Haastattelussa kappaleen japaniksi julkaissut Pate Mustajärvi

Moni japanilaisesta musiikista kiinnostunut höristi korviaan aiemmin tänä vuonna, kun suomalainen rocklaulaja Pate Mustajärvi julkaisi yllättäen japaninkielisen kappaleen. Ore no ani Anton on saatavilla niin digitaalisesti kuin Teillä oli nimet ja kerran te kuljitte täällä -tuplavinyylin bonusraitanakin. Japanissa artisti ei ole vielä esiintynyt, mutta muutama uskollinen fani Japanista käy kuitenkin keikoilla Suomessa saakka. Saimme tilaisuuden kysyä laulajalta muutaman kysymyksen japaninkielisen kappaleen taustoista ja hänen suhteestaan Japaniin.

Esittelisitkö itsesi lukijoillemme?

- Minussa on artistina kaksi puolta: Popeda on hyvin suoraviivainen rock’n roll -bändi, kun taas sooloartistina esitän aikuisempaa, sanomaltaan vakavampaa materiaalia. Rokkibändissä sitä käyttäytyy kuin olisi ikuisesti 25-vuotias. Todellisuudessa olen jo 64-vuotias.

Kiinnitimme huomiota siihen, että julkaisit Veljeni Anton -kappaleesta japaninkielisen version Ore no ani Anton. Kertoisitko tämän taustoista?

- Tarvitsimme bonusraidan syyskuussa julkaistulle tuplavinyylialbumilleni "Teillä oli nimet ja kerran te kuljitte täällä". Sitä porukalla pohdittiin ja vaimoni, joka on asunut Japanissa, heitti ilmoille spontaanisti, että mitä jos vetäisit Veljeni Antonin japaniksi. Niin sitten tehtiin. Suomessa asuva japanilainen toimittaja Hiromi Usenius käänsi kappaleen sanat japaniksi, ja suora käännös toimitettiin japanilaiselle kitaristille Takashi “Jam” Ohashille, joka puolestaan riimitti kappaleen (japaniksi). 

Kenelle japaninkielinen versio on suunnattu? Onko Japanissa fanikantaa? 

- Päätyöni on laulaa vuonna 1977 perustetussa Popeda-yhtyeessä, jolla on jonkinlaista fanipohjaa Japanissa huolimatta siitä, että laulamme suomeksi. Bändissä soittaa muun muassa Hanoi Rocksista tuttuja muusikoita. Ehkä juuri siitäkin syystä muutama fani Japanista käy keikoillamme Suomessa vuosittain.

Millainen suhteesi Japaniin on? 

- Rakastan sushia, ja tapaamani japanilaiset ihmiset ovat äärimmäisen kohteliaita ja ystävällisiä, ja jollain tavoin samalla yhtä pidättyväisiä kuin me suomalaisetkin. 

Voimmeko odottaa myös tulevaisuudessa muita japaninkielisiä julkaisuja tai Japaniin muutoin liittyviä tempauksia?

- Never say never.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää lukijoillemme?

- “Ore no ani Antonin” tarinan kautta suosittelen tutustumaan omaan historiaan ja kuuntelemaan paitsi vanhempien myös isovanhempien tarinointia. Se opettaa itsellekin paljon. Toivotan hyvää vointia ja terveyttä kaikille!