Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 1

14.03.2019 Kirjoittaja: Secu

JaME Suomen kirjavinkkauksen sarjan ensimmäisessä osassa palataan ajassa taaksepäin ja muistellaan viime vuonna ilmestyneitä kirjoja.

Tässä sarjassa JaME Suomi esittelee ja antaa lukuvinkkejä japanilaisesta ja Japania käsittelevästä kirjallisuudesta, niin kotimaisista kuin käännetyistäkin teoksista, tieto- ja kaunokirjoista. Aiheet ja genret vaihtelevat julkaisuittain.

Mukavia lukuhetkiä!

Nimi: Japanismin parhaat
Tekijä: Erin Niimi Longhurst
Kääntäjä: Taija Kuula
Genre: tietokirjallisuus, käännöskirjallisuus
Kustantaja: Viisas elämä
Julkaisuvuosi: 2018

Japanismin parhaat -kirjan neliömäisten kansien väliin on aseteltu kintsugi-korjausmenetelmä, metsäkylvyt ja luonnon hoivaava vaikutus, ruoanlaitto ja tee, sisin ja minä itse, perhe, koti. Kirja on japanilais-brittiläisen Erin Niimi Longhurstin kirjoittama pieni opas japanilaisen kulttuurin eri osa-alueisiin ja samalla matka itseen. Asioita käsitellään samalla sekä ulkomaalaisesta että japanilaisesta näkökulmasta, tietoa ja tukea on ollut antamassa kirjoittajan japanilainen suku.

Sivun täyttävät Japanista otetut tai japanilaisia vaikutteita saaneet valokuvat, joissa on usein jokin lukua koskeva olennainen mietelmä. Kuvat katkovat ja teemoittavat tekstiä, joka on seesteistä mutta tietomäärältään täyttävää luettavaa.

Lyhyiden lukujen ansiosta lukemista voisi verrata naposteluun tai napsimiseen, pieniin annoksiin, joista ei tule kylläiseksi, vaan haluaa lisää. Kokonaisuudessaan kirja on ikään kuin kaunis bentō, japanilainen eväsrasia, jonka jokainen ainesosa luo harmonisen kokonaisuuden ja tukee toisia. Japanismin parhaat hyväilee varmasti lukunystyröitä.

Nimi: Pallokala & Laserjuuri
Tekijä: Heikki Valkama
Genre: rikoskirjallisuus, kotimainen kaunokirjallisuus
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017 & 2018

Suomalainen huippukokki Riku Mäki, jonka nimi japanilaisittain lausuttuna viittaa maki-sushiin, päätyy Japaniin kokkikilpailuun tavoittelemaan elämänmuutosta, uutta alkua ja uusia huumaavia ruokia, mutta joutuukin kamppailemaan murhatutkintaa ja menneisyyttään vastaan.

Heikki Valkaman tuntemus Japanista näkyy niin rivien välissä soljuvina pikkutietoina kuin laveampina erillisinä lisätietoa antavina kappaleina. Valkama tuntee ruoan salat ja osaa välittää ne lukijalle niin, että sitä haluaisi alkaa joko itse kokiksi tai päästä kokeilemaan Mäen loihtimia makuja, ainesyhdistelmiä, tuoksuja, jotka tirisevät, höyrystyvät ja pilkkoutuvat sivuilla. Ruoka on lähestulkoon hahmon roolissa, niin vahvasti ja elävästi se on esillä, välttämättömyytenä mutta ei väkisin, intohimona mutta ei fetissinä. Kokin tärkein työväline on veitsi miehisyyden jatkeena, ammattitaidon mittana. Ulkoiset välineet eivät kuitenkaan aina auta, vaan tutustuessaan Japaniin Mäki tutustuu myös itseensä ja löytää uusia avuja sisältäpäin. Sivuhenkilöinä Mäen seurassa kirjaa tähdittävät uran ja perheen välillä tasapainoileva poliisi, Mäen ystävä japanilainen huippukokki ja ravintoloitsija sekä tulkiksi palkattu viehättävä nainen.

Valkaman kieli on yksinkertaista ja toiminnallista, toteavaa. Siinä on kuitenkin tarpeeksi tunnetta ja tilaa seurata tapahtumia. Hahmot voivat vaikuttaa kesken jääneiltä, mutta asiaan tulee ratkaisu jatko-osan muodossa. Laserjuuri on Mäen toinen seikkailu, ja jatko-osille tyypillisesti se on suurempi, toiminnallisempi, tunteikkaampi, vetoavampi, syvempi ja antaa eri näkökulman tapahtumiin. Kirjoja on kuvailtu gastrodekkareiksi, ja sitä ne ovatkin: ruokanautinto dekkarihöysteellä – tai toisinpäin.

Ainekset ovat kasassa, nyt pitää sanoa vain itadakimasu!

Nimi: Sensein salkku
Tekijä: Hiromi Kawakami
Kääntäjä: Raisa Porrasmaa
Genre: draama & romantiikka, käännöskirjallisuus
Kustantaja: S & S
Julkaisuvuosi: 2018

Sensein salkku -nimisessä tarinassa käsitellään elämän hetkellisyyttä: elämän katoavaa luonnetta ja erikokoisista ja -pituisista hetkistä koostuvaa elämää. Olemassaolo on verrattavissa keväisiin kirsikankukkiin tai syksyn ruskaan, jotka varisevat pian, mutta eivät kadu aikaansa.

Eräänä iltana 38-vuotias uranainen, Tsukiko, joka asuu ja elää päiviään pääasiassa yksin, tapaa baarissa entisen opettajansa, Sensein, joka on eläkkeellä, ikä pyörii 70 vuoden ympärillä ja joka kantaa mukanaan salkkua. Tsukiko ja Sensei tapaavat epäsäännöllisen säännöllisesti ja alkavat kehitellä toisiaan kohtaan kaihoisia, epäsuoria ja vaivihkaisia tunteita, mutta tuleeko elämän hetkellisyys keskeyttämään näiden kahden hetket?

Romaani on kirpeän suloinen, kepeän melankolinen, moderni ja yhtä aikaa nostalgisen vanhan oloinen, istutaan ja jutellaan -tyyppinen juonenkulultaan, utuinen ja runollisen pelkistetty. Kaikki turha on riisuttu, jotta lukija voi seurata tapahtumia läheltä ja silti kuin hennon usvan läpi. Romaanista ei oikein saa otetta, mutta se kyllä tarttuu lukijaan saaden pohtimaan omaa rajallista elon tietämme: uskallammeko käyttää sen siten kuin haluamme, vai onko kaikki turhaa?

MAINOS