Angelo – [evolve]

Tuttuun tapaansa Angelo julkaisi loppuvuodesta uuden kokopitkän albumin. [evolve] kuvastaa vuotta 2020: siitä kuuluu ja näkyy koronan vaikutus yhtyeeseen ja heidän mielialaansa. Veljekset Kirito ja Kohta joutuivat hyvästelemään isänsä, minkä vuoksi koronavuosi on ollut heille erityisen raskas. Kitaristi Karyu taas on kertonut vuoden olleen hänelle rankka sosiaalisen eristäytymisen, keikkojen peruuntumisen, yksin työskentelemisen ja epätietoisuuden vuoksi. Nämä tunteet tekivät kuitenkin luomisprosessin Karyulle helpoksi. Omalta osaltaan Karyu kuvailee [evolve]:a levyksi, joka esittelee hänen maanisen puolensa.

Vaikka levyllä korostuvat maailman julmuus sekä epätoivon ja ahdistuksen tunteet, Kiriton lyriikoista paistaa halu taistella päästäkseen pois nykytilanteesta sekä toiveikkuus tuskan keskellä. Karyu toivoo, että [evolve] antaa Angelon faneille toivoa vaikeina aikoina – me kaikki olemme hankalassa tilanteessa, mutta yhdessä.

Levyn ensimmäinen kappale Enter the NEOPHASE ei jätä kenellekään epäselväksi, mistä levyn teemassa on kyse. Kappaleen intro alkaa rauhallisella melodialla ja englanninkielisellä naisen lausunnalla kertoen sosiaalisesta eristäytymisestä ja negatiivisista tunteista. Pian tunnelma kuitenkin muuttuu: bändisoittimien hypätessä intron puolivälissä mukaan synkkyydestä siirrytään toiveikkuuteen, rohkaisevaan tunnelmaan ja yhteisöllisyyden korostamiseen. Enter the NEOPHASEn intro on levylle erinomainen, koskettava ja mukaansatempaava alku. Valitettavasti varsinainen kappale jää hieman tasapaksuksi ja kaipaa voimakkaampaa kertosäettä lupaavan alun jälkeen.

Vaikka Angelolle ei ollut itsestäänselvyys tehdä :evolvesta nimikkokappaletta, mielestäni se on ainoa siihen tehtävään sopiva raita levyltä. Karyusta se kuvaa hyvin Angelon omaperäisyyttä. Olen samaa mieltä – jos bändiä tuntemattomalle tulisi esitellä yksi Angeloa kuvaava kappale, se voisi hyvin olla :evolve. Kappaleessa on kivat säkeet sekä räjähtävä kertosäe, joka korostaa tunnelmallaan englanninkielisiä lyriikkaosuuksia: halua taistella ja pyrkiä muutokseen. Kappaleen kruunaa hieno C-osa, joka jää soimaan päähän.


Karyu on sanonut haluavansa kokeilla aina jotain uutta, ja sitä Amon on. Kappaleessa on lupaava, mieleenjäävä alku. Amon on levyn monipuolisin raita, raskas ja lyriikoiltaan aggressiivinen. Kertosäe ei ihan yllä muiden säkeistöjen tasolle, ja C-osalta odotin enemmän, mutta siitä huolimatta Amon on levyn parhaimmistoa. Karyu antoi kappaletta tehtäessä basisti Kohtalle vapaat kädet oman osuutensa suhteen; ei liene yllätys, että basso on kappaleessa voimakkaassa roolissa. Karyun mukaan Amon kertoo hänen heikosta henkisestä hyvinvoinnistaan korona-aikana sekä negatiivisista tunteistaan. Kappaleen ydinsanoma on kuitenkin se, kuinka hän taisteli niitä tunteita vastaan.

CELL DIVISIONin nopeatempoisuudesta tulee melkein hiki. Takeon rummut ovat hallitsevassa osassa, eikä kappaletta ehkä kannata kuunnella orastavassa päänsäryssä. Kappaleen paras osuus on C-osa, mutta se ei pelasta kokonaisuutta, vaan omalla soittolistallani CELL DIVISION joutuisi skippauksen kohteeksi. Vähemmälle kuuntelulle jäisivät myös Swallow ja AN ENDLESS MULTIVERSE, jotka eivät ole erityisen mieleenjääviä kappaleita.

Teardrop on albumin ainoa balladi. Kyseessä on surumielinen kappale, joka paranee loppua kohti, mutta ei kuulu yhtyeen balladien parhaimmistoon. Teardropissa on kaunis, voimakas kertosäe, josta jää lohdullinen olo. Levyn mielenkiintoisimpiin ja parhaimpiin kappaleisiin kuuluu voimakas Haru no kaze. Se on hyvää alkusoittoa [evolve]:n kahdelle viimeiselle kappaleelle, jotka ovat levyn parhaimmat.

Karyun säveltämä MISSING LINK on ehdottomasti koko albumin helmi, ja sillä on potentiaalia päästä suosikkikappaleideni joukkoon Angelon tuotannosta. Karyusta kappale on erityisen maaninen, mutta itselleni jää päällimmäisenä mieleen sen kauneus. MISSING LINK esittelee laulaja Kiriton äänen parhaita puolia. MISSING LINKiä kuunnellessa tulee olo, että yhtyeen jäsenten tavoitteet toivon ja yhteisöllisyyden tunteesta kiteytyvät tässä kappaleessa. Karyu on sanonut odottavansa erityisesti MISSING LINKin soittamista livenä – uskon sen olevan mielettömän hieno keikoilla; kappale, jolle itse todennäköisesti kyynelehtisin. Levyn päätösraita, Kiriton säveltämä ALL FOR YOU, on Kohtan suosikki albumilta, eikä suotta. Se jatkaa samanlaista tunnelmaa kuin MISSING LINK, ja kappaleen loppupuoli on erinomainen lopetus levylle. Kohta toivoo, että fanit aistivat sen yhteisöllisyyden, voiman ja lämmön, josta ALL FOR YOU yrittää kertoa.

Kuuntelukokemuksena [evolve] on nousujohteinen, ja erityisesti kahdesta viimeisestä kappaleesta tuli hyvä olo. Kohtan mukaan Angelon tarkoitus levyä tehdessä oli se, että vaikeasta teemasta riippumatta kuulijalle jää lopuksi positiivinen tunnelma. Omalta osaltani voin todeta, että onnistui.