Vuonna 2009 MONORAL kertoi keikoistaan Etelä-Amerikassa ja Euroopassa, musiikistaan sekä tulevista suunnitelmistaan.
4. toukokuuta 2009, Pariisin-keikkaa edeltävänä iltana, MONORAL vastaili kysymyksiimme Espanjan- ja Ranskan-keikoistaan sekä vuonna 2008 toteutuneesta Latinalaisen Amerikan -kiertueestaan. JaME:n sponsoroima kiertue kesti marras-joulukuun ajan ja vieraili niin Meksikossa, Brasiliassa, Chilessä kuin Argentiinassakin. Anis vietti osan lapsuudestaan Ranskassa ja vastaili joihinkin kysymyksiimme ranskaksi, joten olemme haastattelussa merkinneet, millä kielellä hän on vastannut.
Hei, voisitteko esitellä itsenne lukijoillemme, jotka eivät vielä tiedä teistä?
Anis: (ranskaksi) Olen MONORALin laulaja, Anis, ja tässä on Ali.
Ali: Soitan bassoa.
Viimeisimmän JaME-haastattelunne jälkeen olette julkaisseet Via-nimisen levyn. Miten kuvailisitte tätä levyä?
Anis: (ranskaksi) Minun mielestäni se on aika värikäs levy. Siinä on joitakin vanhoja biisejä, jotka teimme työstäessämme Turbulences-levyämme, sekä uutta materiaalia. Mielestäni se on sekoitus, siinä on vähän kaikkea mitä olemme tehneet In Stereo -ajoista alkaen tähän päivään asti. Siinä ei ole yhtä vahvoja sävyjä kuin In Stereossa tai Ammonitessa. Se on vähän kuin noiden levyjen sekoitus.
Ali: Kuten hän sanoi (nauraa). Halusimme tehdä purkkapoppimaisen levyn. Mielestäni onnistuimme tavoitteessamme.
Turbulencesin ja Vian välillä näkyy kehitystä. Mikä inspiroi teitä tämän levyn teossa?
Ali: Keskityimme Turbulencesia työstäessämme tekemään levyä, joka olisi erilainen kuin aiemmat levymme. Halusimme tehdä täysin erilaisia biisejä ja ilmaista uusia tunteita. Via taasen eroaa siitä, mitä MONORAL yleensä tekee. Mielestäni se on sekoitus kaikkea, mitä olemme vuosien saatossa tehneet.
Anis: (englanniksi) Sanoin juuri noin hetki sitten. (nauraa)
Ali: Oho, aivan, sanoit niin ranskaksi. (nauraa)
Anis: (ranskaksi) Mielestäni saimme inspiraatiota tekemistämme keikoista. Halusimme laittaa levyllemme eri maiden ytimet, jopa ne, joissa emme olleet vielä käyneet, esimerkiksi Costa Ricassa. Halusimme tehdä levyn, joka todella kuvastaisi ”Viaa” (”matkaa”), jotakin, joka veisi meidät muihin maanosiin keikkailemaan. Niin tapahtui aiemmin! Julkaisimme levyn ja sitten matkasimme Amerikkaan, Meksikoon ja Etelä-Amerikkaan ja nyt olemme Ranskassa ja esiinnyimme myös Espanjassa.
Ali: Olen täysin samaa mieltä. (nauraa)
(Huom. Ali ei ymmärrä sanaakaan, mitä Anis sanoo ranskaksi.)
Musiikillisessa lähestymistavassanne on hieman eksyneisyyden tuntua – halua luoda kaukana oleva outo universumi. Onko se kansainvälistä? Mitä haluatte meidän tuntevan musiikkinne kautta?
Anis: (ranskaksi) Se ei ole niinkään kansainvälistä. Synnyin Englannissa ja olen käynyt monessa maanosassa. Minun mielestäni musiikin tekeminen on meille luonnollista. Emme yritä tehdä jotakin vaikeaa tai helppoa. Siksi laulan englanniksi, se on minulle luonnollisempaa, koska kuuntelin paljon englanninkielisiä biisejä. En syntynyt Ranskassa, mutta asuin Pariisissa kolmentoista vuoden ajan. Kuuntelen ranskalaisia lauluja, mutta useimmat kappaleet olivat englanniksi. Meistä oli vain helpompaa kirjoittaa sanoituksia englanniksi, sillä Alikin osaa englantia… Se oli meille vain helpompaa musiikinteossa.
Soittamanne soundit ovat monien eri tyylien sekamelska. Jotkut ovat progressiivisia, jotkut etnisiä ja kaikki on sekoitettu yhteen rockin kanssa. Miten onnistuitte luomaan tämän universumin? Miten näiden kappaleiden tekeminen onnistuu?
Ali: En tiedä, onko se noin suurta musiikin kannalta. Kappaleen tekijälle se on pientä, kaikki mitä hän kuulee ja lukee, vaikuttaa hänen kirjoittamiseensa. Vaikka on olemassa myös musiikkia, joka ei kosketa meitä suoraan, niillä on vaikutusta biiseihimme. En siis ajattele sen olevan laajempaa verrattuna muihin bändeihin. MONORAL on jollain tapaa suunta, johon pyrimme. Olemme yrittäneet tehdä jotakin, jota ei ole aiemmin tehty ja jotakin, joka oli meistä myös jännittävää samalla kertaa.
Mitkä ovat musiikilliset vaikutteenne?
Anis: (ranskaksi) Vähän kaikki. Minun mielestäni Ali ja minä olemme samaan aikaan kuulleet sekä kaikkea että emme mitään. Nuorempana, noin viisivuotiaana, kuuntelin paljon Jackson 5:a ja kaikkea tanssittavaa. Ennen lukioon menoa kuuntelin hittejä, kuten kaikki muutkin, ihan kaikkea Ranskassa. Hän kuunteli myös paljon biisejä. (Englanniksi) Mitä sinä kuuntelit?
Ali: Kuuntelin enimmäkseen vanhoja biisejä. Rakastan Radioheadia. Se yhtye on täynnä yllätyksiä. Olen saanut seurata heidän kasvuaan bändinä ensimmäisestä levystä ja ensimmäisestä Japanin-keikasta lähtien. On upeaa nähdä, kuinka tuntemattomasta bändistä tulee maailmankuulu. Parasta heidän musiikissaan on se, ettei se ole ollenkaan kaupallista. He tekevät todella taiteellista musiikkia ja menestyvät silti kaupallisesti. Se on todella harvinaista, ja siksi kunnioitan heitä suuresti. On muitakin bändejä, jotka tekevät aitoa, hyvää musiikkia, mutta he eivät ole menestyneet. Ja Radiohead pitää Jeff Buckleysta. (toim. huom. yhtyettä inspiroinut amerikkalaismuusikko)
Viime vuoden halloweenin aikaan osallistuitte VAMPSin konserttiin. Miten se meni? Millaiset asut teillä oli?
Ali: Sinä pukeuduit sairaanhoitajaksi, eikö niin?
Anis: (ranskaksi) Kyllä, luulen niin… (nauraa) Teimme itse asiassa kolme halloween-keikkaa, yhden oman ja kaksi yhdessä VAMPSin kanssa. Ali ja VAMPS olivat pukeutuneet Amy Winehouseksi ja minä olin samurai. He pyysivät meitä esiintymään MONORALina, mutta olimme enemmänkin cirque de soleil. Olin yksisarvinen, pukeutuneena kokonaan valkoiseen. Se oli hullua.
Teillä ei siis ollut oikeaa hevosta lavalla, kuten olit toivonut?
Anis: (ranskaksi) Halusin oikean hevosen, mutta niin ei käynyt. Sen sijaan olin yksisarvinen. (nauraa) Oikea hevonen olisi ollut aika hankala, mutta ehkä tänä tai ensi vuonna, kuka tietää… mutta minun mielestäni olisi mahtavaa, jos keikoillamme olisi oikea hevonen. Se olisi tyylikästä.
Niinpä! Joulukuussa 2008 piditte ensimmäisen kiertueenne Etelä-Amerikassa. Mitkä ovat parhaimmat ja huonoimmat muistonne tuolta kiertueelta?
Ali: Mieleeni ei tule erityisen huonoja muistoja, mutta sanotaanpa vaikka niin, että huonoimmat muistot olivat niitä, kun liikuimme paikasta toiseen, mikä oli vaikeaa matkalaukkujemme määrän ja muun materiaalimme takia. Sen lisäksi laukuissa oli painorajoite ja ne olivat sekaisin. Teimme päivän aikana kolme vaihtoa ja jostain syystä matka Meksikosta Brasiliaan kesti 30 tuntia. Meidän täytyi mennä Yhdysvaltojen läpi Santiagoon tai jonnekin… Se päivä oli todellinen painajainen. Siitä huolimatta kokemus oli meidän mielestämme upea. Saimme ensimmäistä kertaa tilaisuuden esiintyä Japanin ulkopuolella ja yleisö kuunteli uusia biisejämme. Kokemus oli todella riemastuttava.
Anis: (ranskaksi) Pidän uusiin maihin saapumisesta. Heti kun saavumme jonnekin mukavaan maahan, tapaamme uusia ihmisiä ja saamme uusia ystäviä. Lähdön hetki ei ollut ollenkaan mukava. Kiinnyimme kanssamme työskenteleviin ihmisiin sekä heihin, jotka tulivat katsomaan meitä. Oli erittäin vaikea lähteä Brasiliasta, koska olimme olleet siellä kymmenen päivää. Brasilialaiset olivat vastuussa kiertueestamme ja olimme heidän kanssaan kaikkialla – Chilessä, Meksikossa ja Brasiliassa, ihan kaikkialla. Olimme heidän kanssaan kuukauden. Oli hieman surullista tulla takaisin. Ihmiset olivat todella innoissaan, he tiesivät kaikki biisit ja lauloivat mukana. Se oli todella liikuttavaa.
Yllätyittekö mistään kiertueen aikana?
Anis: (englanniksi) Yllätyin monista asioista. En edes tiennyt, kuinka moni tiesi MONORALista. Olimme ensimmäinen japanilaisbändi, joka esiintyi monissa kiertueen kaupungeissa. Monet keikoille saapuneet tiesivät meistä, he lauloivat kanssamme, he loivat tunnelman ja he myös itkivät. Se oli todella suurenmoista.
Ali: Itse asiassa kaikki oli enemmän tai vähemmän yllättävää.
Kuulimme, että keikkanne Montpellier'ssä peruttiin ja piditte sen sijaan akustisen keikan baarissa. Miten se ilta ja fanien tapaaminen meni?
Ali: Meistä tuntui todella pahalta faniemme puolesta, että konsertti peruttiin. Saimme tietää siitä vasta keikkapäivän aamuna. Halusimme pitää keikan, sillä monet ihmiset ympäri maailmaa olivat tulossa keikalle paikallisten lisäksi. Emme tienneet, voisimmeko tulla kaupunkiin uudestaan, joten halusimme pitää akustisen keikan. Olen iloinen, että teimme edes jotain…
Anis: (englanniksi) Olimme todella kiukkuisia niille, jotka olivat vastuussa Montpellier'n keikan peruuttamisesta! (Ranskaksi) Tiesimme, että monet ihmiset odottivat meitä, niin paikalliset kuin hekin, jotka olivat saapuneet Normandiasta, Japanista kuin Taiwanistakin. Monet ihmiset olivat saapuneet katsomaan meitä. Oli todella edesvastuutonta peruuttaa keikka sillä tavalla. Olin todella iloinen, että pystyimme tekemään edes jotakin. Paikalliset muusikot tulivat tapaamaan meitä ja he auttoivat meitä löytämään kahvilan, jossa voisimme esiintyä. Jotkut toivat meille akustiset kitarat, sillä meillä oli vain sähköiset soittimet mukanamme. He toivat myös kaiuttimet. Mutta halusimme olla varmoja, että kaikki keikalle pyrkineet olisivat paikalla myös illalla. Keikkapaikka oli aika eristäytyneellä alueella, joten jätimme sinne julisteen viestiksi ihmisille. Hyppäsimme autoomme ja toimme paikalle ne, joilla ei ollut kyytiä, joten saimme varmasti jokaisen oikeaan paikkaan. Niin oli luultavasti parempi, sillä pystyimme juttelemaan ihmisten kanssa. Teimme samoin eilen Pariisissa, koska keikkamme oli määrä olla 3. maaliskuuta, mutta se siirrettiinkin maaliskuun 5. päivälle. Monet ihmiset eivät päässeet paikalle 5. päivänä. Tiesimme, ettemme voisi soittaa samoin kuin Montpellier'ssä, sillä Pariisissa se ei ole helppoa tiheän asutuksen takia. En ole iloinen, että keikka peruutettiin, mutta se antoi meille mahdollisuuden tavata ihmisiä ja jutella heidän kanssaan. Peruutus ei ollut niin huono juttu loppujen lopuksi. Se olisi voinut olla paljon pahempi, jos emme olisi tavanneet näitä ihmisiä Montpellier'ssä ja Pariisissa!
Montpellier'n-keikkanne pidettiin toukokuun 1. päivänä. Sinä päivänä Ranskassa on tapana antaa ihmisille liljoja. Antoiko kukaan faneistanne teille niitä?
Anis: (englanniksi) Kyllä, 1. päivänä toukokuuta ihmiset antavat toisilleen liljoja, ja sainkin muutaman. Se on onnen symboli.
(Annamme molemmille liljan.)
Anis: (englanniksi) Vau, mahtavaa! Kiitos oikein paljon.
Ali: Tämä tuo onnea, niinkö? Luulenpa, että tarvitsemme sitä tätä kiertuetta varten. (nauraa) Kiitos.
Päätätte tänään ensimmäisen Euroopan-kiertueenne. Miten kiertue sujui?
Ali: Totta puhuen kiertueeseemme sisältyi paljon peruutuksia. Kiertue on ensimmäisemme. Muusikon näkökulmasta katsottuna on todella turhauttavaa, kun keikkoja peruutetaan, sillä olemme tulleet tänne esiintymään. Kun keikka perutaan, emme voi kuluttaa energiaamme. Emme ole täällä lomalla. Jotkin kaupungeista ovat erityisen kauniita, ja peruutusten takia meillä oli mahdollisuus tutustua niihin paremmin, mutta oli todella turhauttavaa, kun emme voineet soittaa. Teemme kaikkemme, ettei vastaavaa tapahdu tulevaisuudessa, ja minä henkilökohtaisesti haluan varmistaa, ettei niin tule käymään enää. Vierailimme ensimmäistä kertaa Espanjassa ja Ranskassa. Se oli todella kaunista. Olen aina halunnut tulla Eurooppaan, mutta minulla ei ole koskaan ollut siihen tilaisuutta. Tämä oli kuin toteutunut unelma. Toivon parempaa ajankäyttöä seuraavalle kerralle. Toivomme saavamme enemmän keikkoja.
Anis: (englanniksi) Hän osoittaa nuo sanat niille ihmisille, jotka ovat vastuussa keikkojen peruuntumisesta: “Haistakaa home, ja oikein kunnolla. “ (nauraa)
Ali: Samaan aikaan minusta tuntuu, että minä itse olen vastuussa peruutuksista, sillä me emme voineet esiintyä yleisön edessä. Meidän täytyy oppia näistä kokemuksista varmistaaksemme, ettei vastaavaa enää tapahdu.
Anis: (ranskaksi) Haluaisimme pitää todella hyvän kiertueen, joka sisältäisi hieman enemmän keikkoja. Olemme todella pahoillamme espanjalaisten puolesta, kun Vigon ja Gijonin keikat peruutettiin. Saimme tietää peruutuksesta sinä päivänä, kun meidän oli tarkoitus lähteä Vigoon, joten olimme yhä Madridissa, emmekä voineet mennä sinne. Emme voineet tehdä mitään, emmekä voineet tavata fanejamme, kuten teimme Montpellier'ssä. Se oli todella harmillista.
Kaikki nuo peruutukset eivät ole kuitenkaan lannistaneet haluanne palata takaisin Eurooppaan?
Anis: (ranskaksi) Ei, ei, päinvastoin, ne ovat enemmänkin motivoineet meitä. Nyt keskitymme kiertueisiin, joihin meidät on kutsuttu mukaan. Levy-yhtiömme on tehnyt niistä sopimukset. He, jotka kutsuivat meidät, tekivät suunnitelmat. Luulenpa, että me tietoisesti hätäilimme kiertueen kanssa, jota ei oltu suunniteltu niin hyvin. Kaiken tapahtuneen jälkeen meidän täytyy tehdä valmisteluja tulevaa varten. Jotkin japanilaisyhtyeet järjestävät kaiken itse, mutta me emme ole koskaan tehneet niin. Olemme odottaneet oikeaa hetkeä. Jatkossa aiomme suunnitella enemmän, ja jos jotkut lukevat tämän ja haluavat meidät esiintymään, työskentelemme suoraan heidän kanssaan. Suuri toiveeni on saada pitää hyvä kiertue, ja tehdä hyviä, kunnolla järjestettyjä keikkoja. Puhuimme tästä Montpellier'ssä ja sanoimme kostavamme ensi vuonna.
Olette kärsineet huonosta tiedottamisesta.
Anis: (ranskaksi) Se oli enemmänkin anti-tiedottamista. He tekivät kaikkensa peruuttaakseen keikat. Minulle jäi sellainen vaikutelma, että he tekivät kaiken väärin estääkseen meitä ja ihmisiä, jotka olivat tulleet kuuntelemaan meitä. Sellainen vaikutelma minulle todellakin jäi, ja se on meidän ja ylipäätänsä faniemme mielestä todella inhottavaa. Teimme kaikkemme, jotta asiat olisivat toimineet normaalisti.
Voitteko kertoa meille tähän kiertueeseen liittyvistä muistoista?
Anis: (englanniksi) Luulenpa, että ryyppäsimme kiertueen aikana paljon. Ei ollut yhtäkään päivää, jolloin emme olisi juoneet.
Ali: Kyllä, Anis joi kuin viimeistä päivää kiertueen alusta alkaen. (nauraa)
Anis: (englanniksi) Peruutusten takia. Mutta niiden jälkeen en.
Ali: Hän saavutti rajansa ja se päättyi itse asiassa aika nolosti.
Anis: (englanniksi) En oikein pystynyt arvostamaan ensimmäistä peruutusta seuranneita päiviä. Ne olivat hyvin, hyvin surullisia päiviä. Join paljon unohtaakseni.
Ali: Hän asui aiemmin Pariisissa, mutta sanon uudestaan, että kaupunki on todella kaunis. Kävin museossa.
Anis: Louvressa.
Ali: Niin, Louvressa. Olen aina halunnut nähdä sen. Vietimme siellä kolme tuntia. Se oli upea, ja minä todella nautin käynnin jokaisesta hetkestä. Olen varma, etten unohda tätä matkaa koskaan.
Anis: (ranskaksi) Kuljimme ympäri Champs Elysées'tä ja menimme käymään Riemukaarella. Näimme Pariisin ylhäältä. Tänä iltana aiomme käydä Eiffel-tornissa, se on paljon kauniimpi illalla.
Ali: Espanja oli myös todella mukava. Siellä on kaikenlaisia maisemia. Barcelona oli todella mielenkiintoinen.
Anis: (englanniksi) Pidin todella paljon Granadasta.
Ali: Minä myös, olisin halunnut viipyä siellä pidempään.
Anis: (ranskaksi) Ensimmäiset kolme päivää olivat todellista helvettiä. Olimme liikkeellä kaiken aikaa, vietimme vain yhden yön jokaisessa paikassa, mikä oli harmillista. Olisin halunnut viipyä paikoissa pidempään.
Mitä piditte eurooppalaisesta yleisöstä?
Ali: Yleisö oli todella erilainen jokaisessa konsertissa. Kiertueen alkupuolella esiinnyimme Niños Mutantesin kanssa. Suurin osa yleisöstä tuli katsomaan heitä. Luulenpa, ettei monet heistä edes tienneet meistä. Se oli todella hyvä juttu, sillä meillä ei ole koskaan ollut tilaisuutta soittaa ihmisille, jotka eivät tiedä meistä lainkaan. Keikka sujui mielestäni todella luontevasti ja saimme hyvän vastaanoton. Eteläamerikkalaisten maiden henkinen tila on todella musikaalinen. He olivat paikalla musiikin takia ja minusta se oli mahtavaa. Ranskalaisesta yleisöstä en osaa sanoa valitettavasti mitään, sillä emme ole vielä esiintyneet täällä. (nauraa) Odotan huomista innolla.
Seuraavaksi henkilökohtaisempia kysymyksiä. Mitä MP3-soittimillanne on tällä hetkellä?
Anis: (englanniksi) Mitä kappaleita minulla on siellä? Minulla on niitä ainakin tuhat! Ensimmäisenä listalla on A-Ha ja viimeisenä ZZ Top. (nauraa)
Ali: Minun soittimellani on paljon musiikkia. Minulla on jonkin verran uutta musiikkia tätä kiertuetta varten: Desiree Jonesia, josta en pidä ollenkaan (nauraa), ja viimeisintä Depeche Modea, joka on todella coolia. Mitähän muuta olen sinne ladannut? Minulla on myös Silver Applesia, joka on progressiivinen bändi 60-luvulta, kuuntelen sitä erityisinä hetkinä. Akira ja Daigo, kitaristimme ja rumpalimme, olivat sammuneet eräänä yönä ja laitoin tätä musiikkia soimaan aivan heidän korvansa vieressä. Luulenpa, että he näkivät painajaisia, sillä kyseinen musiikki on todella hullua. Latasin sitä soittimelle ihan vain heitä varten. Näiden lisäksi mukana on muutamia vanhoja klassikkobiisejä.
Mitä levyä olette kuunnelleet elämänne aikana kaikkein eniten?
Ali: Mitä levyä olen kuunnellut eniten… Jaa-a.
Anis: (englanniksi) Kun työstämme uutta biisiä, kuuntelemme sen satoja kertoja, kunnes päätämme, mitä miksaamme. En osaa nimetä vain yhtä levyä. Kuuntelen enemmän C-kasetteja kuin CD-levyjä.
Ali: Hän on klassisen musiikin tosifani, hän on kuullut kaiken miljoonia kertoja. Ostan eniten Radioheadin levyjä, sillä hajotan tai kadotan niitä jatkuvasti. Muidenkin bändien levyjä katoilee paljon.
Anis: Niin minullakin, kadotan niitä yhtenään.
Ali: Minulla on yhtä tiettyä levytystä kahdeksan kappaletta, mutta niissä missään ei ole levyä enää tallella! (nauraa) Siksi minun täytyy ostaa uusia. (nauraa)
Mikä on suosikkibiisinne omasta tuotannostanne?
Ali: Mikähän se olisi…
Anis: (englanniksi) Se vaihtelee jatkuvasti!
Mutta tällä hetkellä?
Anis: (englanniksi) Täydellinen biisi on meille tärkeää.
Ali: Se olisi hyvä tilaisuus meille, meidän täytyy olla todella ylpeitä siitä, miten kappale on tehty, täydelliseen aikaan saapunut biisi, joka kuvastaa tunnelmaa hyvin. Toivomme, ettei sellaista ole vielä tehty.
Pelaatteko videopelejä?
Anis: (englanniksi) En ole pelannut pitkään aikaan!
Ali: Hän rakastaa videopelejä. En tykkää pelata hänen kanssaan, sillä hänelle tärkeintä on voitto. ”Hauskanpito” ei tule kysymykseenkään. Aina on kyse voitosta.
Anis: (englanniksi) Pidän hauskaa juuri noin. Hauskanpito kanssani tuhoaa ihmisten motivaation. En ole pelannut nyt kolmeen vuoteen. Yleensä pelaan urheilupelejä – jalkapalloa, golfia ja myös kauhupelejä. Mokasin joissakin Resident Evilin ja Metal Gearin tasoissa. Olen ekonominen; innostun pelistä täysillä, kun palaan sen pariin tauon jälkeen.
Ali: Kun minä pelaan videopelejä, koukutun niihin ja se tuhoaa elämäni. Kun olin 13- tai 14-vuotias, ensimmäinen Nintendo julkaistiin, enkä tehnyt mitään muuta kuin pelasin kuukausien ajan ja sanoin itselleni, että hitto, tuhlaan aikaani. Siksi en pelaa muulloin kuin tiettyinä ajankohtina.
Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmanne?
Anis: (englanniksi) Tehdä mahtava Euroopan-kiertue (nauraa) “Rauhaa!” Näen sen erittäin hyvin organisoituna kokonaisuutena.
Työstättekö uutta levyä?
Anis: (englanniksi) Kyllä, teemme aina uusia biisejä. Heti, kun meillä on käsissämme hyvä biisi, julkaisemme sen. Olimme laiskoja ensimmäisen julkaisun jälkeen, mutta nyt otamme itseämme niskasta kiinni työstääksemme uusia levyjä. Tällä hetkellä keskitymme uuden materiaalin tekoon.
JaME kiittää Anisia ja Alia heidän ystävällisyydestään ja meille suomastaan ajasta. Kiitämme myös Jasonia energiastaan ja läsnäolostaan tämän haastattelun mahdollistamiseksi.