Haruka Berliinin AniMesse-tapahtumassa

Haruka on laulaja-lauluntekijä ja kitaristi, joka aloitti kitaransoiton 15-vuotiaana ja julkaisi kaksi singleä valtavirran levy-yhtiön kautta 19-vuotiaana. Viiden vuoden tauon jälkeen Haruka palasi musiikkibisnekseen omalla levy-yhtiöllään aikomuksenaan valloittaa maailma täysin itse. Kesäkuussa hän lähti ensimmäiselle matkalleen Saksaan, jossa hän tapasi innostuneen yleisönsä AniMesse-tapahtumassa Berliinissä. Tapahtuman toisena päivänä 4. kesäkuuta JaME:lla oli tilaisuus haastatella Harukaa ulkomaan aktiviteeteistaan, kappaleidensa ydinsanomasta ja sanojen tärkeydestä.

Hei, Haruka! Kiitos paljon tästä haastattelusta. Ensimmäinen haastattelusi kanssamme oli vuosi sitten, joten kertoisitko, mitä tässä välillä on tapahtunut?

Haruka: Olen käynyt muutamassa uudessa maassa. Kävin Espanjassa ExpoManga-tapahtumassa ja Indonesiassa vetämässä urani parhaan keikan. Se oli ihan hullua, yleisö oli aivan villinä! Nuo ovat kuluneen vuoden suurimmat tapahtumat.

Juuri nyt olet ensi kertaa Saksassa. Olet näemmä oppinut vähän saksaa ennen tänne tuloasi. Voitko sanoa meille jotain saksaksi?

Haruka: Oppimiani ilmauksia? Kuten esimerkiksi: ”Deine Kuh ist schön” (Lehmänne on kaunis)? (kaikki nauravat)

Niin, juuri noin!

Haruka: Japanissa yleisimmät saksankieliset ilmaukset ovat ”Ich liebe dich” (rakastan sinua) ja jotkin tervehdykset, kuten ”Guten Morgen” (hyvää huomenta), ”Guten Tag” (hei/hyvää päivää), ”Guten Abend” (hyvää iltaa)… Osaan ainakin esitellä itseni: ”Ich bin Haruka, ich komme aus Japan” (Olen Haruka ja olen kotoisin Japanista). Siinäpä se.

Mahtavaa, kiitos! Millä muilla tavoin valmistauduit keikkaasi Berliinissä, entäpä show’husi Budapestissa?

Haruka: Harjoittelen vain itsekseni. Menen studiolle ja äänitän kappaleitani. Harjoiteltuani kuuntelen äänitteet. Settilistojen tekeminen on hauskaa. Yritän aina luoda settilistaani jonkinlaisen tarinan. Aloitan rock-kappaleilla, lisään jännitettä, sitten siirryn hitaampaan ja lempeämpään soundiin. Lopussa tunnelma on intohimoinen ja vapautunut. Settilistani on siis aina kertomus. Näin valmistaudun keikkoihini.

Mielenkiintoista! Katsoit kuulemma myös saksalaisia elokuvia?

Haruka: Kyllä! Goodbye Lenin oli todella hyvä! Pidin siitä, vaikka loppu olikin surullinen. Saksalainen lempielokuvani on Muiden elämä, se on niin kaunis. Olin todella liikuttunut ja vaikuttunut lopun kirjakauppakohtauksesta.

Kiitos. Olemme iloisia, että pidät saksalaisista elokuvista!

Haruka: Rakastan niitä. Ne ovat vakavia ja raskaahkoja, niissä on jotain mieleenpainuvaa. Pidän myös komedioista, vaikka rakastankin vakavia elokuvia siksi, että ne sisältävät viestin. Ne eivät ole vain vakavia tai surullisia, vaan niissä on jotain, joka todella jää mieleen pitkäksi aikaa.

Olet vuodesta 2014 lähtien vetänyt vuodessa yhden tai kaksi keikkaa ulkomailla. Aiotko laajentaa ulkomaan aktiviteettejasi?

Haruka: (epäröimättä) Kyllä! Haluaisin kiertää Eurooppaa ja Itä-Aasiaa. Käytyäni Indonesiassa kiinnostuin muistakin Itä-Aasian maista, kuten Thaimaasta, Singaporesta, Laosista ja Vietnamista, joten haluaisin kiertää sielläpäin – Euroopassa tietysti myös! Esiinnyn itse asiassa ensi viikolla Unkarissa, se on mielestäni hyvä alku.

Ensimmäinen singlesi Mune ni kibou wo oli alkutunnari animesarja Blue Dragonille. Yleensä artistit julkaisevat musiikkia ennen kappaleidensa pääsemistä animeiden tunnareiksi. Miten onnistuit siinä? Vaikuttiko se sinuun artistina?

Haruka: Ensiksikin työskentelin PONY CANYON -levy-yhtiölle, jolla oli yhteyksiä animeskeneen. Blue Dragon -animen tekijät rakastivat kappalettani Mune ni kibou wo. Meidän piti oikeastaan uudelleenäänittää koko kappale ja tehdä kaikki uusiksi, koska kappale ei sopinut animeen alkuperäisessä muodossaan, mutta se oli todella hauskaa ja loistava tilaisuus. Niin se sitten tapahtui. Toiseksi sanoisin, ettei se oikeastaan vaikuttanut minuun artistina. En ollut säveltänyt kappaletta animea varten – animentekijät valitsivat jo säveltämäni kappaleen tunnariksi, koska se sopi animeen. Sillä ei siis ollut minuun musiikillisesti suurtakaan vaikutusta.

Millaisesta animesta pidät ja miksi?

Haruka: Lempianimeitani ovat NANA ja BECK (vaihtoehtoinen nimi on BECK: Mongolian Chop Squad). BECK on ikään kuin NANAn poikaversio. Pidän molemmista, koska niissä on pätkiä konserteista ja tarinat ovat hyviä. Ne kertovat musiikista, rakkaudesta ja ihmissuhteista ja ovat realistisia, niihin voi helposti samaistua, joten siksi ne ovat suosikkejani.

Julkaisit viimeisimmän albumisi Anthems vuonna 2014. Työstätkö tällä hetkellä uutta albumia tai singleä?

Haruka: Työstän seuraavaa albumiani. Pop-rock-tyylini on pysynyt melko samana läpi vuosien. Nyt tosin sekoitan eri tyylejä, sillä albumilla tulee olemaan piano- ja kitaraballadeja. Toivon mukaan saan albumini julkaistua mahdollisimman pian.

Mikä on kappaleidesi ydinsanoma, ja miksi sinusta sen ilmaiseminen on tärkeää?

Haruka: Ydinsanoma kappaleissani on se, että haluaisin ihmisten olevan omia itsejään ja seuraavan unelmiaan, vaikka heitä kritisoitaisiin. Tänä päivänä on helppoa luopua uskosta ja unelmistaan, koska joutuu niin monenlaisen tiedon ryöpytykseen, varsinkin netissä. Ihmiset sanovat toisistaan kaikenlaista. Minusta on tärkeää olla kaikessa johdonmukainen: elämän, uskon ja unelmien suhteen. Haluan välittää viestin, että on uskallettava olla oma itsensä ja tehtävä rohkeasti sitä, mistä pitää, viis muista.

Tuo on hyvin vahva ja positiivinen viesti. Ihailetko tai kunnioitatko joitain artisteja erityisesti?

Haruka: Rakastan bändiä SIAM SHADE. Heidän ansiostaan aloin laulaa ja soittaa kitaraa. Tykkään kitaristi Daitasta. Hän on komea ja lahjakas kitaristi, joten ihailen häntä, ja hänen tyylinsä vaikutti minuun paljon. Nyt hän on soolokitaristi. Olen tällä hetkellä paremminkin laulaja kuin kitaristi, mutta haluaisin lisätä pop-rockiini laulun ohelle enemmän kitaraosuuksia. Se on tyylini, siinä ovat juureni. SIAM SHADEn kappaleet ovat oikeastaan poppia, mutta heillä on vahvat kitarariffit, melkein kuin hard rockia, ja pidän siitä.

Ihailemiesi artistien lisäksi, onko artistia, jonka kanssa haluaisit tehdä yhteistyötä kappaleen tai keikan saralla?

Haruka: Ei erityisesti, mutta olen unelmoinut voivani tehdä yhteistyötä vahvaäänisen miesartistin kanssa.

Lisätäksesi uuden elementin kappaleisiisi?

Haruka: Niin! Ehkä duetto. Kansainvälinen yhteistyö olisi myös kivaa. Artistin ei välttämättä tarvitse olla japanilainen, vaan esimerkiksi saksalainen tai kiinalainen, kuka vain. Siitä tulisi mielenkiintoista.

Jos saisit valita minkä tahansa maan joko keikkapaikaksi tai lomakohteeksi, mihin menisit?

Haruka: Oho! Menisin Suomeen! En ole koskaan käynyt Pohjois-Euroopassa, kuten Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, ja olen aina ollut kiinnostunut Suomesta, koska rakastan Muumeja. Ovatko Muumit suosittuja Euroopassakin?

Ovat, animesarja pyöri Saksan TV:ssä 1990-luvulla. Suomi on kaunis, mutta siellä taitaa olla talvisin aika kylmä.

Haruka: Niin, jäätävää, etten sanoisi. Kenties menen sinne touko-kesäkuussa.

Eilisellä keikallasi hoidit monenlaiset puheosuudet, kuten esittelit itsesi ja kappaleesi yleisölle. On melko harvinaista japanilaiselta artistilta kertoa niin paljon itsestään ja työstään, vieläpä englanniksi. Onko mielestäsi tärkeää esitellä itsensä kunnolla ja puhella paljon yleisölle?

Haruka: Kyllä! Olen puhelias persoona. Rakastan puhumista, tapahtui se sitten keikalla tai tavallisen keskustelun yhteydessä. Minulle on tärkeää esitellä itseni erityisesti tapahtumissa kunnolla, koska ihmiset näkevät minut ensi kertaa. Kun he tietävät, millainen ihminen olen, heidän on helpompi samaistua kappaleisiini. Käänteisesti ajatellen heidän on vaikeampaa samaistua kappaleisiini, jotka ovat suurimmaksi osaksi japaninkielisiä, jos he eivät tunne minua. Puheosuuksien ansiosta yleisön on helpompi ymmärtää lyriikoitani ja päästä sisälle kappaleisiini.

Eilen joidenkin kappaleidesi musiikkivideot japanin- ja englanninkielisillä lyriikoilla heijastettiin taaksesi screenille. Se varmasti auttoi paljon.

Haruka: Niin, se oli mahtavaa! Se oli oikeastaan Kanzen Musicin idea, ja kokeilin jotain sellaista ensimmäistä kertaa. Lopputulos oli hyvä.

Yleisö voi laulaa mukana, jos osaa lukea kanji- ja kanamerkkejä, ja englanti auttaa ymmärtämään lyriikoita.

Haruka: Juuri niin!

Useimmilla japanilaisartisteilla ja heidän faneillaan on ongelmia kielimuurin kanssa.

Haruka: Onhan se toki hankalaa. Kielimuuri ei kuitenkaan tunnu niin suurelta, kun musiikki yhdistää ihmisiä. Tai jos puhuu paljon, vai mitä? (nauraa)

Voisitko viimeiseksi jatkaa nämä lauseet loppuun. Mielestäni musiikki on…

Haruka: … jotain, joka yhdistää ihmisiä.

Vapaus on…

Haruka: … sitä, että saa valita.

Usko on…

Haruka: … luottamista Jumalaan. Ehkä? (nauraa) Olen näet kristitty.

Kiitos paljon tästä haastattelusta. Onko sinulla vielä lyhyttä viestiä lukijoillemme?

Haruka: Kiitos paljon teillekin! Kiitos, että luitte haastatteluni. On mahtavaa olla ensimmäistä kertaa Saksassa, nautin todella käynnistäni. Kävin tänään Brandenburgin portilla ja söin currywurstia, teen monenlaisia asioita. Pyrin oppimaan Saksasta niin paljon kuin mahdollista, joten pitäkää minuun yhteyttä sosiaalisen median tai muuten netin kautta!


JaME kiittää Harukaa, Kanzen Musicia ja Berliinin AniMesse-tapahtuman tiimiä tästä haastattelusta.