Vuonna 1999 debytoinut yookai heavy metalia soittava Onmyo-za on kaksi vuosikymmentä kestäneen uransa aikana kivunnut menestyneimpien bändien joukkoon japanilaisessa metalliskenessä. Bändi on julkaissut jo 14 kokopitkää albumia ja saavuttanut suosiota niin kotimaassa kuin ulkomailla musiikillaan, jonka juuret ovat japanilaisessa kansanperinteessä ja historiassa. Laulaja-basisti Matatabi kertoo joitain yksityiskohtia viimeisimmästä albumistaan, Hadou Myouousta, joka julkaistiin 6. kesäkuuta KING RECORDSin kautta.
Mikä on uuden Hadou Myouou -albuminne pääkonsepti?
Matatabi: Halusimme albumin nimellä ilmentää aikomusta jatkaa harhautumatta rohkeasti eteenpäin uskon kaidalla tiellä kuin valaistuksen kokenut, kuten buddhalaisessa ja historiallisessa ajatuksessa ”Jadousta” (Vääräoppisuus / Pahuus) ja ”Hadousta” (Voima / Uskon tie).
Kääntäjän huomio: ”Jadou” viittaa buddhalaiseen ajatukseen ”vääräoppisuudesta”, buddhalaisuuden opettamiseen väärällä tavalla tai joutumista kauemmas valaistumisesta. ”Hadou” viittaa klassiseen kiinalaiseen uskomukseen ”voima on valtaa”, joka tarkoittaa asemansa voimankäytöllä ansainneita hallitsijoita.
Miten Hadou Myououn yhteydessä käyttämänne visuaalinen ulkoasu sopii yhteen albumin konseptin kanssa?
Matatabi: Mahtava kuvaaja Nonami Hiroshi säilytti visuaalisuutemme ja artistikuviemme juhlallisen tunnelman, mikä näkyy myös albumimme konseptissa.
Edellisen albuminne Karyoubingan soundi oli hieman sinfoninen. Muutitteko soundianne tätä albumia varten?
Matatabi: Albumilla kuuluu sama rikas melodisuus ja herkät sovitukset, joita olemme aina vaalineet, mutta pyrimme aikaansaamaan myös aiempaa vahvemman soundin. Onnistuimme säveltämään aika kovan setin tärvelemättä yookai heavy metalia genrenä.
Albuminne sisältää Ouka Ninpouchou -kappaleen remix-version. Miten ”Hadou MIX” eroaa alkuperäisestä kappaleesta?
Matatabi: Ouka Ninpouchou (Hadou MIX) -versiota varten kävimme läpi alkuperäisen singlen instrumentaaliset osiot äänittäen, sovittaen ja editoiden ne uudelleen, jotta kappale sopisi albumimme yleiseen soundiin.
Kuroneko laulaa soolona soolona. Miksi näin? Liittyykö kappale albumiin myös jotenkin muuten, vaikka se on sävelletty animesarjaa varten?
Matatabi: Kuroneko laulaa yksin, koska kappaleen laulaa sarjan sankaritar, Hibiki. Kappale sävellettiin yksinomaan sopimaan Basilisk –Ouka Ninpouchou -animen alkutunnariksi ja sen tapahtumiin, joten sillä on hyvin vähän yhteistä lopun albumin kanssa. Siitä huolimatta se sopii hyvin meidän ajatusmaailmaamme bändinä.
Haou ja Shimobe ovat huomattavasti raskaampia muuhun albumiin verrattuna, kun taas Bureikossa on havaittavissa klassista hard rock -soundia. Miksi päädyitte näin laajaan skaalaan eri musiikkityylejä samalla albumilla?
Matatabi: Bändimme perustamisesta lähtien olemme jatkuvasti hyödyntäneet heavy metalin tarjoamia loputtomia kokeilun mahdollisuuksia. Kaikilla albumeillamme, myös Hadou Myououlla, on laaja skaala eri soundeja, koska se kuuluu tyyliimme.
Huomasimme, että Haja no Fuuin -kappaleella on sama nimi kuin SEGAn julkaisemalla videoroolipelillä vuodelta 1986. Oliko tämä sattumaa? Mikä kappaleen teema on?
Matatabi: Haja no Fuuin kuvaa syvintä olemustamme bändinä, sillä seuraamme ”Jadou”-ajatusta kulkiessamme ”Hadoun” tiellä – siksi ”Haja” – ja asetamme periksiantamattoman vastustuksen niille, jotka yrittävät myöhemmin kokeilla ”Hajan” sinetöimistä. Kappaleen nimi todellakin on lainattu Haja no Fuuin -tietokonepelistä. (Muuten, Haja no Fuuinia ei julkaissut SEGA, vaan Kogado Studios. Se väistyi sittemmin pois SEGA Mark 3:n tieltä.)
Albuminne kuudennella kappaleella on melko mielenkiintoinen nimi, Fushoku no Ou. Minkä sanoman haluatte sillä välittää?
Matatabi: Fushokulla (suomeksi korroosio) on todella negatiivinen merkitys, ”hajoaminen” tai ”mätäneminen”, mutta se voi tarkoittaa positiivisemmassa mielessä myös tehokasta metallin tai jonkin muun vastaavan aineen muuttumista uudeksi, erilaiseksi materiaaliksi. Jos ajattelemme heavy metalia vain yhtenä metallina, olemme yrittäneet varjella sitä eräänlaisena hyytymänä mutta myös hajottaa sen luomalla uudenlaista metallimusiikkia bändimme perustamisesta lähtien. Joku saattaa pitää toimintaamme metallimusiikin mädättämisenä. Jos kuitenkin vertaamme uuden luomista korroosioon liittyvien uskomuksieni valossa, kappaleen teemana on halu hallita niitä, jotka päättävät toimia. Kaikki nämä merkitykset sisältyvät Fushoku no Ouun.
Ippondatara-kappaleessa kuulemme säröilevän kitara- tai bassosoolon. Kuka sen soitti, ja oliko se tarkoituksellista vai improvisoitua?
Matatabi: Soitin säröilevän bassosoolon itse wah-efektipedaalin avulla. Vaikka improvisoinkin osan, niin pääasiassa päätös oli tietoinen ja soitin koko sydämestäni.
Aiemmat albuminne ovat sisältäneet balladeja. Miksi päätitte jättää balladit pois tältä albumilta?
Matatabi: Tällä albumilla on todella vahva ja voimakas soundi, kuten olimme suunnitelleetkin, joten jätimme balladit pois, jotta ne eivät heikentäisi albumin tunnelmaa ja soundia.
Onko albumilla kappaletta, jonka säveltäminen oli erityisen haastavaa tai hauskaa?
Matatabi: Kaikki kappaleet olivat sekä vaikeita että hauskoja sävellettäviä.
Voisitteko kaikki kertoa, mikä on mielestänne albuminne paras kappale?
Matatabi: Vastaan muun bändin puolesta. Kuronekon laulu on todella kirkasta, erityisesti Iduna Otoshi -kappaleessa, jossa laulu pääsee oikeuksiinsa. Samassa kappaleessa Karukanin kitarasoolo on puhdas mestariteos. Manekin kitarasoolo Tesso no Aza -kappaleen loppusoitossa ilmentää lyriikoita niin hyvin, että se saa kuuntelijan itkemään. Myös oma eläytyvä lauluni välittää selkeästi kappaleessa olevan tarinan.
Kuinka valitsette, mihin kansanperinteeseen tai yookai-taruun pohjaatte lyriikkanne, ja miten päätös syntyi erityisesti uuden albuminne suhteen?
Matatabi: Valintamme perustuu albumin teemaan ja visuaalisuuteen. Valitsimme kansanperinteen, joka sopi albumimme teemaan.
Mikä japanilaisessa kansanperinteessä innoittaa teitä eniten?
Matatabi: On vaikeaa sanoa vain yhtä asiaa, joka meitä innoittaa, mutta yleensä kiinnostumme kansanperinteestä, joka kertoo jotain syvällistä ihmisyydestä ja ihmisten teoista.
Suunnitteletko itse julkaisujenne taiteellisen puolen?
Matatabi: Houyoku Rindou -albumistamme lähtien Nonami Hiroshi, jonka kanssa teen yhteistyötä hoitamalla suunnittelupuolen, on ottanut valokuvat.
Millaisia musiikkitekniikoita tai teemoja lyriikoissanne haluaisitte kokeilla jatkossa?
Matatabi: Kuten aina, jatkamme yookai- ja kansanperinneteemojen tutkimista ilmentääksemme ihmisyyteen kuuluvia tunteita kappaleissamme.
Suunnitteletteko ulkomailla esiintymistä lähitulevaisuudessa?
Matatabi: Emme tällä hetkellä, mutta jonain päivänä kyllä, maalla ei ole väliä.
Jättäisittekö viestin JaME:n lukijoille?
Matatabi: Monet faneistamme taitavat asua eri puolilla maailmaa, mutta mikäli mahdollista, toivon, että he antaisivat musiikillemme mahdollisuuden. Vaikka olemme pääasiassa heavy metal -bändi, jonka rokahtavan soundin juuret ovat japanilaisessa kulttuurissa, niin uskon, että jokainen voi nauttia musiikistamme.
JaME kiittää Onmyo-zaa ja KING RECORDSia tästä haastattelusta.
