Syyskuu oli raskaan musiikin keikkojen aikaa. Suomessa vieraili muutaman viikon jänteellä metal punk -yhtye
Military Shadow, melodista black metallia esittävä
Ethereal Sin sekä
JILUKA, joka lasketaan electro gothic metalliksi.
JILUKAn repertuaariin kuuluu joitakin melodisia ja rockvaikutteisia kappaleita, mutta huomattava osa tuotannosta
on varsin rankkaa mättöä. Tyylilaji on välillä yllättänyt ensikuulijoita, jotka bändin ulkoasun perusteella ovat saattaneet odottaa visuaalista rockia.
Kulttuuritehdas Korjaamon Vaunusaliin oli saapunut runsain määrin yleisöä. Fanienkin suosiman mustan ohella illan pääväreihin kuului punainen, joka toistui niin bändin jäsenten asuissa kuin myös keikan valaistuksessa. Varsinaisen settilistan aikana
JILUKA keskittyi musiikkiin ja esiintymiseen, sillä pidemmät välispiikit oli säästetty loppuun. Etenkin kitaristi
Sena keräsi soolojensa aikana yleisöltä äänekkäät reaktiot.
Musiikillisesti
JILUKAn kappaleissa yhdistellään ilahduttavan laajasti monenlaisia vaikutteita.
Aggressiivinen nu-metal-soundi kirosanoineen hyppää päällimmäisenä esille, mutta julkaisuja kuunnellessa törmää myös esimerkiksi goottityyliseen jylhään tunnelmointiin sekä melodisesta metallista tuttuihin nopeisiin ja heleästi soiviin kitaraosuuksiin.
Livetilanteessa osassa kappaleista tosin ilmeni huvittavaa kontrastia, kun yleisö esimerkiksi vastasi
Rickon toistuviin "I'll kill you!" -karjaisuihin ihastuneilla kiljaisuilla.
Bändin kevyemmästä tuotannosta keikalla kuultiin
Screamer,
Twisted Pain ja
Raison d'etre. Nämä rockahtavat kappaleet ovat peräisin
JILUKAn varhaisilta levytyksiltä noin yhdeksän vuoden takaa – ja itse asiassa
Screamer oli
peräti bändin debyyttisingle. Vaikka
JILUKA on sittemmin tyyliään kehittänyt, konserteissa kyseiset melodiset kipaleet toimivat mainiosti monipuolistamassa kokemusta. Yksi erikoisuus oli myös encoren aloituskappaleena kuultu
M.A.D, jossa
moderniin räppiin on yhdistetty jännityselokuvahenkistä tunnelmaa.
Keikan pääosuuden jälkeen
JILUKA esitteli yleisölle myynnissä olevia fanituotteitaan. Jokaisen tavaran näyttämisen jälkeen
Ricko örisi matalalta ja lujaa pitkäksi venytetyn "BUY IT!" -kehotuksen. Poikkeuksena oli hänen yllensä pukema
huppari, jonka kohdalla
Ricko ostosuosituksen jälkeen kääntyi vielä katsomaan sitä, hymyili ja lisäsi pienellä äänellä: "So cute!" Pakko myöntää, että tämä koko sessio jäi mieleen yhtenä hauskimmista myynninedistämiskikoista mitä keikoilla on tullut
nähtyä.
JILUKA tuntuu ylipäätään löytäneensä esiintymisiinsä mielenkiintoisen suhteen musiikkiin vakavasti suhtautumisen ja fanien viihdyttämisen välille. Musiikillisuutta keikalla edusti varsinaisten kappaleiden lisäksi esimerkiksi
Zyeanin vaikuttava,
useasta osuudesta koostunut rumpusoolohetki.
Lopun välispiikeissä
Zyean iloitsi omalla vuorollaan siitä, että oli päässyt käymään hevimaana tunnetussa Suomessa. Kitaristi
Sena puolestaan esitteli yleisölle oppimiaan suomen kielen sanoja – kuten "moi", "kiitos" ja "mitä kuuluu"
– kunnes hän jäi tuumimaan hetkeksi. Lopulta hän totesi, ettei muista enää seuraavaa ja ettei se ollut niin tärkeää. Yleisöstä huudettiin "Perkele!", josta
Sena riemastui ja naurahti, että sehän se! Fanit innostuivat ja huusivat perkelettä sen
verran, että loppujen lopulta
Sena kehotti englanniksi pistämään jo suut tukkoon.
JILUKA soitti Helsingissä vauhdikkaan ja näyttävän keikan. Bändi vaikuttaa pyrkivän tosissaan menestymään maailmalla, mistä kielii ahkera esiintyminen (tämä oli jo toinen Euroopan-kiertue tänä vuonna) ja se, ettei kännykällä kuvaamista ollut kielletty.
Aihe on ymmärrettävästi kulttuurinen kipupiste monille japanilaisbändeille, mutta sanan levittämiseksi länsimaissa se lienee merkittävä apukeino. Joka tapauksessa
JILUKA keräsi Vaunusaliin jo heti ensivierailullaan komeasti lähes täyden yleisön,
joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan bändin tulevia suunnitelmia.
