hienoa kokemusta, jonka aikana toivon mukaan onnistun välttämään pahimpien fanityttöjen kyynärpäät. Odotan kuulevani kyon äänen omin korvin ensimmäistä kertaa.

Milla: Todellakin! Odotan todella loistavaa show'ta.

Jens: Olen menossa katsomaan sukekiyoa syksyllä ja odotan innolla pääseväni näkemään kyon jälleen livenä. Olen hyvin kiinnostunut näkemään, millainen bändi sukekiyo on livenä, ja miten kaikki biisit toimivat livenä - vaikkakin IMMORTALIS-levyn erikoisversiosta sai jo pientä makupalaa asiasta. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten keikka menee nyt, kun bändi on ehtinyt soittaa kappaleitaan himpun verran pidempään, vaikka keikkoja onkin ollut hyvin vähän tähän mennessä. Kiertue tulee ihan varmasti olemaan hieno etuoikeus päästä näkemään vielä näin tuore bändi livenä.

Silja: Keikkalippu tuli ostettua heti, kun myyntiin tulivat. Odotan hyvää musiikkia ja keikkaelämystä. Tämän lähemmäksi ei taida livenä enää päästä jo hajonneita RENTRER EN SOIta ja 9GOATS BLACK OUTia. Ja pakko tunnustaa pienillä fanityttöviboilla, että odotan toki myös kyon näkemistä ja kuulemista.

Anreve: Totta kai! Olin pyörtyä onnesta kuullessani heidän tulevan ensimmäisen kiertueensa ohella Suomeenkin! Odotan hyvää tunnelmaa, uutta kokemusta ja jonkinlaista elämystä. Once in a lifetime -tasoa.


Jos saisit kysyä mitä tahansa yhtyeen jäseniltä (tai joltain heistä), mitä kysyisit?

Minna: (Ei sillä, että vastausta saisi kun kyo on kyseessä mutta...) Kokeeko kyo, että musiikkiuralla on ollut jokin "kriittinen tapahtuma", jota ilman kyo ei nyt tekisi mitä tekee elääkseen? Ikään kuin jälkikäteen ajatellen kohtalon sanelema tilanne?

Milla: Haluaisin kysyä kyolta, mikä kappale on hänelle itselleen se tärkein.

Jens: Haluaisin kysyä kyolta, mistä hän sai idean bändiin sekä mistä hän saa ideansa sanoituksiin. Muilta jäseniltä kysyisin, mikä sai heidät kiinnostumaan kyon ideasta muodostaa bändi.

Silja: Olen tosi huono keksimään kysymyksiä, minulle riittää musiikin kuuntelu. Mutta jos nyt jotain kysyisin, niin haluaisin tietää, miltä tämä bändiprojekti on tuntunut mukana olevista muusikoista; mikä siinä on ollut haastavaa ja mikä palkitsevaa. Kaikilla on kuitenkin pitkä ura takana ja oma tyyli tehdä musiikkia.

Anreve: Mikä sai kyon aloittamaan sooloprojektin ja miksi. Uskon tosin, että tätä on kysytty jo usein...


Jos haluaisit esitellä sukekiyon ystävällesi, minkä kappaleen kuunteluttaisit ensimmäisenä? Miksi?

Minna: Hidden One tulee ensimmäisenä mieleen. Se on hyvin paljon sukekiyon oloinen kappale, muttei ihan niin omituinen kuin esimerkiksi Hemimetabolism tai The Daemon's Cutlery, joten se saattaisi olla sopivan kevyt lasku bändin musiikkiin. Toinen hyvä vaihtoehto olisi Aftermath samoista syistä.

Milla: Elisabeth Addict, koska kyseinen kappale tuo esiin täydellisesti soittimet ja kyon laulutaidon.

Jens: Tämä riippuu hyvin paljon siitä, minkälaisesta musiikista kyseinen ystävä pitää. Jos haluan näyttää yhdellä biisillä kaiken, mihin bändi pystyy, kuunteluttaisin Elisabeth Addictin. Vandal olisi enemmänkin sellaiselle, joka tykkää raskaista biiseistä, joita mm. DIR EN GREYltä löytyy. Aftermath sopii enemmänkin niille, jotka pitävät enemmän hitaista balladeista ja vasta tutustuvat japanilaiseen musiikkiin, koska se myös luo tunnelmaa todella hyvin. Eli valitsisin jonkin näistä kolmesta tilanteen mukaan.

Silja: Aftremathin musiikkivideon katseluttaisin, hyvä auditiivinen ja visuaalinen kokemus. Mutta Mama voisi olla heti seuraava. Se on musiikillisesti vähän epätyypillisempi biisi albumilta.

Anreve: Antaisin varmaan IMMORTALIS-levyn randomilla kuunneltavaksi. Ei ole vain yhtä kappaletta vaan monia kokonaisuuksia ja teemoja, joiden ympärille haluaisin esitellä bändin.


JaME haluaa kiittää kaikkia haastatteluun osallistuneita!




Entä mitä sukekiyo merkitsee sinulle? Kerro se kommentissa!