LOUDNESS - Tuska 2019

Tuskaa 2019 juhlittiin suotuisassa säässä. Kesäfestivaaleja tavan takaa tuskastuttaviksi tekevät rankkasateet ja -helteet loistivat koko viikonlopun poissaolollaan. Metallifestarin musiikkitarjonnassa piisasi tietysti rankkuuta ja ääri-ilmiöitä säidenkin edestä. Perjantaina raskaan viikonlopun saattoi aloittaa moshaamalla vaikkapa Anthraxin ja Amorphiksen tahtiin. Lauantaina juhlakansan niskalihaksia rääkkäsivät puolestaan monen muun muassa Stam1na ja Slayer. Mikäli sunnuntaina vielä riitti energiaa riehua (ja 13 000 ihmisellä riitti), saattoi sen tehdä esimerkiksi Rytmihäiriön tai Behemothin tahtiin. Lauantaipäivänä festarikansaa villitsi myös LOUDNESS, jonka viimeisimmästä Suomen-vierailusta, niin ikään Tuska-festivaalilla, olikin vierähtänyt jo neljä vuotta.

Japanin oma hevidinosaurus LOUDNESS on viime vuosina pitänyt yllä kovaa työtahtia. Tuorein albumi RISE TO GLORY julkaistiin alkuvuodesta 2018, ja aktiivinen keikkailu on jatkunut rumpali Masayuki Suzukin terveysongelmista huolimatta. Nyt Tuska-festivaalillakin yhtyettä komppasi tukirumpali Ryuichi Nishida. Ahkera toiminnallisuus on tehokkaasti pitänyt yhtyeen laiskistumasta. Lähes 40-vuotinen ura näkyy lavalla lähinnä varmaotteisuutena ja esiintymiskarisman arvokkaana kirkkautena.

LOUDNESS oli tämän vuoden Tuskassa sijoitettu esiintymään Kattilahallin sisälavalle, joka oli festivaalin kolmesta esiintymislavasta selvästi pienin. Hallin suorastaan klubimaisen intensiivinen ilmapiiri palveli keikan tunnelmaa erinomaisesti. Kuuleman mukaan halli kuitenkin oli niin täyteen ahdettu, että osa halukkaista katsojista ei edes mahtunut sisälle asti. Pienen yleisömeren keskellä kokonaistilannetta oli mahdoton havaita, eikä ympäristöä ehtinyt muutenkaan keikan aikana paljon tarkkailla. LOUDNESS vangitsi paikallaolijoiden huomion koruttomalla hevitulituksellaan ja sai nyrkit heilumaan niin, että Kattilahalli oli pian nimensä veroinen tuskastuttavan hiostava ihmiskattila. Nähtiinpä keikan aikana yleisössä muutama pieni moshpittikin.

Siinä missä LOUDNESS edellisellä Suomen-vierailullaan painotti setissä 80-luvun hittejä, oli tällä kertaa uusi albumi RISE TO GLORY ilahduttavan hyvin edustettuna. Vielä hienompaa oli huomata se, että tuoreen albumin kappaleet eivät kalvenneet vertailussa vähääkään vanhalle materiaalille. Päin vastoin: eritoten äkäisen vauhdikkaat I'm Still Alive ja Massive Tornado saivat yleisön todella hyvin mukaan nousten melkeinpä keikan kohokohdiksi. Kaiken kaikkiaan 11 kappaleen setistä neljä kappaletta oli uusimmalta albumilta. Tätä voinee pitää osoituksena siitä, että yhtye oikeasti luottaa uuteen materiaaliinsa eikä tee levyjä vain lämmitelläkseen.

LOUDNESSin musiikki on aina keskittynyt ja keskittyy edelleen Akira Takasakin mestarillisen kitarataituroinnin ympärille. Kappaleisiin ahkerasti viljellyt kitarasoolot saivat järjestään nyrkkimeret laskeutumaan ja yleisön tuijottamaan mestarin sormien hämäävän vaivattomalta näyttävää otelautatanssia. Onhan Takasakilla toki maneerinsa, jotka käyvät tunnin mittaisen setin aikana kenelle tahansa yhtyettä tuntemattomallekin selväksi. Ei voi silti kiistää, etteikö kitarasankarin soitto olisi poikkeuksellisen kaunista ja tyylitajuista. Esittäjän kasvoilta ja koko kehosta paistava intohimo ja riemu ovat tietysti pohjimmiltaan se, mikä todella saa yleisön sydämet lumoutumaan.

Keulakuvan paikasta raivokkaasti kilpailevan laulaja Minoru Niiharan ponnistukset eivät valitettavasti käy enää aivan yhtä sulavasti kuin Takasakin kitarointi. Laulusolisti joutuu selvästi taistelemaan saavuttaakseen oikeat nuotit ja pitääkseen samalla yllä äänelleen ominaisen voiman. Helpommissa osuuksissa Niiharan tavaramerkkirääkynä leikkaa edelleen konserttisalin ilmaa kuin salamat itäiseltä taivaalta. Paikka paikoin hän kuitenkin hukkui muun yhtyeen jyristelyn jalkoihin. Yleisesti ottaenkin Niihara vaikutti koko konsertin ajan melko uupuneelta. Syynä väsyneisyyteen voi toki olla sekin, että yhtyeellä oli vain kaksi päivää ennen Tuska-keikkaa ollut esiintyminen Japanissa.

Keulakaksikon vaihtelevanasteisesti liekehtiessä ja kytiessä pysytteli rytmiryhmä tuttuun tapaan taka-alalla. Tuuraajarumpali Ryuichi Nishida tykitti vakaan vakuuttavasti ilman sen kummempaa kikkailua. Basisti Masayoshi Yamashitan elegantti soitto puolestaan mössöytyi hahmottomaksi pintaan miksatun kitara- ja rumputulituksen alle. Aina yhtä hyväntuulisen näköistä basistia ei moinen kuitenkaan liiemmälti haitannut. Jos Takasaki ja Niihara ovat bändin ukkonen, on Yamashita leppoisine hymynkareineen rajuilman jälkeen nouseva aurinko.

Kokonaisuutena LOUDNESS on edelleen kovassa keikkakunnossa. Yhtyeen musiikki on yhä mielenkiintoista eikä esityksestä puutu hevimusiikin voimaannuttavaa energiaa. Uusikin materiaali on laadukasta ja istuu erinomaisesti vanhojen klassikoiden joukkoon. Tämän keikan perusteella ei veteraaneilla ole vielä mikään kiire vanhainkotiin. Toivoa sopii, että yhtyeen vasta 2014 alkaneet Suomen-vierailut saavat vastaisuudessakin jatkoa. Kenties seuraavalla kerralla on alla jo uusi innostava albumi? Oli taikka ei,  Kattilahallia isomman keikkapaikan yhtye joka tapauksessa tarvitsee.

Settilista:

01. Crazy Nights
02. Like Hell
03. Heavy Chains
04. Soul on Fire
05. I'm Still Alive
06. The Sun Will Rise Again
07. Rain
08. Massive Tornado
09. S.D.I.
10. Crazy Doctor
11. Esper