Raportti TegoMass -tapahtumasta Tukholmasta.
Ilmiö nimeltä Johnny's Entertainment on viimeaikoina saavuttanut suosiota myös Japanin ulkopuolella. Mikä näissä eittämättä kauniissa, lahjakkaissa nuorissa miehissä saa tytöt (ja pojat) huokailemaan? Päätin soluttautua fanien joukkoon ja tutkia asiaa itse. Täydellinen mahdollisuus tähän tarjoutui TegoMassin uuden Miso Soup -sinkun julkaisua Tukholmassa promotoivan tapahtuman muodossa. TegoMassin jäsenten Yuya Tegoshin ja Takashi Masudan - jotka parhaiten tunnetaan suositun Johnny's-ryhmä NewSin jäseninä - oli myös määrä saapua paikalle. Ajatus kuulosti vähän liian hyvältä ollakseen totta, mutta riski oli kuitenkin ottamisen arvoinen.
Saavuimme Tukholmaan aikaisin aamulla ja suuntasimme suoraan Spy Barille, jossa tapahtuma järjestettäisiin myöhemmin päivällä. Kun pieni suomalainen lähetystömme saapui rakennuksen eteen noin yhdeksän maissa, paikalla oli lisäksemme pelkästään yksi ruotsalainen fani. Nauroimmekin, että jos tapahtuma järjestettäisiin Suomessa, paikalla olisi ihmisiä jonottamassa telttojen kanssa jo paria päivää etukäteen.
Jono kasvoi hitaasti mutta varmasti, kun enemmän ja enemmän ihmisiä kerääntyi odottamaan ovien avaamista. Oli jokseensakin kylmä, mutta ihmiset keksivät erilaisia tapoja pysytelläkseen lämpiminä. Jotkut lauloivat yhdessä, jotkut lueskelivat japanilaisia lehtiä, jotkut juoksivat korttelin ympäri. Satunnaiset ohikulkijat tulivat kysymään meiltä, mistä on kyse. "Odotamme japanilaisia muusikoita." "Jaa että japanilaisia.." Kameroin varustautuneet ihmiset haastattelivat jonottajia Ruotsin TV:seen ja tapahtuman järjestäjiä varten. Henkilökunnan jäsen asetteli aidan kiertämään rakennuksen seinää, jonka taakse asetuimme hetken pähkäiltyämme. Tilanne kuumeni muutamaan otteeseen, kun juuri paikalle tulleet yrittivät etuilla jo tunteja jonottaneita faneja, mutta enimmäkseen tunnelma oli innokkaan jännittynyt. Noin puoltatoista tuntia ennen tapahtuman määrättyä alkua minibussi pysähtyi rakennuksen pääovien eteen. Voisiko se olla..?
Kyllä.
Ensin autosta astui ulos henkilökunnan jäseniä, joita seurasivat hetken kuluttua TegoMassin jäsenet. Ihmiset alkoivat kiljua. Tegoshi ja Massu, selvästi yllättyneinä ihmisten määrästä ja innostuksesta, heiluttivat hymyillen väkijoukolle, joka heilutti innokkaasti takaisin, jonka jälkeen he astuivat sisään rakennukseen. Jännitys kasvoi kasvamistaan, sillä kukaan ei tiennyt mitä hetken kuluttua tulisi tapahtumaan. Lopulta noin puoli neljältä meidät päästettiin sisään ja johdatettiin yläkertaan. Ensimmäisenä vastaan tuli pieni pöytä, jolta voi ostaa uuden TegoMass-single Miso Soupin ja aikaisemman Shuji to Akira-sinkun Seishun Amigon, kummankin hintana vaivaiset 25kr (n. 2,75e). Sen jälkeen meidät johdatettiin syvemmälle rakennukseen, pieneen saliin, jossa oli peiliseinät ja takaseinustalla pieni esiintymislava - tunnelmaltaan intiimi paikka oli juuri sopiva tälle tapahtumalle.
Meille näytettiin ensin NewSin live-esiintymisiä, joissa Tegoshi ja Massu olivat pääosassa. Materiaali oli NewS Spring Concert Tour 2006:lta, eikä sitä ole vielä virallisesti julkaistu missään muodossa. Näytetyt kappaleet olivat kuulemma Sayaendou, johon oli lisätty hauskoja pikseligrafiikkaefektejä, Akaku Moyuru Taiyou, Tegoshin soolo YOU -world is yours-, sitten Massun Akatsuki ja lopulta Sunadokei laulettuna duettona. Jotkut fanit yrittivät pitää yleisön hiljaisena, tehden "shhhhh!"-ääniä, jotta keskittyisimme siihen, mitä meille näytettiin. Se toimi hyvin, kunnes meille alettiin näyttää Seishun Amigon PV:tä. Yleisö alkoi kiljua heti tajuttuaan, mitä oli näkemässä, ja lauloi yhdessä koko kappaleen alusta loppuun, kaikki osasivat sanat ulkoa. Hetki oli maaginen, sillä hetkellä koko yleisö oli yhtä.
Pian meille kerrottiin, että TegoMass esittäisi ensin kaksi kappaletta ja ottaisi sen jälkeen muutaman kuvan niin, että yleisö näkyy taustalla. Sen jälkeen kaikki singlen ostaneet pääsisivät kättelemään Tegoshia ja Massua. Tunnelma kohosi entisestään ja yleisö alkoi yhteen ääneen vaatia poikia lavalle: "TegoMass, TegoMass, TegoMass!" Odotus tuntui kestävän ikuisuuden, mutta vihdoin kaikki käänsivät katseensa salin sisäänkäynnille, jolta Tegoshi ja Massu saatettiin muutaman turvamiehen avulla lavalle.
"Jag heter Yuya Tegoshi!" "Jag heter Takahisa Masuda!" Innostuneet huudot vastasivat heidän ruotsinkielisiin esittelyihinsä. Heitä katsellessa kävi varsin selväksi, miksi he ovat suuren luokan tähtiä Japanissa. Heistä huokuva karisma oli uskomaton, melkein käsinkosketeltava. Jotkut alkoivat itkeä hysteerisinä pelkästä Tegoshin ja Massun näkemisestä. Kuulin myöhemmin, että joku oli pyörtynyt eturivissä ennen kuin he olivat edes ehtineet alkaa laulaa. Ensimmäisenä vuorossa oli Miso Soup, joka, vaikka vaikuttaakin melko keskinkertaiselta levyllä, kuulosti todella hyvältä. Tegoshin ja Massun äänet täydensivät toisiaan täydellisessä harmoniassa. He olivat selvästi yllättyneitä yleisön reaktioista, mutta alkoivat nauttia olostaan lavalla melko nopeasti, flirttaillen yleisön kanssa heiluttaen käsiään ja lähetellen lentosuukkoja. Kappaleiden välissä he innostuivat esittelemään kielitaitojaan, kiitellen meitä englanniksi, japaniksi ja jopa ruotsiksi, ja heitellen lauseita kuten "Everyone here bery bery pretty!" ja "bery bery interesting!" Se sai yleisön sekoamaan lopullisesti ja kiljunta oli korviavihlovaa. Kukaan ei tunnistanut toista kappaletta, mutta jälkeenpäin sen on sanottu olleen Hajimete no Asa, Miso Soupin japaninversion B-puoli. Ihan mukava kappale joka tapauksessa. Viattoman oloinen flirttailu jatkui läpi esityksen, saaden yleisön huokailemaan onnesta.
Kun esitys oli ohi, TegoMassista otettiin kuvia yleisön ollessa taustalla. Kaikki muodostivat sormillaan rauhanmerkkejä ja heiluttivat käsiään. Jotkut eturivissä pääsivät ilmeisesti koskettamaan Tegoshia ja Massua. Yksi heitä lähimpinä olleista tytöistä huudahti kovaan ääneen "Oh my god!" joka sai kaikki repeämään nauruun. Pian kuvia oli tarpeeksi ja TegoMass johdatettiin ulos huoneesta samaa reittiä, kuin he olivat huoneeseen tulleet. Meitä käskettiin mennä jonottamaan kättelyä varten.
Jono liikkui yllättävän nopeasti. Ihmiset antoivat Tegoshille ja Massulle lahjoja, kiittivät heitä Ruotsiin tulosta ja onnittelivat Tegoshia, jonka syntymäpäivä oli ollut neljä päivää ennen tapahtumaa. He vaikuttivat aidosti yllättyneiltä ja kiitollisilta, mutta samalla epävarmoilta siitä, kuinka reagoida lahjoihin ja siihen, että monet puhuivat heille japania. He käyttivät taas niitä paria ruotsinkielistä fraasia jotka olivat opetelleet, pääasiassa sanaa "tack". Kun oma vuoroni tuli, annoin heille lahjani, kiitin heitä, kättelin heitä ja lähdin huoneesta tietäen, että olin juuri koskettanut maailman täydellisimpiä olentoja. Jos minusta, pelkästä ohikulkijasta, tuntui siltä, miltä tilanne mahtoi tuntua todellisista faneista.
Se oli outo kokemus. Koko tapahtuma kesti kokonaisuudessaan vain noin 40 minuuttia, mutta tuntui parilta tunnilta. Melko tietämättömänä koko Johnny's-alakulttuurista se voima, jolla nuo kaksi nuorta miestä vaikuttivat yleisöön - ja minuun - yllätti minut täysin. Kumpikin heistä vaikutti todella mukavalta ja maanläheiseltä, mutta jotenkin liian täydelliseltä ollakseen totta. En vieläkään ymmärrä täysin tavanneeni heidät henkilökohtaisesti. Se päivä oli vain kurkistus Johnny'sin kimaltelevaan maailmaan, mutta luulen nyt ymmärtäväni mikä saa miljoonat fanit ihannoimaan heitä niin paljon.
Juuri se, että he ovat niin epätodellisiä, eivät tästä maailmasta.
