Arkistojen kätköistä: HEAD PHONES PRESIDENT haastattelussa Ranskassa

Vuonna 2011 JaME sai tilaisuuden haastatella HEAD PHONES PRESIDENTiä Marseillen Japan Expo Sudissa. Edellisenä vuonna nelihenkiseksi kutistunut yhtye vastaanotti meidät hymyssäsuin kertoakseen itsestään, musiikistaan ja projekteistaan.


Voisitteko esitellä itsenne niille, jotka eivät vielä tiedä teistä?

Hiro: Olen Hiro, kitaristi.
ANZA: Minä olen ANZA, laulaja.
Batch: Nimeni on Batch ja olen rumpali.
Narumi: Narumi, basisti.

ANZA ja Hiro, olette bändin perustajajäseniä. Mistä saitte idean HEAD PHONES PRESIDENTiin? Miten tapasitte muut bändin jäsenet?

ANZA: Olin alun perin sooloartisti. Tarvitsin muusikoita kiertueilleni ja heitä työskenteli samassa agentuurissa kanssani. Yksi heistä oli Hiro. Meillä oli mahdollisuus jutella yhdessä useita kertoja ja ajattelimme, että olisi mahtavaa tehdä raskaampaa ja rankempaa musiikkia. Narumi oli alun perin toisen yhtyeen kitaristi. Meillä oli ongelmia basistimme kanssa juuri ennen ensimmäistä esitystämme New Yorkissa – perhesyiden takia hän ei voinut enää soittaa kanssamme, joten pyysimme välittömästi Narumia tuuraamaan häntä. Hän oli tosin virallisesti kitaristi. (nauraa)

Eikö ollut vaikeaa opetella soittamaan kappaleita niin lyhyellä varoitusajalla?

Narumi: Olin itse asiassa alun perin bändin fani. Menin heidän keikoilleen ja toimin usein henkilökunnan jäsenenä, joten ei se ollut niin vaikeaa. (nauraa)

ANZA: Viisi vuotta sitten muutamat bändin jäsenet jättivät yhtyeen. Kolmen ja puolen vuoden ajan Batch oli tukirumpalimme. Hän oli satunnaisesti läsnä keikoilla ja muuta, mutta kaksi vuotta sitten hän liittyi virallisesti bändiin.

Kitaristi Mar lähti bändistä jokin aika sitten, kutistaen bändinne nelihenkiseksi. Aiotteko jatkaa tällä tavalla vai etsittekö uuden jäsenen?

ANZA: Mar todellakin vähensi musiikintekoa viime vuodesta alkaen, syyt olivat henkilökohtaisia. Olemme soittaneet yhdessä yksitoista vuotta, joten toisin kuin uuden bändin, meidän on vaikeampaa sopeuttaa uutta jäsentä joukkoomme sen sijaan, että jatkamme nelistään.

Entä kappaleet? Onko vaikeaa sovittaa niitä nelikolle?

ANZA: Alun perin yhtyeessä oli kaksi kitaristia, mutta Mar ei ollut ykköskitaristi, vaan Hiro. Yleensä sovitimme kappaleet uudelleen ja Marun osuudet soittaa nyt basistimme Narumi.

Bändinne on ollut aktiivisena yli kymmenen vuotta. Mitä mieltä olette musiikkinne kehityksestä?

ANZA: Tähän mennessä meillä ei ole ollut tilaisuutta esiintyä Euroopassa, paitsi kerran Ruotsissa. Pohdimme mahdollisuutta pitää kiertue piakkoin.

Olette varmasti kokeneet kaikenlaista vuosien saatossa. Voisitteko kertoa meille parhaimmat tai huonoimmat kokemuksenne?

ANZA: Hmm… niitä on kaksi. Yksi Japanissa ja toinen Euroopassa. Fanit ovat kiihkeitä ulkomailla. Voimme olla heidän kanssaan vuorovaikutuksessa emmekä halua heidän menettävän intohimoa, jota he tuntevat meitä kohtaan. Japanissa paras kokemuksemme oli osallistua vuonna 2007 rockfestareille, missä esiintyivät isot nimet, muun muassa Slipknot. Kyseessä oli Japanin suurimmat rockfestarit, ja olemme todella iloisia, että saimme osallistua.

ANZA, aloitit urasi näyttelemällä musikaaleissa, joissa esiinnyit muun muassa Sailor Moonina. Miten vaihdoit pop-perusteisesta musiikista metalliin?

ANZA: (nauraa) Se ei ollut suurikaan muutos minulle. Halusin ilmaista sydämeni syvimmät tunteet ja joskus musiikkikomedioissa tai musikaaleissa on vaikea ilmaista surua tai vastaavaa negatiivista tunnetta. Käännyin sitten rockin puoleen, kovempaan rockiin, koska se vaikutti sopivammalta. Se ei ole minusta niinkään erilaista, mutta joidenkin japanilaisten fanien mielestä minusta tosiaankin on tullut paholainen.

Miltä tuntuu olla bändin ainoa nainen?

ANZA: Ei ongelmaa! (englanniksi) Olen poikatyttö ja muut bändiläiset ovat kuin pikkutyttöjä. (nauraa)

Miten sävellätte kappaleenne?

Hiro: Kokoonnumme yhteen ja jamittelemme. Keskustelemme ja jokainen meistä tuo esille omia ideoitaan. Sitten kun kaikki ovat sanoneet sanottavansa, muovaamme kappaleet studiolla.

Eikö teillä ole suuria vaikeuksia löytää tasapainoa kaikkien odotusten välillä?

ANZA: Hmm... Olemme joskus vastakkain Hiron kanssa. Se ei toimi kitaristin ja laulajan välillä, koska kumpikin pitää itseään johtajana. (nauraa)

Käytätte paljon englantia lyriikoissanne. Onko vaikeaa laulaa tai säveltää tällä kielellä?

ANZA: Lyriikat kirjoitetaan ensin japaniksi, sitten käännämme tekstit kuten suurin osa bändeistä tekee. Vaikka en kauheasti puhu englantia, tapani rakentaa lauseet ja ilmaista itseäni on lähempänä englantia kuin japania. Narumi kääntää kirjoittamani englanniksi.

Musiikillisesti katsottuna jotkin kappaleistanne ovat melko heimohenkisiä. ANZA, olet äitisi puolelta osaksi eteläafrikkalainen. Vaikuttaako tämä sinuun jollain tavoin?

ANZA: Kyllä, olen sitä mieltä, että eteläafrikkalaiset juureni vaikuttavat minuun jollain tavoin, mutta minua inspiroi myös maailman musiikki ylipäätänsä. Pidän esimerkiksi intialaisesta musiikista todella paljon, joten jotkin vaikutukset tulevat omasta musiikkimaustani.

Sinulla on erityinen tapa ilmaista itseäsi lavalla – näytät täysin sulkeutuneelta. Onnistut kuitenkin kommunikoimaan yleisön kanssa todella hyvin. Miten teet sen?

ANZA: Tavoitteemme ei ole päästä lähemmäksi yleisön kanssa eikä musiikillamme ole tavoitteena saattaa ihmisiä yhteen. Haluamme ihmisten todella nauttivan musiikistamme ja omaavan vapauden arvostaa sitä. Emme halua tuputtaa musiikkiamme muille ja toivomme saavuttavamme huipun etenemisen sijaan.



Ette esiinny ensimmäistä kertaa tällaisessa tapahtumassa, joka eroaa tavallisesta keikasta tai rockfestareista. Mitä eroja keikoilla ja tapahtumilla on teidän mielestänne ja miten onnistutte lavalla tässä kontekstissa?

ANZA: Toisin kuin Japanissa, muualla ei ole selkeää jakoa rockin ja animaation välillä. Ulkomailla on paljon ihmisiä, jotka pitävät sekä metallista että animaatiosta ja on totta, että se on helpompaa, sillä ihmiset eivät luo jakoja. Voi pitää animesta ja rockista samaan aikaan.

Viimeisimmällä julkaisullanne, Pobl Liwillä, coveroitte itseänne. Miksi tällainen julkaisu ja millainen haaste oli tehdä kappaleitanne uudelleen?

ANZA: Itse asiassa levy tehtiin brasilialaista animetapahtumaa varten, johon osallistuimme. Meille kerrottiin, että meidän täytyisi esiintyä akustisesti, mitä emme olleet aiemmin tehneet. Valitsimme sitten kaksi kappaletta ja sovitimme ne uudelleen akustisesti. Se oli aika hauskaa, joten päätimme tehdä kymmenvuotista uraamme juhlistaaksemme akustisen levyn, jolla coveroimme kappaleitamme.

Hiro: Sovitukset eivät olleet niin monimutkaisia kuin mitä olimme odottaneet niiden olevan. Pystyimme sovittamaan kappaleet helposti akustisiksi versioiksi, kun kappale oli hyvin jäsennelty ja sävellys oli hyvä.

Mitä muita tulevaisuudensuunnitelmia teillä on Euroopan-kiertueen lisäksi?

ANZA: Japaniin paluumme jälkeen olemme kiireisiä uuden levyn työstämisen kanssa; meidän täytyy yhä kirjoittaa kappaleita albumille. Huhtikuussa ja toukokuussa olemme studiolla äänittämässä uutta levyämme. Kesäkuussa julkaisemme uuden DVD:n ensimmäisen oneman-kiertueemme päätteeksi.

Kiitos!

HEAD PHONES PRESIDENT: Kiitos.


JaME kiittää HEAD PHONES PRESIDENTiä, heidän managementtiaan ja Japan Expon henkilökuntaa sekä tulkkia tämän haastattelun mahdollistamisesta.