Haastattelussa metalliyhtye HeavensDust

HeavensDust puhui kanssamme vuonna 2013 wagakkin käytöstä, perinteisistä japanilaisista soittimista, kulttuurien sekoittamisesta ja tunteista heidän musiikissaan, uusimmasta julkaisustaan sekä tulevaisuuden suunnitelmistaan - mukaan lukien ulkomaihin liittyvät suunnitelmat.


Olkaa hyvät ja esitelkää itsenne.

Shin: Olen HeavensDustin laulaja, Shin.

KAI_SHiNE: Olen KAI_SHiNE ja soitan wadaikoa (japanilaiset taiko-rummut).

5hiNo': Olen kitaristi 5hiNo'.

KoREDS: Olen rumpali KoREDS.

Voisitteko kertoa meille yhtyeenne nimen alkuperästä?

Shin: Alun perin suunnittelin bändin nimeksi Heaven's Cry ja Angel Dust ja yhdistelemällä nämä kaksi syntyi nimi HeavensDust. Se on merkitykseltään jotain kaunista sellaisessa, mikä ei näytä niin hyvältä.

Mikä on yhtyeenne konsepti?

Shin: Minä synnyin ja kasvoin ulkomailla, mutta tietysti minussa virtaa japanilainen veri. Teen länsimaista musiikkia, mutta halusin tehdä sen tyylillä, joka paljastaa japanilaisen identiteettini.

Miten keksitte alkaa miksata yhteen metallia ja perinteisiä japanilaisia soittimia?

Shin: Soitin bändeissä Amerikassa ja mietin, mikä minussa oli erilaista muihin amerikkalaisiin yhtyeisiin verrattuna; halusin tehdä jotain erilaista. Sitten päätin haluavani käyttää perinteisiä japanilaisia soittimia musiikissani, ja niin se kaikki alkoi.

KAI_SHiNE, wadaiko ei ole jotain mitä helposti kuvittelisi soitettavan esimerkiksi lukiossa. Miten sinä oikein keksit alkaa soittaa tätä soitinta?

KAI_SHiNE: Ensimmäisen kerran törmäsin wadaikoon keskikoulussa, kun osallistuin esitykseen. En tiedä miksi, mutta halusin soittaa niitä (nauraa).

Ja miten te päädyitte siitä metalliin?

KAI_SHiNE: Alun perin wadaikon ohella pidin ulkomaisesta musiikista, bändeistä sekä tanssimusiikista. Kotimaani soittimia, kuten wadaikoa, soitetaan useimmiten yksin; samoin shakuhachia ja shamisenia. Muissa maissa lyömäsoittimia on alun perin käytetty rukouksissa ja niin myös wadaikoa. Esimerkiksi esi-isien kunnioittamisjuhla Obon on taas pian elokuussa ja siellä soitetaan musiikkia ja kaikki tanssivat kunnioittaakseen omia esi-isiään.

Muissa maissa, kuten vaikka Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, rummuilla on myös samanlainen kulttuuri. Mutta toisissa maissa lyömäsoittimia käytetään usein myös yhteistyössä muun musiikin ja soitinten kanssa, ja myös Japanissa on oma formaattinsa bassolle, kitaralle ja rummuille. En ollut iloinen siitä, että oman maani soittimia ei ollut mukana. Ajattelin tehdä asialle jotakin. Alun perin soitin trancea ja hip hopia ja soitin myös bändeissä, joten se tapahtui luonnollisesti, kun päätimme soittaa yhdessä.

Se on mielenkiintoinen yhdistelmä, mutta mahtaa olla haasteellinen konserteissa.

HeavensDust: Se on vaikeaa aina harjoitteluvaiheesta asti. Studioissa ei ole wadaikoja eikä niitä voi vuokrata. Studioihin tai keikkapaikoille ei voi vain mennä ja olettaa, että niitä olisi siellä. Jos ne hajoavat, on ongelmissa. (naurua)

Millaista wadaikon rummuttaminen on?

KoREDS: En ole koskaan soittanut wadaikoa eikä minulla ole kokemusta niiden kanssa soittamisesta ennen tätä yhtyettä, joten se oli todella mielenkiintoista. Mutta kun niitä soittaa studiossa, ääni säilyy. Se on kovempi ääni kuin mitä olin kuvitellut, joten minun oli omasta puolestani käytettävä siihen paljon energiaa ja minun oli oltava tosissani jopa harjoituksissa. (nauraa)

KAI_SHiNE: Se on kyllä hyvin luonnollista. Wadaikossa ei ole mitään laitteistoa, eikä symbaaleja. Kun ihmiset kuuntelevat musiikkia, uskoisin heidän yleensä tuntevan rytmin symbaalien kautta. Koska wadaikossa ei sellaisia ole, lisää rytmiä saadaan laitteistolla varustetun rumpusetin soittamisesta. Vaikka tietysti yksin soittaessani musiikissa on rytmi, mutta kuulijoiden kannalta näiden kahden yhdistelmästä syntyy yksi yhtenäinen rytmi.

KoREDS: Toisaalta, kun teemme virheen esimerkiksi studiossa, sen kuulee samantien. Se on hyvin vaikeaa.

Shin: Muihin bändeihin verrattuna meillä on enemmän erillisiä ääniä, joten jos soitto ei ole täydellistä tai jos ääni menee pieleen, siitä tulee vielä hajanaisemman kuuloista kuin tavallisissa bändeissä.

5hiNo', mitä vaikutteita tunnet saavasi japanilaisista soittimista kitaristina?

5hiNo': Esimerkiksi niissä kohdissa, joissa normaalisti kuuluisi olla kitarasoolo tai välisoitto, onkin shakuhachi-soolo tai muuta vastavaa. Äänimaailmamme ovat jokseenkin samankaltaisia, joten meidän on pidettävä huolta siitä, että soittimemme kuuluvat tasapainoisesti. Rytmi on sidonnainen wadaikoihin ja paikkoihin, joihin tyypillisesti painottaa muutosta. Itsensä esille tuomisesta tulee hieman vaikeaa.

KoREDS: On hieman outoa sanoa tätä itse, mutta loppujen lopuksi wadaiko ja shakuhachi eivät ole soittimia, joita pääsisi usein kuulemaan - etenkään äänekkäässä musiikissa. Se on meillekin virkistävää, joten uskon sen olevan tuore kokemus, jos meitä kuuntelee tai tulee katsomaan esiintymistämme.

Shin: On esimerkiksi mielenkiintoinen näky nähdä wadaiko livenä keikkalavalla pelkän CD:n kuuntelun sijaan. Konserteissa kuulee myös asioita, joita levyiltä ei kuule.

KAI_SHiNE: Wadaikot valmistetaan puusta ja shakuhachit bambusta. Niin luonnollisillä äänillä on leviävä vaikutus konserteissa. On mielenkiintoinen sekoitus kuulla paikan päällä, kun kitaran pistävä terävyys tai basson ääni vahvistimen kautta kulkee muiden soittimien raakojen, aaltoilevien äänten läpi.

Miten teillä tapahtuu kappaleiden säveltäminen, koska se on varmasti tavallisiin bändeihin verrattuna poikkeavaa?

Shin: Sysään vain kaiken sovittamisen jäsenille - käsken heitä tekemään jotain coolia. Tavallaan opiskelen tällä hetkellä wadaikon rytmejä, mutten osaa ilmaista mitään näillä soittimilla, joten luotan jokaiseen jäseneen. Mutta perinnesoitinten käyttäminen ei ole se mikä tämän saa aikaan; sattuu vain olemaan niin, että päätimme käyttää ilmaisuun japanilaisia soittimia. Jos haluaisimme käyttää selloa, hoitaisimme asian samalla tavalla sellon kanssa. Se ei eroa paljon esimerkiksi kitaran sovittamisesta.

Musiikin suhteen välitätte japanilaista kulttuuria, mutta kaikki sanoituksenne ovat kuitenkin englanniksi. Miksi teitte tällaisen valinnan?

Shin: En osaa kirjoittaa japania. Jos osaisin kirjoittaa hyviä sanoituksia ja välittää ajatukseni japaniksi, haluaisin tehdä niin. Asia ei ole niin, ettenkö tahtoisi laulaa japaniksi, mutta kun on kasvanut aikuiseksi englantia käyttäen, japanilaisten sanoitusten kirjoittaminen ei välitä kaikkea eteenpäin. Tosin KAI_SHiNE laulaa japaniksi, joten ei ole niin, etteikö japani olisi tervetullutta bändiimme.

KAI_SHiNE: Vokalistimme ei pidä japanista (nauraa).

Shin: Saan kuulla siitä usein, mutta en pidä japanista enkä myöskäään englannista (nauraa). Joitakin asioita en osaa sanoa englanniksi, joten sanon ne japaniksi ja toisinpäin. Parasta on niiden sekoittaminen.

Teillä oli jonkin aikaa sitten naisvokalisti. Oliko sinusta vaikea palata laulamaan yksin?

Shin: On haaste laulaa sekä melodisesti että huutaa, mutta se ei ole iso huoli. Alkuperäinen syy omiin teille lähtemisestä olivat musiikilliset erimielisyydet, joten voitte kuulla miten meistä on tullut aggressiivisempia sen jälkeen. Tällä tavoin meidän on helppo ilmaista itseämme kappaleillamme.

Harkitsisitko naisvokalistin ottamista uudestaan?

Shin: Yhteistyö voisi olla mielenkiintoinen. Minusta voisimme ehdottomasti tehdä joitakin kappaleita vierailevien laulajien kanssa.

Yhteistyöstä puheen ollen, teitte kappaleen Evans Bluen Dan Chandlerin kanssa Tohokun maanjäristyksen jälkeen. Miten tämä yhteistyö sai alkunsa?

Shin: Tohokun maanjäristyksen jälkeen halusin luoda musiikkia siihen liittyen ja twiittasin aiheesta. Hän sanoi haluavansa tehdä yhteistyötä, jos vain saisi, ja minusta se oli mahtavaa, että ulkomaalaisella artistilla oli sellaisia ajatuksia Japanista. Päätimme samantien tehdä yhteistyötä. Se sujui oikein sulavasti.

Voisitteko kertoa meille hieman uusimmasta albumistanne The Ashes Still Warm?

Shin: Se on raskas. Se on aggressiivisin tähän asti tekemistämme albumeista. Silloin kun tein kappaleita, ilmassa oli paljon vihaa, stressiä ja turhautuneisuutta, joten sellainen siitä tuli. En erikseen päättänyt tehdä siitä sellaista, mutta se sisälsi paljon metallikappaleita ja olin tyytyväinen lopputulokseen. Loppujen lopuksi ihmisten tunnetilat vaihtelevat ympäristöstä riippuen. Jos olen allapäin, kirjoitan kappaleita sillä tuulella. Jos menisin naimisiin ja hankkisimme lapsen, säveltäisin onnellisia kappaleita. Tunteilla on paljon ulkopuolisia vaikuttajia ja kävi niin, että säveltäessäni tunsin paljon vihaa. Se ei kuitenkaan ole niin negatiivinen; siitä tuli positiivista energiaa.

Miten onnistutte ilmaisemaan negatiivisuutta positiivisella tavalla?

Shin: Esimerkiksi kappale Annihilation, josta on myös musiikkivideo, on hyvin aggressiivinen. On helppoa ilmaista vihaa metallin kautta, mutta vaikka sanoisi negatiivisia asioita, kuten "Haista paska, minä tapan sinut!", voi silläkin tappaa negatiivisia asioita. Se ei ole vain "Haistakaa paska, tapan teidät kaikki!"; se on sisälläsi olevan negatiivisuuden tappamista. Joten se on albumi, joka muuttaa negatiivisuuden positiivisuudeksi.

Uusin albuminne on itse asiassa julkaistu vuosi sitten Amerikassa. Voimmeko odottaa teiltä uutta julkaisua?

Shin: Ehdottomasti. Suunnitelmissamme on monia asioita; haluaisimme äänittää levyn, tehdä uuden albumin ensi vuonna. Meillä on jo joitakin kappaleita, joten haluaisimme jatkaa loppujen kanssa. Ne ovat nykyistä siistimpiä, joten voitte odottaa jotain vielä siistimpää.

Olette soittaneet joitakin keikkoja Amerikassa. Miten se eroaa Japanista?

Shin: En voi sanoa, että toinen olisi parempi kuin toinen, mutta eroja löytyy. Ihmiset saattoivat esimerkiksi joskus alkaa moshata shakuhachisoolon aikana Amerikassa, kun taas japanilaisella yleisöllä on käsitys tavoista ja he kuuntelevat hiljempaa - kumpikin on hauskaa. Amerikassa sanotaan suoraan, jos jokin ei ole jonkun mielestä hyvä ja se on helpommin ymmärrettävissä ja mielenkiintoista. Shakuhachisoololle moshaaminen oli todella mielenkiintoista (nauraa).

Aikaisemmassa haastattelussa sanoitte suunnittelevanne menevänne Koreaan ja Amerikkaan. Voitteko kertoa enemmän siitä?

Shin: Toivomme tekevämme sen pian. Päiviä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta työskentelemme niiden parissa parhaillaan.

Entä Eurooppa?

Shin: Haluamme myös kovasti lähteä Eurooppaan! Siellä on paljon metalli- ja rock-bändejä ja piirit siellä käyvät kuumana, joten haluaisimme mennä myös sinne.

Minne menisitte ulkomailla, jos voisitte?

KAI_SHiNE: Tahdon mennä Englantiin. Siellä tuntui miellyttävältä ja hauskalta, joten haluan mennä sinne uudestaan. Haluaisin myös käydä paikoissa kuten Saksassa Düsseldorfissa, jossa on suuri japanilainen yhteisö, ja soittaa heidän edessään. Lisäksi haluan käydä paikoissa, joissa en vielä ole käynyt. Haluaisin soittaa Brasiliassa! En tiedä miksi, mutta wadaiko-soittajana luulen, että se olisi hauskaa (nauraa).

5hiNo': Olisi hauskaa, jos voisimme mennä kaikkialle maailmassa. Kaakkois-Aasia olisi mielenkiintoinen ja tietysti Eurooppa myös.

KoREDS: Liityin tähän bändiin tänä vuonna ja sitä ennen olen esiintynyt vain Japanissa. Pidän ulkomaisista yhtyeistä, mutten koskaan kuvitellut meneväni itse ulkomaille. Tuntui riittävältä, että sain soittaa Japanissa, mutta HeavensDustiin liittymisestäni lähtien olen halunnut kokeilla ulkomailla soittamista ja testata samalla omaa esiintymistäni. Ei väliä missä maassa, mutta haluaisin soittaa jossain Japanin ulkopuolella.

Shin: Synnyin Panamassa ja sieltä siirryin USA:han. Olen myös matkustellut Lontoossa ja Espanjassa ja tunsin halua tavata musiikin kautta paljon eri etnisen taustan omaavia ihmisiä. Haluaisin pitää soittosessioita eri kulttuurien ihmisten kanssa - se on kuin ei olisi mitään eri kieltä eikä rajoja. Kaikki sanovat niin, mutta minä todella myös uskon sen olevan niin. Jos vaikka kumpikin osapuoli vihaisi toisiaan ja menisimme soittamaan keikan, jossa ihmiset näkisivät minun olevan japanilainen ja suhtautuisivat siihen väheksyen, jossain vaiheessa soittoamme ihmiset alkaisivatkin hurrata. He eivät välttämättä ymmärrä sanoja, mutta hurraavat silti, ja olemme molemmat iloisia. Tämän kaltainen tunne on todella hauska ja haluan päästä kosketuksiin monen instrumentin, kulttuurin ja etnisyyden kanssa.

Olkaa hyvät ja lähettäkää vielä viesti lukijoillemme.

Shin: Tahdomme päästä käymään monissa paikoissa ympäri maailmaa, joten olkaa hyvät ja tukekaa meitä. Teemme parhaamme päästäksemme soittamaan maailman joka kolkassa. Uusin albumimme on hyvä ja seuraava tulee olemaan vieläkin parempi. Tästä lähtien niistä tulee vain toinen toistaan parempia, joten kuunnelkaa musiikkiamme.

KAI_SHiNE: Mielestäni muissakin maissa on meidän kaltaisia ihmisiä, jotka yrittävät soittaa uudenlaista musiikkia kotimaansa soittimilla. Ei ole väliä minne menemme, mutta haluaisimme ihmisten kiinnostuvan muiden maiden musiikista. Tällä hetkellä on sellainen aikakausi, mutta haluaisin kaikkien jatkavan halua elää musiikin kanssa, ostaa CD:itä, haluavan mennä kuuntelemaan ja nauttimaan keikoista. Me itsekin haluamme päästä kosketuksiin musiikin kanssa eri puolilta maailmaa - olisi mahtavaa, jos kuuntelijatkin tekisivät niin. Jos olette nähneet jo tarpeeksi asioita ympäristössänne, kokeilkaa etsiä asioita myös muista maista. Tästä eteenpäin myös, yoroshiku onegaishimasu. Kirjoitathan "yoroshiku onegaishimasu" aakkosilla (nauraa).

5hiNo': Meidät nähdään yhtyeenä, joka käyttää japanilaisia perinnesoittimia, mutta meihin vaikuttaa myös länsimainen musiikki. Pidän amerikkalaisesta ja eurooppalaisesta musiikista, joten teemme sekoituksen näistä erilaisista vaikutteista HeavensDustissa ja lähetämme sen takaisin ulkomaille, mikä on mielestäni mielenkiintoista. Haluaisimme monen musiikistamme pitävän ihmisen kuuntelevan kappaleitamme maista ja tyylilajeista huolimatta. Toivon tukeanne.

KoREDS: En halua käyttää lokeroita, mutten usko, että meidänlaisiamme bändejä olisi olemassa niin Japanin kuin ulkomaidenkaan hevimusiikissa. Olisi mahtavaa luoda wadaikon ja shakuhachin sisällyttävä uniikki tyylilaji. Uuden, ainutlaatuisen tyylilajin luominen on unelmani. Jatkattehan meidän tukemistamme.





JaME kiittää HeavensDustia heidän ajastaan.