Viime vuoden alussa Japanin musiikkiskene kohtasi epätavallisen uuden kokoonpanon nimeltään ariel makes gloomy. Jäsenet – kosketinsoittaja ja kitaristi Ishitami, kitaristi Toshiaki Wada, basisti Yusuke Seki ja rumpali Yusuka Sasaki – luovat epätavallista ja mieleenpainuvaa musiikkia, jossa yhdistyvät monet eri genret.
Bändin toisen EP:n, oxymoronin, julkaisun jälkeen päätimme tutustua heihin paremmin. Keskustelimme muusikoiden kanssa taiteesta ja siitä, mikä inspiroi heidän aikaisempia julkaisujaan. Pyysimme heitä myös kertomaan unelmistaan.
Hei! Kiitos haastattelusta ja onnittelut toisen EP:nne julkaisun johdosta. Koska moni lukijamme ei ehkä tunne teitä vielä, voisitteko esitellä itsenne?
Ishitami: Olemme ariel makes gloomy. Emme ole bändi, vaan enemmänkin projekti, joka koostuu neljästä osasta. Tavoitteemme on luoda soundi, jollaisen vain me yhdessä pystymme luomaan.
Meiltä kysytään usein ”Ettekö todella ole bändi?” ja voimme vastata suoraan ”Emme.” Meistä jokaisella on omat visiomme ja lähestymistapamme musiikin tekemiseen. Olemalla projekti voimme pitää kiinni vapaudesta ja luovuudesta, jota ilmaisemme musiikilla. Ehkä se on helpompi ymmärtää, jos työtämme ajattelee neljän bändijäsenen tuottaman musiikin ”prosessoimisena”.
Nimenne ariel makes gloomy kuulostaa synkältä ja mystiseltä. Miten päädyitte tällaiseen nimeen?
Ishitami: Projektin nimellä ei oikeastaan ole syvää merkitystä. ’Ariel’ tarkoittaa montaa asiaa. Esimerkiksi Shakespearen näytelmässä Myrsky (The Tempest) ilman henki on nimeltään Ariel. Pidämme sanasta ’gloomy’, koska sen voi kääntää myös melankoliseksi. Näin projektin nimi ilmaantui.
Musiikkinne ei sovi mihinkään genreen: yhdistelette elementtejä popista, rockista, post-rockista ja monesta muusta. Suunnittelitteko alun perinkin yhdistävänne useita musiikin tyylilajeja vai syntyikö epätavallinen soundinne kokeilujen kautta?
Ishitami: Emme takertuneet tiettyyn genreen heti alussa, minkä lisäksi lähestymistapamme biisien tekemiseen muuttuu jatkuvasti. Saamme inspiraation melodiasta, rumpujen rytmistä, bassosta tai kitaroista. Studiossa muokkaamme raitoja tarkastelemalla, millainen siitä syntyi luonnostaan.
Se ei ole kuin kokeilisimme ja erehtyisimme, me emme suunnittele mitään etukäteen. Ehkäpä me vain kommunikoimme äänillä. Meille tämä lähestymistapa on luonnollinen, eikä siinä ole mitään uniikkia.
Yusuke Sasaki: Päätimme jo alussa, ettemme tee vain yhteen genreen sopivia biisejä. Pidän siitä, että jokaisella meistä on mahdollisuus todistaa itsensä. Uskon, että niin kauan kuin kaikki neljä meistä säveltävät musiikkia, tyylimme on uniikki. En pelkää, vaikka biisit olisivatkin erilaisia keskenään.
Toshiaki Wada: Emme alun perinkään halunneet pysyä vain yhdessä genressä luodessamme musiikkia. Toisinaan voimme yrittää ’tuhota’ sävellyksen tunnelman, toisinaan jätämme sen koskemattomaksi.
Yusuke Seki: Basistina päässäni pyörivät tietyt genret. Joka tapauksessa, luomme usein lauluja ilman, että ajattelemme mitä tyyliä ne edustavat. Se, mitä kutsutte ’epätavalliseksi soundiksi’, syntyy kokeilujen ja virheiden tasolla, kun soitan suosikkityylilläni. Näin luonnehtisin itseäni.
Kuinka kuvailisitte musiikkianne yhdellä lauseella henkilölle, joka ei vielä ole kuullut biisejänne?
Yusuke Sasaki: Haluamme, että musiikkiamme kuunnellaan ennakkoluulottomasti. Luomme jotain, mitä vain me neljä voimme luoda, keskittymättä tiettyyn yleisöön tai tilanteeseen.
Ishitami: Olemme iloisia, jos kuuntelette musiikkiamme ja lähetätte meille palautetta. Ajatuksemme ei ole aina soittaa samalla tyylillä miellyttääksemme kyseisen tyylin faneja. Olemme iloisia, jos vain kuuntelette musiikkiamme ja nautitte siitä.
carbonium on ensimmäinen julkaisunne ja siinä on mielenkiintoinen piirre. Julkaisulla on neljä biisiä, jotka kaikki ovat erilaisia tunnelmaltaan ja dynamiikaltaan – kappaleita ei kuitenkaan voi hahmottaa ominaan. Tuntui kuin se olisi yksi iso, kokonainen sävellys. Kertoisitteko lisää työstä debyyttinne taustalla? Kuinka loitte tämän efektin ja oliko se tarkoituksenmukaista?
Yusuke Sasaki: Totta puhuakseni, yhtäkään niistä biiseistä ei tehty juuri carboniumia varten. Me vain valitsimme biisejä ja lopputuloksena, mielestäni, siitä syntyi outo tunne yhtenäisyydestä. Sen ansiosta julkaisu loistaa aivan uudella tavalla.
Yusuke Seki: Emme suunnitelleet luovamme yhtenäistä työtä. Kuitenkin musiikkimme sitoutuu yhteen ja luo kokonaisen maailman, tilan. Tämä on ariel makes gloomy. Meille on tärkeää, että lopputuloksesta kuuluu meidän oma soundimme.
Toshiaki Wada: En usko, että suunnittelimme luovamme tällaista kokonaisuutta. Tämä on vain tiimityöskentelymme luonnollinen lopputulos. Minulle tärkeää oli ilmaista tunteitani ja unelmiani musiikin kautta. Yritän löytää parhaan lähestymistavan jokaiseen biisiin, joten en oikeastaan näe tätä julkaisua yhtenä sävellyksenä.
Ishitami: Emme valinneet julkaisun raitoja sen nimen perusteella. Kun valitsimme kappaleita valitsimme ne, jotka mielestämme miellyttävät kuulijaa eniten. Lopputulos oli kokonainen teos. Jos kuuntelijatkin tuntevat sen, olemme tyytyväisiä. Luultavasti panoksemme ja omistautumisemme loivat yhtenäisen tunnelman.
oxymoron, toinen EP:nne, sisältää paljon enemmän elektronisia elementtejä. focal point tuo tämän esiin parhaiten. Mikä inspiroi teitä tämän julkaisun työstössä? Millä artisteilla on ollut vaikutusta soundiin?
Toshiaki Wada: Emme inspiroituneet mistään erityisestä. Halusimme luoda raitoja mielenkiintoisilla soundeilla. Musiikista voi luultavasti löytää jotain hauskaa, mutta biisien sanoitukset ovat surullisia. Yritin heijastaa sitä kitarasooloissa.
Ishitami: Jokaisella meistä on omat inspiraation lähteensä, mutta emme aikoneet sisällyttää niitä lauluihimme. Sama pätee kaikkiin meidän biiseihimme. Valmiina olleista biiseistä Wada valitsi ne, joissa oli monipuolisin soundi. Kun sävelsin koskettimien osuuksia, halusin saavuttaa Moog-syntetisaattorin soundin, mutta samalla pitää kitarat tasapainossa. Lisäksi suunnittelimme korostavamme rumpuja ja bassoa. Biisit syntyivät näiden elementtien yhdistämisestä.
Toisella EP:llä sekoittelette useita eri genrejä jälleen kerran. Minkä genren faneille suosittelisitte oxymoronia ja miksi?
Yusuke Seki: En ole varma, mikä tyylilaji voisi olla syy kuunnella musiikkiamme, mutta olemme iloisia jos kuulija pitää edes yhdestä biisistä. Ja sitten, ehkäpä, olisi kiinnostunut myös ariel makes gloomysta.
Ishitami: On vaikea valita tietty genre. Minulla ei ole hajuakaan, millainen sen pitäisi olla. Sitä on vaikea selittää… Kun kuuntelen musiikkia, en mieti, mitä tyylilajia se edustaa. Minä vain kuuntelen musiikkia. Siitä syystä olisin kiitollinen, jos musiikkiamme vain kuunneltaisiin ilman tällaisten asioiden miettimistä.
Moni ulkomainen kuuntelijanne ei puhu japania. Millaisia kertomuksia fanien kannattaa odottaa oxymoronilta?
Ishitami: Kerromme usein asioista, joita olemme kokeneet – emme niinkään tämänhetkisistä asioista. Kokemuksemme pysyvät kanssamme aina. Siksi julkaisulla ei ole vain yhtä historiaa, vaan ennemminkin kaikki neljä sävellystä ovat verrattavissa vuorokaudenaikoihin:
focal point - keskipäivä twilight - ilta gradation - yö place before dawn - aamu.
Kuka teistä on vastuussa musiikista, ja kuka yleensä kirjoittaa sanoitukset? Vai lisäävätkö jäsenet kaikki vuorollaan ominaisuuksia biiseihin?
Ishitami: Teemme kaiken yhdessä. Olemme kaikki säveltäjiä, emmekä nimeä tiettyä sanoittajaa. Meistä olisi hienoa kuulla ajatuksianne tästä.
Musiikkiteollisuus Japanissa on hyvin kilpailuhenkistä. Erityisesti, jos mietitään nuoria bändejä, jotka eivät kuulu suositun genren piiriin ja yrittävät kulkea omaa polkuaan. Millaisia hankaluuksia keltanokat voivat kohdata? Entä mitä olette itse kohdanneet?
Ishitami: Kaikki musiikki on uniikkia omalla tavallaan. Emme pidä omaamme erityisenä. Me emme kohdanneet mitään erityisiä hankaluuksia. Meille tärkeää on jatkaa musiikin tekemistä. Sävellyksen prosessi on tärkeää.
Yusuke Seki: Voi olla, että jotain odottamatonta tapahtuu, mutta ollaksemme valmiita koettelemuksiin meidän on myös oltava rehellisiä luovuutemme suhteen. Olisi hienoa, jos voimme jatkaa kuuntelijoidemme rakastaman musiikin luomista.
Teillä todellakin on enemmän kappaleita, kuin olette julkaisseet. Voisitteko kertoa, miten valitsette biisinne? Missä vaiheessa koette, että laulu on valmis julkaistavaksi?
Yusuke Seki: Yksi vahvuuksistamme on eri tyylien yhdistely. Halusimme albumin heijastavan sitä. Siispä valitsimme biisit pitämään ikään kuin tasapainoa yllä.
Kaikissa promokuvissanne piilotatte kasvonne. Onko tavalla jokin erityinen merkitys?
Toshiaki Wada: Emme halua luoda mitään muuta kuin musiikkia. Haluamme, että meitä kuunnellaan ennakkoluulottomasti.
Yusuke Sasaki: Musiikki on meille kaikkein tärkeintä, eivät kasvot tai nimet.
Kertokaa unelmistanne sekä ryhmänne jäseninä että yksilöinä.
Ishitami: Meille kaikista suurin onni on, kun joku vahingossa kuulee ariel makes gloomya ja pitää siitä. Haluamme tehdä sellaista musiikkia, jota vain me neljä voimme säveltää.
Toshiaki Wada: Haluan säveltää musiikkia niin pitkään kuin mahdollista.
Yusuke Sasaki: Toivon, että voimme työskennellä tällä kokoonpanolla niin pitkään kuin mahdollista. Ja että lopuksi meillä on paljon kuuntelijoita.
Yusuke Seki: Haluan meille paljon kuuntelijoita. Ja haluan esiintyä ulkomailla.
Ehkäpä on olemassa kysymys, johon haluaisitte vastata, mutta kukaan ei koskaan kysy teiltä. Mikä olisi sellainen kysymys, ja miten vastaisitte siihen?
Ishitami: Totta puhuakseni, meille oxymoronin tärkein raita on twilight. Kuitenkin, yllätykseksemme, Spotifyn statistiikan mukaan se on focal point. Huom: Haastattelu tehtiin ennen toisen musiikkivideon julkaisua – joka sattuu olemaan twilight.
Kiitos ajastanne! Toivomme teille onnea ja menestystä musiikkinne parissa. Voisitteko jättää vielä terveiset JaME:n lukijoille?
Toshiaki Wada: Meille on kunnia, jos kuuntelijoita löytyy myös ulkomailta. Olisimme iloisia, jos musiikistamme tulee osa elämäänne.
Yusuke Sasaki: Kiitos mielenkiinnostanne japanilaista musiikkia kohtaan, ja myös siitä, että luitte haastattelumme. Ette ehkä puhua japania, mutta olemme iloisia jos nautitte musiikistamme.
Yusuke Seki: Kiitos! Meillä on vasta kaksi julkaisua, mutta olemme iloisia jos kuuntelette ne läpi ja löydätte jotain kiinnostavaa niistä.
Ishitami: Meitä inspiroi se, että kuuntelijat ulkomaillakin ovat kiinnostuneita projektistamme. Luemme kaikki kommenttinne. Olisin kiitollinen, jos jatkaisitte tukemistamme myös tulevaisuudessa.
