Haastateltavana ROACH

Miten ROACHin tarina alkoi? Alla oleva haastattelumme on tehty vuonna 2008, aikana jolloin ROACH oli musiikkimaailman nouseva tulokas.

--

Okinawalta kotoisin oleva ROACH oli yksi Maverick -yhtiön uusista bändeistä, ja sen listoilla on nimekkäitä bändejä kuten MUCC ja SID. Yhdistäen kulttuuria ja musiikkia Ryūkyū-kuningaskunnasta, ROACH tekee siitä mielekkään sekoituksen niin kotimaisille kuin ulkomaisille kuuntelijoilleen.


Esittelisittekö itsenne JaME:n lukijoille?

ROACH: Me olemme ROACH Ryūkyū-kuningaskunnasta; Ta-ma♪ on vokalisti, Kubocchi ja Masashi kitaristeja, Katsuya on basisti, ja Misaki soittaa rumpuja.

Aloitetaan bändin alkuajoista, mikä sijoittuu vuoteen 2003. Kuinka bändinne alun perin syntyi? Kertokaa meille, kuinka ROACH on kehittynyt tähän hetkeen.

ROACH: Kun aloitimme, bändiin kuului seitsemän henkeä nykyisen viiden sijaan sekä sähkörummut ja -urut. Halusimme kokeilla jotain uutta ja erilaista. No, kuten huomaatte, joukkomme on harventunut viiteen etsiessämme juuri sitä oikeaa soundia.

Kuinka päädyitte nimeenne? Miksi "ROACH?" (suomeksi "torakka" tai "särki")

ROACH: Emme ole paljastaneet kenellekään nimemme tarkoitusta, emmekä aiokaan.

Olette lähtöisin Okinawalta, yhdestä Japanin saarista, joka on tunnettu rikkaasta, ainutlaatuisesta kulttuuristaan, historiastaan ja trooppisesta ilmastostaan. Onko saarella kasvaminen vaikuttanut musiikkiinne?

Ta-ma♪: Vaikka musiikkigenremme on screamo/distorted, Okinawan kulttuuri on vaikuttanut ajatusmaailmaani ja mieleeni tuoden lämmintä tunnetta musiikkiimme.

Okinawa on tunnettu amerikkalaisesta tukikohdasta, mutta se on myös osa Ryūkyū-kuningaskuntaa. Kuinka näiden kahden kulttuurin sekoitus on vaikuttanut teidän musiikkityyliinne?

ROACH: Emme ole ihan varmoja, emmekä osaa oikein selittää sitä. Kuitenkin, se on saanut aikaan hyvän sekoituksen molempia musiikkikulttuureita.

Muusikon ura vaatii paljon omistautumista tavoitteiden saavuttamiseksi; miksi päätitte alkaa muusikoiksi? Ja miksi valitsitte juuri sen instrumentin, jota soitatte bändissä?

ROACH: Ajattelimme, että on coolia olla muusikko. Sattumoisin jäsenemme olivat joko naapureita tai jo aiemmista bändeistä toisensa tuntevia. Joten oli luontevaa, että aloimme soitella yhdessä.

Ta-ma♪: Seurasin sydäntäni yrittäessäni etsiä jotakin hauskaa elämässä. Päätin ryhtyä laulajaksi ja kokosin tämän bändin.

Kubocchi:Valitsin kitaran, koska se oli mielestäni mahtavaa ja coolia. En pystynyt oikeastaan keskittymään mihinkään muuhun instrumenttiin.

Masashi: En tiedä miksi, mutta valitsin kitaran, koska se oli siistiä ja pidin sitä numero ykkösenä.

Katsuya: Siitä lähtien, kun kiinnostuin musiikista, olen ollut kiinnostunut bassosta. Mielestäni se näyttää ja kuulostaa paremmalta kuin kitara. Olen soittanut bassoa siitä lähtien, kun löysin musiikin.

Misaki: Ensimmäisessä bändissäni ei ollut rumpalia, joten päätin ottaa sen paikan ja olen rakastanut rumpujen soittamista siitä lähtien.

Musiikkinne on todella mielenkiintoista; se yhdistelee raskasta rockia ja vähän perinteisempiä japanilaisia soundeja. Kuinka kuvailisitte musiikkianne henkilölle, joka ei ole kuunnellut musiikkianne vielä?

ROACH: Lequiosu (okinawalainen) rock. Lequiosu tarkoittaa Ryūkyūta.

Ta-ma♪, toisinaan laulat hyvin perinteiseen okinawalaiseen tyyliin, mikä vaikuttaa todella vaikealta useimmille rock-laulajille. Oletko käynyt erityistä koulutusta siihen, vai oliko se vain jotain, minkä olet omaksunut kuulemalla?

Ta-ma♪: Tietenkin tekniikka on tärkeää, mutta en ole käynyt millään erityisillä oppitunneilla. Mielestäni siinä on ennemminkin tärkeintä musiikkiin laitetuista tunteista.

Käytätkö välillä okinawalaisia sanoja lyriikoissasi? Jos et, onko mieleesi tullut, että voisit joissakin tulevissa julkaisuissa vai olisiko pääsaarella asuvien fanien liian vaikeaa ymmärtää sanoituksiasi sen jälkeen?

Ta-ma♪: En käytä okinawalaisia sanoja musiikissani. Mutta todellakin, haluaisin kyllä jonakin päivänä. Sitä täytyy ajatella ikään kuin ulkomaalaisena kielenä. Jopa uuden sukupolven okinawalaisilla on välillä vaikeuksia ymmärtää sitä.

Jatkaaksemme vielä vähän lyriikoista, käytät toisinaan englantia sanoituksissasi, mutta yleensä vain raskaammissa osioissa, tai kuten now I know -kappale, koko laulu on englanniksi. Miksi päädyit tekemään niin? Onko englannin kielellä mielestäsi helpompaa tulkita raskaampia kohtia vai onko sille jokin muu syy?

Ta-ma♪: Englanti on helpompaa selittää ja ilmaisultaan paljon suorempaa kuin japanin kieli. Siinä on enemmän rytmiä ja se kuulostaa mielestäni siistiltä, mutta tarvitsen siihen kyllä välillä apua. Ystäväni auttoivat minua tämän haastattelunkin kanssa.

Tunnut edelliseen kysymykseen liittyen olevan erittäin hyvä englannissa; tuntuuko sinusta yhtä luontevalta tehdä lyriikoita niin englanniksi, japaniksi kuin okinawaksikin?

Ta-ma♪: Tahtoisin sanoa "totta kai", mutta en puhu sitä äidinkielenäni. Siltikin, puhun englantia paremmin kuin okinawaa. Täytyy opiskella enemmän.

Tähän asti CD-julkaisuissanne lukee, että Ta-ma♪ kirjoittaa lyriikat siinä missä ROACH hoitaa sovittamisen. Mikä on prosessi, mikä erottaa teidät kaksi toisistanne? Onko teillä koskaan ollut vaikeuksia yhdistää lyriikoita musiikkiinne?

Ta-ma♪: Minä teen sanoitukset ja melodian, se on musiikkimme pohja. Sitten menemme kaikki studioon ja alamme luoda siitä soundia. Jotkut jäsenistämme tekevät sitä myös tietokoneella ja tuovat sen sitten studiolle. Joka tapauksessa laitamme soundeja yhteen niin kauan, että ne sopivat toisiinsa. Vaikeinta on uudelleenmuokata mielipidettäni - sitä mitä haen - ja myös mainettani.

Kertoisitteko japania puhumattomille faneille, mitä teemoja käsittelette lauluissanne?

ROACH: Teemamme pyörivät unelmien, rakkauden, bändin, yleisen paheksunnan, elämäntapojemme sekä surullisuuden ympärillä ja kuinka me (sekä fanimme) voimme löytää rentouttavan paikan.

Muutama vuosi sitten punk rock battle royal 4 -käännösalbumissa teitte cover-biisin yhdestä Miyuki Nakajiman biisistä, Chijou no hoshista. Miksi päätitte tlevyttää juuri tämän laulun kyseiseltä artistilta?

Ta-ma♪: Pidin tuolloin kappaleen soundista, kysyin bändiltä heidän mielipidettään ja päätimme tehdä sen.

Vuonna 2006 esiinnyitte Danger Cruen (nykyään tunnetumpi Maverickina) joulutapahtumassa esiintyen sellaisten bändien rinnalla kuin MUCC ja girugamesh. Miltä tuntui esiintyä niin suuren yleisön edessä?

Ta-ma♪: Heti kun astuin lavalle, fanit saivat jännitykseni katoamaan. Vaikkakin lavalle pääsyä odottaessa tunsin oloni todella huonoksi ja mietin vain, kuinka suoriutuisimme keikasta.

Piditte viime vuonna maanlaajuisen kiertueen MIND OF THE SUN -levyn promoamiseksi. Mitä ikimuistoisia hetkiä ja kokemuksia koitte tuolla kiertueella? Jakaisitteko kanssamme jotakin erityistä tuolta ajalta - oli se sitten positiivista, negatiivista tai muuten vain kiinnostavaa?

Ta-ma♪: Kun aloitimme kiertueemme, hotellissamme kummitteli. Sähköt ja valot menivät päälle ja pois itsestään. Toivoin, että olisin nähnyt aaveen, jotta olisin voinut kertoa faneillemme siitä ennen kuin aloimme soittaa.

ROACH on julkaissut vain yhden kokopitkän albumin ja yhden singlen vuonna 2007. Olette maininneet blogeissanne, että olette tekemässä uutta musiikkia; voisitteko kertoa siitä lisää, että fanit tietävät mitä odottaa?

ROACH: Ennen kuin seuraava albumimme on valmis, emme voi vielä sanoa miltä se tulee kuulostamaan. Yritämme parhaamme olla cool bändi. Odottakaa meiltä kuitenkin hyvää musiikkia.

Yleisönne Okinawalla on erilaista verrattuna pääsaareen; miten tunnelma yleisöjen välillä eroaa teidän mielestänne?

ROACH: Okinawalainen yleisö on todella ujoa sorttia, mutta myös todella kuuma! Pääsaaren yleisö on todella innokasta.

Jos voisitte esiintyä missä tahansa päin maailmaa, minne haluaisitte eniten mennä? Onko teistä kukaan ollut ulkomailla ennen?

Ta-ma♪: Minne vain, jos kutsutte minut! Olen ollut Yhdysvalloissa, Taiwanissa, Malesiassa ja Singaporessa.

Kubocchi: Haluan mennä Amerikkaan; en ole ollut koskaan ulkomailla.

Masashi: Haluan mennä Eurooppaan; en ole ollut koskaan ulkomailla.

Katsuya: Minä haluaisin mennä Saksaan; en myöskään ole ollut koskaan ulkomailla.

Misaki: Haluaisin Yhdysvaltoihin, enkä ole ollut koskaan ulkomailla.

Mitä paikkoja, ruokia ym. suosittelisitte henkilölle, joka tahtoo matkustaa Okinawalle?

Ta-ma♪: Tähtien katselua rannalla. Se on paras paikka nähdä paljon tähtiä!

Kubocchi: Luonnonmaisemaa Okinawan eteläosassa.

Masashi: "Yanbaru Shokudou" -nimistä ravintolaa Nahassa (Naha on Okinawan prefektuurin pääkaupunki).

Katsuya: Pohjoisalueen meri.

Misaki: "Saikyou Shokudou" -niminen ravintola Tomigusukun kaupungissa.

Sitten vähän henkilökohtaisempi kysymys: voisiko jokainen sanoa jotain bändikavereistaan?

Ta-ma♪: Yritämme kaikki tulla hyvin toimeen keskenämme.

Kubocchi: Kaikki ovat kummallisia.

Masashi: Minulla ei ole enää mitään sanottavaa, olen jo luopunut toivosta heidän suhteensa.

Katsuya: Yritän olla myöhästelemättä enää.

Misaki: Niin, älkää olko myöhässä, kaverit.

Seuraavaksi kepeämpi kysymys: jos jokainen teistä voisi muuttaa yhden kappaleenne Okinawan kansanlauluksi, mikä kappale se olisi ja miksi?

ROACH: now I know. Meidän mielestämme sitä ei pysty muuttamaan sellaiseksi, mutta jos voisi, olisimme tyytyväisiä.

Voisiko teistä jokainen jättää viestin ulkomaisille faneillenne?

Ta-ma♪: Toivottavasti näemme keikoilla! Jonakin päivänä vierailemme teidän maassanne!

Kubocchi: Moshataan yhdessä!

Masashi: Nähdään joskus!

Katsuya: Nauttikaa jokaisesta päivästä!

Misaki: Tulkaa tukemaan meitä kun vierailemme maassanne!


Paljon kiitoksia Maverickille tämän haastattelun mahdollistamisesta sekä ROACHille näihin kysymyksiin vastaamisesta.