Haastattelussa ADAMS

JaME sai mahdollisuuden tavata ADAMSin kitaristin ja tuottajan Shotan viime kuussa eräässä luxemburgilaisessa baarissa, jossa Shota kertoi bändin tulevaisuuden aktiviteeteista, artistina olemisen vastuullisuudesta ja Adamin tappamisesta.

Hei, Shota! ADAMSin ensimmäisestä haastattelusta JaME:n kanssa on vierähtänyt jo puolitoista vuotta. Tänä aikana bändillesi on tapahtunut paljon asioita. Tekisitkö yhteenvedon siitä kaikesta yhdellä lauseella?

Shota: Onpas vaikea kysymys. Aluksi, kun olimme vielä Japanissa, emme odottaneet mitään tällaista, mutta kun pääsimme kosketuksiin eurooppalaisen kulttuurin kanssa tulemalla tänne ja soittamalla keikkoja, koimme monia odottamattomia asioita, jotka muuttivat suunnitelmiamme – vähän niin kuin iso onnettomuus. Koimme paljon lyhyessä ajassa.

Tuleva singlenne Akisame on ADAMSin viimeinen työ japanilaisen rockin ja japanilaisen popin genressä. Koska et ole ainoastaan bändin tuottaja, vaan myös kitaristi, eikö kappaleissanne tule aina olemaan rock-elementtejä?

Shota: No, sekin oli eräänlainen onnettomuus. Pääsin kosketuksiin monenlaisten kulttuurien kanssa. Aluksi meillä oli suunnitelmamme ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle albumille. Kun perustimme ADAMSin, se oli rockbändi, jossa oli japanilaisen rockin ja visual kein tunnelma. Vaikka olimme jo suunnitelleet bändistämme sellaisen, yritämme aina muuttaa soundiamme, varsinkin kitaraa. Seuraavalla albumilla, jonka kappaleita työstämme parhaillaan, en soita kitaraa. Käytämme tietokonetta. Kenties haluankin soittaa kitaraa. Mutta se on haaste, tiedättehän? (nauraa) Ajattelen aina, mitä voin tehdä, soitanko vai enkö soita kitaraa. Vain mielikuvitukseni on rajana, joten kohtaan joka kerta haasteita.

Suunnittelitte siis jo ADAMSin ensimmäisen ja toisen albumin. Mutta konseptinne mukaisesti ADAMS syntyy vasta vuonna 2021. Siihen on pitkä aika. Oletteko suunnitelleet kaiken sinne asti vai päätättekö bändinne seuraavista aktiviteeteista myös spontaanisti?

Shota: Kyllä meillä on 10-vuotissuunnitelma, päätimme sen Adamin kanssa etukäteen. Kuten kerroin, tulimme tänne ja eurooppalainen ympäristö vaikutti meihin paljon, joten kaikki muuttui vähän. Yleisesti ottaen meillä kuitenkin on suunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle.

Kertoisitko lisää Akisamesta?

Shota: Akisamen soundi on kuin jatko-osa Boku no Seille ja Seseragille. Se on surullinen rakkauslaulu. Sävelsin musiikin kolme, neljä vuotta sitten, mutta Adam kirjoitti lyriikat vasta äskettäin, joten ne ovat hyvin tuoreet.

Mitä teemoja haluaisitte kokeilla seuraavissa julkaisuissanne?

Shota: No, vaikka muutamme soundiamme, viestimme pysyy samana. Laulamme rakkaudesta, aina.

Mottonne on ”Vallankumouksellinen. Alkuperäinen. Ajaton.”, mutta eikö ”vallankumouksellisena” pysyminen ole vaikeaa, kun julkaisette uuden levyn, musiikkivideon tai esiinnytte?

Shota: Ei se ole mielestäni vaikeaa. Koska minä ja Adam emme halua aina pitää samoja vaatteita, soittaa samalla soundilla ja puhua samoista asioista. Olemme siisti japanilainen rockbändi, aina. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos haluaisimme seuraavaksi tehdä enka-laulun, uramme olisi ohi. (kaikki nauravat) Jos en pysty soittamaan, kuten haluan, uramme päättyy. Tahdomme jatkuvasti muuttaa jotain ja niin myös teemme. Täydellisesti. Olemme itsevarmoja. Mutta…

Enka… (kaikki nauravat) Todellako? (lisää naurua)

Shota: Enka tai jotain vastaavaa. Tarkoitan, että jos kertoisin Adamille haluavani tehdä seuraavasta albumista tietynlaisen ja Adam kieltäytyisi, uramme päättyisi.

Hän tulee olemaan iloinen enkasta. (kaikki nauravat taas)

Seuraava kysymys! Ensimmäiseen Euroopan-kiertueeseenne vuonna 2013 verrattuna tämänvuotisella kiertueellanne ADAMSin esitykset vaikuttivat rennommilta ja spontaanimmilta. Miten ensimmäisen kiertueenne kokemukset vaikuttivat toiseen kiertueeseenne?

Shota: Mielestäni ensimmäisen ja toisen kiertueen välillä ei ollut suuria muutoksia. Vaihdoimme tietysti settilistan uuden albumimme takia. Emme myöskään halunneet soittaa samaa settilistaa joka keikalla, koska se olisi tylsää, joten muutimme sitä. On totta, että tämä kiertue oli rennompi. Ajattelin, ettei haittaisi, vaikka emme suunnitelleet jokaista pikku yksityiskohtaa. Kun olimme ensimmäistä kertaa Euroopassa, meillä oli vain neljä keikkaa, emmekä tienneet, mitä voisimme tehdä. Mutta tällä kertaa kiertueemme oli pitkä; keikkoja oli paljon, joten pystyimme kehittymään ensimmäisen ja viimeisen show’n välillä. Hyödynsimme ensimmäisen kiertueemme kokemuksia, mutta myös opimme paljon tämän kiertueen aikana. Ensimmäisellä kiertueellamme saatoimme esimerkiksi soittaa Boku no Sein seuraavallakin keikalla, vaikka kaikki eivät olisikaan pitäneet siitä edellisessä show’ssa. Jos toisella kiertueellamme kaikki eivät pitäneet Boku no Seistä, muutimme settilistaa. Suunnittelimme, missä vaiheessa show’ta soittaisimme vaikka Boku no Sein kaltaisen kappaleen ja miten saisimme aikaan hyvän tunnelman.

Tapahtuiko toisen Euroopan-kiertueenne aikana jotain merkittävää?

Shota: Tapahtui.

Mitä?

Shota: Minulle merkittävintä oli ihmisten välinen draama. Se oli pitkä kiertue, joten välillä myös tiimin sisällä oli tappeluita, kuten: ”En voi enää tehdä töitä hänen kanssaan!” (nauraa) Mutta loppujen lopuksi saimme onnellisen lopun ja kaikki sovittiin. Tiimistämme tuli vahvempi kuin ennen.

Vastakohtana sille, kertoisitko jostain hauskasta sattumuksesta?

Shota: En muista missä, mutta minun oli tarkoitus riisua Adamin vaatteet. En kuitenkaan pystynyt siihen. (nauraa) Yleensä hän käyttää napillista paitaa ja minun tehtäväni on avata napit, joten hämmennyin, kun hänellä olikin t-paita.

Se tapahtui Münchenissä, näin sen!

Shota: Aivan! Hänellä oli punainen takki ja pääkallokuvioinen t-paita, joka jäi jumiin.

Muistan myös, miten Berliinin-keikkanne aikana rikoit äänentoiston, kun riisuit Adamia ja heitit hänen paitansa iPhonesi päälle.

Shota: Ai niin! (nauraa) Opin, että yleensä iPhone tai vastaava kestää hyvin, vaikka sen päällä olisi vaatteita, mutta ei siinä tapauksessa, jos vaatteet ovat hikisiä. En tiennyt sitä.

Mikä oli suurin haaste kiertueenne aikana?

Shota: Meillä oli niin monta keikkaa! Ja tietysti Venäjä.

Niin, Venäjä. Oliko se haasteellista, koska ette tienneet, mitä voisitte tehdä, kuinka pitkälle voisitte keikan aikana mennä?

Shota: Venäjä oli hieno paikka, yleisökin oli mahtava. Mutta meillä oli valtavasti stressiä ennen keikan alkua, koska emme voineet myydä fanituotteitamme ja lippujen kanssa oli myös ongelmia. Meidän oli mainostettava keikkaamme kiellettynä alle 18-vuotiailta lain takia, mutta venäläinen promoottorimme myi lippuja myös alaikäisille, joten yleisössä oli nuoriakin. Promoottori tuli takahuoneeseen ja tarkisti fanituotteet etukäteen. SIXNINEn kannessa on alastomuutta ja Bittersweetin kannessa suutelemme, joten meille kerrottiin, ettemme voi myydä niitä. Poistimme Bittersweet-singlen fanituotteiden joukosta, mutta emme voineet tehdä sitä uudelle SIXNINE-albumillemme. Lopulta päädyimme laittamaan K-18-tarrat tuotteisiin ja jokaisen asiakkaan passi tarkistettiin, joten se vei hirveästi aikaa. Keikan aikana en voinut tehdä paljonkaan Adamin kanssa, vaan keskityimme pelkästään musiikillisuuteen, koska emme tienneet, tarkistaisivatko viranomaiset paikan. Show oli hyvä, mutta täysin uutta meille, eikä kovin adamsmainen. Soitin oikeastaan koko ajan kitaraa, kaikki oli vain musiikkia, mutta yleisö oli todella upea ja viimein meidät kutsuttiin esiintymään uudestaan ensi vuonna.

Menette Etelä-Amerikkaan tämän vuoden marraskuussa. Se on ollut unelmasi jo kauan, eikö? Miltä tuntuu esiintyä ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikassa? Mitä EVESit voivat odottaa ADAMSilta?

Shota: Emme tunne vielä yleisöä, koska se on ensimmäinen kertamme. Ehkä esityksestä tulee samanlainen kuin ensimmäisestä Euroopan-kiertueestamme. Haluan antaa heille ADAMSista tietynlaisen kuvan, joten esityksestä saattaa tulla raju ja ehkä vähän shokeeraavakin. (Manageri Aurélie muistuttaa olemaan varovainen, sillä ADAMS esiintyy J’Fest-tapahtumassa, jossa tulee olemaan paljon teini-ikäisiä.) Niin, jos esityksemme olisi todella raju, meitä käskettäisiin luultavasti lopettamaan, joten meillä olisi siinä tapauksessa vain yksi keikka. Meidän on esiinnyttävä kuten ammattilaiset. (nauraa) On oltava varovainen, koska siellä saattaa olla lapsia; emme saa esiintyä rajusti. Olemme jo esiintyneet joissain tapahtumissa, joten tiedämme, mitä teemme.

Ensimmäisessä haastattelussamme kerroit haluavasi esiintyä New Yorkissa. Miten on tämän unelman laita?

Shota: Haluan edelleen mennä New Yorkiin.

Nyt heti?

Shota: Ei, mutta haluan mennä jonain päivänä lähitulevaisuudessa.

Viime keväänä maaliskuusta huhtikuuhun kestävällä kiertueellanne näytitte faneillenne, kuinka helposti lähestyttävä ADAMS on. Korostatte aina sitä, että haluatte EVESien sekoavan ja tulevan lähelle, mutta missä kulkee raja, jota fanit eivät saa ylittää?

Shota: Tarkoitatte etäisyyttä, eikö niin? Mielestäni ADAMSin fanien joukossa ei ole pahoja tyttöjä, vain kilttejä. Heillä on tapoja, ainakin 98 prosentin verran. Joten ajattelen, ettei rajaa tarvita. Olen itsekin joskus fani. Minulla on paljon lempiartisteja. Joskus lähetän heille sähköpostia, jossa kerron olevani fani, oikein superfani. Se on ihan luonnollista. Meidän pitäisi välittää, ei fanien. Artistin pitää välittää – he ovat vastuussa. Jos esimerkiksi fanit ottavat yhteyttä ja Adam tapaa heitä keikkojen jälkeen henkilökohtaisesti, se on hänen yksityisasiansa, ja mielestäni paha asia, sillä kyseessä on ADAMSin maailma. Olisi todella tylsää, jos kertoisimme faneillemme, etteivät he saa ottaa yhteyttä tai lähettää meille yksityisviestejä. Olemme artisteja, koska olemme muusikoita. Myymme unelmia.

Unelmista puheenollen, Eurythmicsin Sweet Dreams -coverinne oli suosittu Euroopan-kiertueenne aikana. Aiotteko julkaista sen tulevaisuudessa CD:llä? Haluatteko tehdä enemmän sen kaltaisia covereita?

Shota: Teemme varmaan lisää covereita, mutta tällä hetkellä meillä ei ole sen suhteen mitään suunnitelmia. Haluan kuitenkin tehdä Sweet Dreamsin kaltaisen coverin, vaikka emme olekaan tehneet siitä CD-versiota.

Aiotteko tehdä jossain vaiheessa CD-version?

Shota: Emme, mutta se kappale auttoi meitä paljon kiertueemme aikana. Jos esimerkiksi asiakas isosta tapahtumasta ottaa meihin yhteyttä, mutta ei tiedä meitä tai kappaleitamme, voimme lähettää hänelle Sweet Dreamsin. Cover-kappale on siis hyvin tärkeä meille.

Kuvasitte mainostustarkoituksessa musiikkivideoitanne hyvin erilaisissa paikoissa vaihtelevilla konsepteilla. Mikä oli isoin haasteenne? Minkä musiikkivideon kuvauksesta olitte kaikkein innostuneimpia?

Shota: Olemme joka kerta innoissamme, kun kuvaamme mainosvideota. Boku no Sei oli kaikkein haastavin ja vaikein, koska ulkona oli niin kylmä!

White Caressia kuvatessa mahtoi myös olla kylmä!

Shota: Niin oli. Vihaan kylmää ilmaa! Meillä ei ollut paljonkaan vaatteita päällä Boku no Sein kuvausten aikana ja oli todella kylmä. (Imitoi hampaiden kalinaa kylmyyden takia) Se oli todella vaikeaa ja kun soitin akustista kitaraa, se oli melkein jäässä. Kun minun ja Adamin piti Dizzy Lovea varten kuvata ensimmäiset kohtaukset, joissa olimme lähekkäin ja koskettelimme, meitä ujostutti kuvaustilanteen takia. Tämän kuvaussession aikana (osoittaa FeelJapan-lehden päälliskantta, jossa on mainoskuva Dizzy Lovesta) Adam nauroi niin kuin minäkin ja meitä pyydettiin lopettamaan nauraminen. Nyt sellaiset kohtaukset ja kuvaukset ovat helpompia meille. En kuitenkaan halua enää kuvata musiikkivideoita ulkona!

Mikä on lempimusiikkivideosi?

Shota: Boku no Sei – se oli niin vaikea! Se on myös outo, mutta pidän kappaleesta.

Jos kaikkea musiikkiin liittyvää ei lasketa, mikä on tärkeintä elämässäsi?

Shota: R.A.K.K.A.U.S.!

Kuvittele, että olisit EVE yhden päivän ajan. Mitä haluaisit sanoa ADAMSille?

Shota: ”Olette todella siistejä! Miksi olette niin siistejä, tyylikkäitä ja musikaalisia?! Tuo kuvakin on niin upea ja vallankumouksellinen! Rakastan teitä!”

Aurélie: Lopettakaa vokalistin tappaminen!

Miksi Adam kuolee niin usein?

Shota: En oikeastaan tiedä. Mietin aina samaa, enkä tiedä. Ehkä hän on todella heikko? En tiedä, miksi. Yritän olla tappamatta häntä seuraavassa musiikkivideossa!

Kiitos todella paljon tästä mielenkiintoisesta haastattelusta! Lopuksi, lähettäisitkö viestin lukijoillemme?

Shota: Kiitos, että luette JaME:a, ja tuette meitä. Yritämme parhaamme säveltääksemme hyvää musiikkia ja tehdäksemme mahtavia asioita vastaisuudessakin. Toivon, että nautitte musiikistamme.



JaME kiittää Shotaa, Aurélieta ja Monoa tämän haastattelun mahdollistamisesta.