JaME sai tilaisuuden tavata
Jelly Beansin tytöt lyhyen haastattelun merkeissä juuri ennen heidän keikkaansa Frankfurtin Nachtlebenissä 21. huhtikuuta 2010. Juttelimme takahuoneessa japanilaisesta kulttuurista, sekä
Jelly Beansin imagosta ja tulevaisuudesta klubin täyttyessä hiljalleen.
Vuonna 2009 Düsseldorfissa Japanin pääkonsulaatti teki teistä ”japanilaisen kulttuurin lähettiläitä”. Miltä se teistä tuntuu?
Sakura: Odotimme esiintyvämme todella pienillä lavoilla, mutta se muuttui tämän tittelin myötä. On aika pelottavaa pystyä esiintymään yhtäkkiä isommilla lavoilla.
Mikä on teidän mielestä tehtävänne japanilaisen kulttuurin lähettiläinä?
Sakura: Meillä on monia erilaisia asioita tehtävänä, mutta pääasiassa esittelemme Japanin kulttuuria.
Miten aiotte täyttää tämän velvollisuuden?
Sakura: Japanilainen kulttuuri leviää ympäri Euroopan. Haluamme musiikillamme esitellä J-popin eurooppalaisille yleisölle.
Miten tämä diffuusio, kulttuurin vieminen Japanista maailmalle, toimii?
Sakura: Esimerkiksi mangan ja animen kautta. Näillä kahdella medialla on mielestäni todella suuri vaikutus.
Mitä muuta haluaisitte henkilökohtaisesti viedä ulkomaille?
Sakura: Haluaisin tuoda enemmän lolitamuotia Eurooppaan. (nauraa)
Onko tyylissänne tai musiikissanne mitään länsimaalaisia vaikutteita?
Sakura: Laulutyyli on saanut siitä vaikutteita. Äänen ja musiikin täydellinen harmonia. Opin, että musiikki voi olla myös hiljaisempaa.
Lavalla olette todella energisiä ja samaan aikaan imagonne on hyvin söpö.
Sakura: Emme pukeudu aina söpöihin lolita-asuihin. Joskus pukeudumme sporttisemmin tai synkemmin, mutta jokaisessa asukokonaisuudessa voi nähdä henkilökohtaiset värimme.
Yu-kin väri on sininen, joten hänellä on aina jotakin sinistä yllään.
Mikä muu on tyypillistä Yu-kille sinisen värin lisäksi?
Yu-ki: Häh? Minulle?
Sakura: Hän on ahkera, täynnä energiaa ja täysin rakastunut musiikkiin.
Sakura, sinun värisi on pinkki, eikö?
Sakura: Nimeni viittaa japanilaisiin kirsikankukkiin. Se on todella tärkeä symboli ja osa japanilaista kulttuuria. Kukat ovat pinkkejä, joten niiden väri sopii yhteen nimeni kanssa.
Yu-ki ja minä olemme todella erilaisia keskenämme. (nauraa)
Yu-ki:
Sakura on kuin isosisko minulle. Hän on myös tosi nätti, pinkki pukee häntä hyvin.
Missä määrin erilaiset persoonanne tulevat esille työssänne muusikoina?
Sakura:
Yu-ki on vastuussa yleisön piristämisestä keikoilla (nauraa
Yu-kin demonstroidessa) ja minä yritän tukea häntä.
Jelly Beansin lisäksi teillä on muutamia muita projekteja työstettävänne, esimerkiksi soolouranne. Miten jaksatte tällaisen työmäärän kanssa?
Sakura: Hän tekee mahtavaa työtä tehdessään suunnitelmia. (osoittaa manageria ja kaikki nauravat) Haluan jatkossakin kokeilla uusia juttuja, saada kokemusta ja tavata uusia ihmisiä. Tämä antaa minulle inspiraatiota ja työntää minua eteenpäin.
Onko tiedossa jo muita suunnitelmia?
Sakura: Haluaisin laulaa kulttuurifestivaaleilla. Sellaiset tapahtumat, missä voimme saavuttaa tavalliset ihmiset, ei vain Japanista kiinnostuneet. Ja haluaisin työskennellä yhdessä joidenkin saksalaisten bändien kanssa.
Kenen kanssa erityisesti? Onko teillä jo joitakin projekteja?
Sakura: Ei valitettavasti juuri nyt. Mutta toivon saavani sellaiseen mahdollisuuden.
Vain Saksa vai koko Eurooppa? Missä haluaisitte esiintyä?
Sakura: Haluamme esiintyä maissa, joissa emme ole aiemmin konsertoineet. Ja haluamme vierailla muissakin saksalaisissa kaupungeissa. Tiedämme vain Frankfurtin ja Düsseldorfin.
Miksi ajattelette japanilaisen kulttuurin olevan niin suosittua Euroopassa?
Sakura: En tiedä! Mekään emme voi uskoa sitä! (nauraa)
Kun etsii Jelly Beansia netistä, saattaa löytää YouTubesta joitakin videoita, joissa esiinnytte kadulla....
Yu-ki: MITÄ?!
…Kokeiletteko joitakin kappaleitanne vai miksi teette niin?
Yu-ki: Kun esiintyy kadulla, saavuttaa suuren yleisön. Ainoastaan meidät jo tietävät ihmiset tulevat konsertteihimme klubeille ja halleihin. Kadulla saavutamme uusia ihmisiä. Aluksi lauloin usein siellä ja tapasin mahtavia ja mielenkiintoisia ihmisiä, muusikoita, uusia faneja ja ystäviä.
Uranne alusta puheen ollen, mikä on muuttunut tähän mennessä?
Sakura: Emme koskaan odottaneet pystyvämme esiintymään Euroopassa. Se on kuin unta.
Mitä toivotte tulevaisuudelta?
Sakura: Musiikkimme ansiosta pystymme olemaan täällä. Haluan mennä moniin muihin paikkoihin.
Yu-ki: Haluan julkaista jotakin ulkomailla. Ja haluan laulaa muilla kielillä, vaikka se voikin olla vaikeaa.
Jättäisittekö lopuksi viestin faneillenne?
Sakura: Nykyään pidetään yhteyttä netin kautta. Blogini kautta voin olla jokaisen lähellä ja näyttää itseni uusille ihmisille. Olisin iloinen, jos voisitte vilkaista blogiani. Yritän vastata kaikkiin viesteihin.
Yu-ki: Haluan laulaa täällä useammin, joten jatkakaa tukemistamme!
Kiitokset EJC:n Lika Toriumille ja Claus Corvesille sekä Masumille ja Alexille heidän tuestaan.
