Haastattelussa Electric Eel Shock

Electric Eel Shockin fanikanta kasvaa Britanniassa ja he ovat nyt alkaneet vetää siellä säännöllisesti keikkoja. Bändi on työskennellyt suuren luokan muusikoiden, kuten tuottaja Attie Bauwin, joka on Grammy-palkittu Judas Priest-tuottaja, kanssa. Heidän kiertueensa yhdysvaltalaisbändi The Bloodhound Gangin lämmittelijänä oli menestyksekäs, ja he ovat esiintyneet myös yhdessä bändin musiikkivideoista. Haastattelimme Akia, Kazutoa ja Giania vähän joulukuun alussa, ennen heidän konserttiaan Nottinghamissa, Englannissa.

Olette olleet yhdessä jo jonkin aikaa. Kuinka Electric Eel Shock syntyi? Milloin te päädyitte yhteen ja päätitte perustaa bändin?

Aki: Itse asiassa emme muista, koska bändin syntymisestä on niin kauan (nauraa), yli kymmenen vuotta. Kazuto ja minä olimme samassa bändissä lukiossa, joten olemme soittaneet yhdessä jo kaksikymmentä vuotta (nauraa). En halua puhua niin kaukaisista ajoista. Se on tylsää (nauraa ja aloittaa standardivastauksen antamisen yhä nauraen): "Tapasimme lukiossa ja, öööh, perustimme Ozzy Osbournea kopioivan bändin..."

Ja siitä se alkoi... sanotte nettisivuillanne, että Electric Eel Shock oli aluksi 11-jäseninen.

Aki: Kyllä.

Miksi niin monta jäsentä?

Aki: Yritämme löytää oman musiikkityylimme. Emme halua soittaa musiikkia, jollaista joku on jo soittanut. Tuona aikana yritimme päästä selville omasta tyylistämme, joten kokeilimme kaikenlaista. 11-jäseninen bändi oli yksi kokeiluistamme, mutta se ei toiminut. (Kazuto puhkeaa nauruun.) Aivan liikaa ihmisiä.

Kazuto: Se oli suuri virhe.

(molemmat nauravat)

Onko Electric Eel Shockin takana jokin erityinen aate?

Aki: Ei oikeastaan ole mitään aatetta. Jos tahdon soittaa raskasta musiikkia, soitan sitä. En halua rajoittaa itseäni, joten jos luomme itsellemme hyvin vahvan idean musiikistamme, emme voi mennä sen rajojen ulkopuolelle.

Tämä siis on ensimmäinen haastattelunne uuden materiaalin äänitysten jälkeen. Minkälainen uusi albumi on ja mitä faneilla on odotettavissa?

Aki: No... uusi soundimme? Kokeilimme äänittämistä uusilla tavoilla. Ennen äänitimme aina kuin olisimme soittaneet live-keikalla, mutta tällä kertaa yritimme jokainen äänittää erikseen, sillä nykyään voimme käyttää apuna teknologiaa. Vaikka teknologia ei olekaan ainoa tapa päästä hyvään lopputulokseen, siitä on paljon hyötyä. Jos emme kadota rock 'n' roll-linjaamme, voimme kokeilla erilaisia juttuja.

Ja luoda upeita ääniä?

Aki: Niin. Tavallisesti nauhoitamme live-äänityksen ja sitten joku uudelleenmiksaa albumimme. Joten nyt halusimme kokeilla live-äänitystä ja miksausta samalla kertaa.

Joten onko mitään erityisiä kappaleita, joista olette todella innoissanne?

Aki: Jotkin kappaleet ovat hyvin erikoisia, kun taas jotkin ovat selkeää rockia, mutta yleisvaikutelma on tanssittava. Yritämme aina saada musiikkiimme jotain erityislaatuista.

No, olen huomannut että monilla albumin kappaleista on humoristiset nimet.

(molemmat miehet nauravat)

Onko olemassa jokin erityinen tapa, jolla keksitte nimet vai pulpahtavatko ideat vain päähänne?

Aki: En tiedä. Kuten tiedät, en ole englantilainen. Ajattelen puoliksi englanniksi ja puoliksi japaniksi, ja keksin nuo englanninkieliset nimet.

Joten olette vain luonnostanne hauskoja tyyppejä.

Aki: Nii-iin (nauraa).

(Tässä vaiheessa Gian liittyy seuraamme. "Hajimemashite", hän sanoo ja jatkamme.)

Halusin erityisesti kysyä kappaleesta 'I love fish but fish hates me'... Mitä siinä tapahtui? Onko kalojen vihan takana kiinnostava tarina? Tarkoitan että olet ammattilainen, eikö niin, Aki?

Aki: Tunnen aina katumusta haavoittaessani kaloja. Joskus tapan ne (nauraa), mutta rakastan kaloja. Se on yksipuolista rakkautta! Kalat eivät halua koukkuja suihinsa. Rakastan kaloja, mutta... niin... luulen, että ne vihaavat minua.

Kazuto: Minäkin rakastan kaloja... lautasella. (nauraa)

Aki: Minä RAKASTAN kaloja, mutta vihaan ihmisiä. Ihmiset ovat jatkuvasti rakentamassa jotain, tuhoamme aina kalojen kodit.

Tästä nykyisestä 'You Bastard'-kiertueestanne: mistä olette eniten innostuneita? Olette kierrelleet Britanniaa melko paljon; onko mitään erityistä paikkaa, jonne tahtoisitte palata?

Aki: Tietenkin rakastan Nottinghamia, mutta meille jokaisessa paikassa on erilainen tuntu ja emme ole ajatelleet kertaakaan soittavamme samaa keikkaa taas uudestaan. Live-keikat muuttuvat aina jollakin tavalla. Joten se on... sama kuin kalastaminen (Kazuto nauraa). Sitä ei voi hallita.

Eli jokaisessa paikassa on jotain uutta?

Aki: Kyllä. Koska yritämme soittaa uutta materiaalia, tapaamme aina uuden yleisön ja annamme heille jotain erilaista joka kerta. Kaikki muuttuu.

Viime aikoina olette työskennelleet Attie Bauwin kanssa. Minkälaista työskentely hänen kanssaan oli? Onko hänellä ollut mitään vaikutusta tyyliin, jolla teette musiikkia?

Aki: On, hyvin paljon. Olin erittäin yllättynyt omasta potentiaalistani; en tajunnut sitä ennen kuin Attie osoitti sen minulle. "Aki, sinä voit tehdä tämän, Kazuto, sinä tämän ja Gian, sinä pystyt tähän". Joten olin hyvin yllättynyt ja tajusin, että vielä meillä on tilaa kasvaa.

Ja jälkeenpäin teitte yhteistyötä The Bloodhound Gangin kanssa.

Aki: Voi kyllä, se oli hauskaa!

Onko teillä mitään hauskoja tarinoita kerrottavana?

(kaikki nauravat)

Aki: Jared (basisti) on hullu. Minua pelotti (nauraa). Pidämme vieläkin yhteyttä heihin ja vokalisti Jimmy lähettää meille jatkuvasti valokuvia. En tiedä miksi, mutta hän lähettää meille jotain suunnilleen kahden päivän välein. Tajusimme, että hän vain siivoaa tietokonettaan (nauraa).

Olitte myös heidän musiikkivideollaan?

Kaikki: Totta.

Kazuto: Uhn Tiss Uhn Tiss Uhn Tiss.

Millaista se oli? Hullua?

Aki: Se oli ensimmäinen kertamme kunnollisessa, vuokratussa studiossa.

Kazuto: Paljon kauniita naisia.

Gian: Meidät meikattiin.

Eli teillä oli kunnon meikkitaiteilijat?

Aki: Niin, siellä oli kolme tai neljä meikkaajaa.

Olitte vessakopissa, niinhän?

Aki: En ole varma, mutta kopeissa oli monta outoa ihmistä, kuten ohjaaja ja muita...

Gian: He sysäsivät meidät kaikenlaisiin mahdottomiin tilanteisiin.

Kuinka te kaikki mahduitte sisään? Täytyikö teidän seistä toistenne päällä siinä pienessä kopissa?

Aki: (nauraa) Se on hyvin todentuntuista. Gian istui vessassa soittamassa rumpuja.

Oli ahdasta?

Aki: Aivan (nauraa).

Sattuuko sinulle koskaan mitään konserttien aikana, Kazuto?

Kazuto: Ahhh...

Olen kuullut, että pidät tavaroiden päälle kiipeämisestä.

Gian: Joskus hän lyö takapuolensa.

Kazuto: Niin teen, enkä voi nousta ylös yli tuntiin. Koskaan ei ole kuitenkaan sattunut mitään vakavaa, luita ei ole katkennut. Olen aina varovainen ja pidän huolen turvallisuudestani.

Ja Gian, tuleeko sinulle koskaan kylmä soittaessani rumpuja alasti?

Gian: Joskus. Ei tavallisesti, mutta Ruotsissa tai Norjassa se voi olla vaarallista. Aluksi päälläni on vain t-paita, mutta keikan aikana minulle tulee kuuma ja otan sen pois. Lopussa voin kontrolloida lämpötilaa.

Oletko ikinä joutunut hankaluuksiin alasti soittamisen takia?

Gian: Minut pidätettiin kolme vuotta sitten Rockit Festivalilla Hongkongissa.

Oikeasti?

(kaikki nauravat)

Gian: North Point-poliisiasemalla.

Lopuksi, kuten monet faninne ovat luultavasti nähneet, vuokraatte pakettiautoanne kun ette ole Euroopassa. Paljonko vuokra on?

Aki: En tiedä. Managerimme James Hay pitää siitä huolen. Jos tyttöbändi tahtoo vuokrata sen, heille se on ilmainen (nauraa).

No, kiitos hyvin paljon hienosta haastattelusta, on ollut hauskaa ja hyvää tämäniltaista keikkaa!

Kaikki: Kiitos!