moll'e noden ensimmäinen VHS esitteli tätä visuaalista yhtyettä 4 PV:n voimin.
DVD-formaattiin hurahtaneena voisi ensialkuun valittaa siitä, ettei moll'e noden videota saa kuin aikansa eläneessä VHS-muodossa. Ei siis pikahyppäystä tietyn PV:n alkuun. Esiin tulevat riskit ikävistä yllätyksistä johtuen kelaamatta jääneestä nauhasta. Kuka ei ole ehtinyt katsoa loppuun? Loppuunkuluvista nauhanosuuksista puhumattakaan.
Maailma ei tähän kuitenkaan kaatunut, joten vilkaistaan oheismateriaalia ja laitetaan VHS pyörimään, kuin vanhoina päivinä ikään. Onneksi nykyään lähestulkoon kaikki liikkeellä olevat nauhurit pyörittävät myös japanilaisia NTSC-videoita.
Zenmai Pythagorasin mukana ei tule vihkosta, vaan 5 tasokasta printtiä, postikortin oloista korttia, joilla jokaisella on kuva (1 jokaisesta jäsenestä + 1 bändikuva). Jäsenkorttien toisella puolella on lyriikat lauluihin, 4 laulua eli yksi jokaisessa kortissa. Bändikortin takaa löytyy sitten asiaan kuuluvat krediitit. Oikein ilahduttava asia ajatellen, ettei DVD/VHS-vihkosille yleensä löydy kovin paljoa käyttöä.
Aishuu no kuramu chaudaa aloittaa raikkaasti ensimmäisenä PV:nä. Bändi soittaa puistossa pienen katoksen alla ja väliin saadaan kuvaa heistä kävelemässä kaupungilla. Takuutyylikästä. Läpi videoiden Shina esiintyy hameissa ja muutenkin jäsenten vaatteet pitävät tiukasti oman linjansa.
Haikei, itoshiki hito yo on myös kesäisen kaunis. Shina pitää kukkia kädessään veden juostessa taustalla. Laulu on moll'e noden rauhallisempaa tuotantoa ja video heijastaa sitä. Kitarasoolot ovat yleensä ottaenkin oikein komeita ja jäsenet tekevät parhaansa soittaakseen instrumenttejaan näyttävästi, mutta jotakin jää uupumaan kahdelta ensimmäiseltä videolta. Materiaali ei ollut huonoa, mutta valitettavasti se oli jo nähdyn oloista, juuri sitä peruskamaa. Faneihinhan tavanomaisetkin videot uppoavat ihan kelvollisesti, ei siinä mitään.
Jitsu wa igai to derikasiin PV paikkaa tilannetta ilahduttamalla suuremmalla omaperäisyysasteellaan. Video on pirteän tempaava. Shina pitelee välillä käkikelloa, välillä pientä harmonikkaa ja jäsenten nähdään jälleen käyskentelevän kaupungilla, mutta ensimmäisestä videosta tämän erottaa pienet näyttelyvivahteet, jotka tekevät videosta selvästi kiintoisamman. Kuvakulmat ja leikkaus tuntuvat onnistuneemmilta ja video on sulavampi. Olosuhteisiin nähden mallikas video.
Neljäs video, Tsuioku no risupekuta, yllätti jälleen. Kellarimaisella käytävällä soittava bändi vetääkin tällä kertaa hurjempaa ja raskaampaa linjaa. Jälleen kerran on videon lailla itse laulukin metallisemman oloinen, eli sopivia teemoja on mietitty melko onnistuneesti. Siltikin tämän PV:n ruokalautasille valuvat ketsupit ja välähdykset Shinasta reisien välissä todella eroavat Zenmai Pythagorasin ensimmäisten videoiden suorastaan herttaisesta ulkoilmaidyllistä. Ruudulle ilmestyvät kanjit ja runsaasti käytetyt efektit tekevät videosta modernimman ja rockimman.
Laulut ovat tasaisesti kolmelta ensimmäiseltä julkaisulta. Olin pitänyt niitä samantyylisinä, mitä ne ovatkin, mutta parhaimmillaan musiikkivideot saavat katselijan miettimään kappaleita syvemmin ja sitä moll'e noden PV:t juuri tekevät. Erikoisemmat ja kokeilevammat ja sitä myötä myös ehdottomasti enemmän mieleeni olevat PV:t on jätetty häntäpäähän, joten video jättää sangen jännittävään mielentilaan. Tavanomaista indies visual -videota hieman korkeampitasoisempaa tekelettä voisi suositella vilkaistavaksi melkeinpä kelle tahansa, mutta ainakaan se ei tule pettämään asiaan vähääkään perehtyneitä. Zenmai Pythagoras on kirkkaan hyväntuulinen videojulkaisu olematta kuitenkaan liian laimea rock-makuun.
