Haastattelussa Himawari

Japanilaiseen musiikkiskeneen kätkeytyy yllättäviä muusikoita, ja löytääkseen uudenlaisia artisteja JaMe ehdotti haastattelua Himawari-yhtyeen kanssa. Vaikka yhtye on ollut tähän asti melko tuntematon Euroopassa, se on jo suosittu USA:ssa sekä kotimaassaan. He kuitenkin toivovat esiintyvänsä Euroopassa tänä vuonna. Tulkaa löytämään Lenan pehmeä ääni, joka yhdistyy Takeshin elektroniseen musiikkiin. Saimme siis ensimmäisen luokan matkan tutustuaksemme tähän uuteen, kenties hieman Björkiä muistuttavaan musiikkityyliin.

Lena, voisitko esitellä Takeshin meille?

Lena: Olen luottavainen kertoessani Takeshille ideoistani. Hän muuttaa ajatukseni upeaksi musiikiksi ja visuaalisiksi suunnitelmiksi tarvitsematta pitkää selitystä.

Takeshi, esittelisitkö vuorostasi Lenan?

Takeshi: Laulajana ja lauluntekijänä Lena sopii täydellisesti yhteen omien kykyjeni kanssa. Olen tyypillinen luoja, joka osaa tehdä kappaleita laulajan ajatusten pohjalta. Hän antaa minulle ideat, jotka lopulta muodostavat musiikin.

Kuinka tapasitte ja perustitte yhtyeen?

Lena: Tapasin Takeshin kaksi kuukautta muuttoni Japanista New Yorkiin jälkeen. Halusin löytää asian, joka innostaisi minua tekemään musiikkia itse, mutten tiennyt mistä aloittaa... Tapasimme konserttiklubilla ja aloimme puhua musiikillisista taustoistamme. Ajattelin, että hän saattaisi olla hieno yhteistyökumppani. Ja tässä me nyt olemme.

Mitä nimi Himawari merkitsee teille?

Lena: Himawari tarkoittaa auringonkukkaa. Valitsin nimen, koska auringonkukka on lempikukkani: se on todella positiivinen, vahva ja katsoo aina hymyillen aurinkoon. Myöhemmin sitten sain tietää auringonkukan kehittyvän maassa kukista eniten. Se symboloi jotakin, ja nyt olen iloinen että nimesin yhtyeemme juuri auringonkukan mukaan.

Mistä otatte vaikutteita?

Lena: Otamme vaikutteita muun muassa Lewis Carrolin kirjasta Liisa ihmemaassa, vanhoista elokuvista ja klassisesta musiikista, erityisesti Claude Debussylta. Sen lisäksi Kraftwerkilta, YMO:lta (Yellow Magic Orchestra), Edith Piafilta, Björkiltä sekä japanilaisilta kirjoilijoilta, kuten Yukio Mishimalta ja Junichiro Tanizakilta.

Takeshi: Kaikesta hienosta musiikista A:sta Z:aan, eli Aphex Twinsista ja Autechresta Zappaan ja John Zorniin. Myöskin mistä tahansa upeista elokuvista A:sta Z:aan: Alfred Hitchcockista Robert Zemeckiseen.

Kuinka luokittelisitte musiikkinne?

Lena: Omaa musiikkia on aina vaikea luokitella. Mutta emme ole mitään tyylilajia vastaan. Haluamme vain tehdä hyvää, suosittua musiikkia. Niin, haluamme olla poptähtiä!

Lisäätte aina jonkin graafisen luomuksen kaikkeen tekemäänne, miksi?

Lena: Koska ensinnäkin se on jo muodostunut käytännöksemme. Mutta se ei liity VJ-kulttuuriin. Joten käytämme vain grafiikoita konserteissamme ja hyödynnämme ooppera- tai musikaalilavasteisiin nojaavia visuaalisia keinoja.

Kuinka aloitatte sävellyksen valmistellessanne uutta kappaletta?

Takeshi: Se riippuu kappaleesta, mutta yleensä Lena kirjottaa sanat ja raakaversion melodiasta ja antaa ne minulle. Puolet visuaalisesta ideasta on valmiina Lenan aivoissa tässä vaiheessa. Minä luon kappaletta pidemmälle ja syvennän musiikkia. Sitten viimeistelemme kappaleen yhdessä.

Lena, työskentelit Björkin kanssa. Voisitko kertoa meille kokemuksestasi ja siitä, mitä tämä kokeilu antoi sinulle ja epäsuorasti myös yhtyeelle?

Lena: Itse asiassa en työskennellyt Björkin kanssa henkilökohtaisesti, mutta työskentelin monesti hänen avustajiensa kanssa. Se oli mukavaa.

Julkaisitte ensimmäisen albuminne vuonna 2001 ja toisen 2005. Miksi aika niiden kahden välissä on niinkin pitkä?

Lena: Oikeastaan se johtuu minusta, sillä en osaa kirjoittaa kappaleita nopeasti. Tuona aikana muutimme myös takaisin Japaniin, joten ympäristö vaihtui. Muutos vaikutti musiikkityyliimme ja tietenkin myöhästytti albumin tuotantoa.

Vuonna 2006 osallistuitte "High Tech soul"-DVD:lle. Voisitteko kertoa siitä?

Lena: Emme tosiaan tienneet, mitä oli meneillään kuvauksissa. Ensimmäisten Windsorissa, Kanadassa, pidettyjen konserttiemme jälkeen saimme kyseisen haastattelun. Lisäksi sen esiintymisen jälkeen saimme sopimuksen levy-yhtiömme kanssa. Haastattelussa meillä oli valkoiset vaatteet, mikä oli siis eräänlainen vihjaus siinä vaiheessa. Se tarkoitti, että voimme olla hauskoja DVD:llä.

Menestyitte hyvin USA:ssa, joten miksi palasitte Tokioon vuonna 2004?

Lena: Itse asiassa emme olleet koskaan ennen asuneet Tokiossa, ja se oli unelmamme.

Perustitte yhtyeen vuonna 1998. Miten arvioisitte uraanne nyt yhdeksän vuotta myöhemmin?

Lena: Olemme ylpeitä että luomme omaa tavaramerkkiämme monien mahtavien taiteilijoiden kanssa. Olemme tavanneet niin paljon eri alojen ihmisiä Himawarin kautta. Meillä on hyvä maine yleisössämme ja musiikki-, grafiikka- ja muotimedioissa.

Mitä ajattelette japanilaisen musiikin leviämisestä Euroopassa?

Se on hienoa! Japanissa ihmiset kuuntelevat yleensä amerikkalaista tai eurooppalaista musiikkia. Me japanilaiset hyväksymme musiikin millä tahansa kielellä. Mutta eurooppalaiset eivät aiemmin kuunnelleet japanilaista musiikkia kielimuurin takia. Nyt on mukava tietää, että muuri on rikottu ja musiikki on rajatonta. Se tuo japanilaisille artisteilla hienoja mahdollisuuksia työskennellä maailmanlaajuisesti. En tiedä, kuinka valtavirtaa japanilaisesta musiikista voi Euroopassa tulla. Näkyykö jonakin päivänä japanilaisten artistien levyjä Madonnan levyjen vieressä? (nauraa)

Aiheesta puheen ollen: kerroitte haluavanne tehdä kiertomatkan Euroopassa. Miksi juuri täällä?

Lena: Katsoessani pientä musiikkivalikoimaani näen, että suurin osa siitä on Euroopasta. Jollain tavalla pidän maanosasta.

Takeshi: Asuttuani 13 vuotta Yhdysvalloissa huomasin, kuinka erilaisia amerikkalainen ja eurooppalainen tai japanilainen musiikkikulttuuri ovat. Nyt meidän musiikkityylimme alkaa saada mainetta Japanissa, joten haluaisin tuoda sen myös Eurooppaan.

Lena, olit näyttelijä ja malli. Mitä nämä kokemukset ovat antaneet yhtyeellenne?

Lena: Yhteyksiä ihmisiin! Tapasin paljon valokuvaajia, meikkaajia ja muusikoita. Pidän voimavaranani nerokkaiden ihmisten kanssa työskentelemistä ja erilaisia työtehtäviä. Yritän "laulaa näytellen ja näytellä laulaen". Haluan kokeilla molempia, se on yksinkertaisesti miellyttävintä!

Takeshi, olet osallistunut moniin palkittuihin projekteihin. Minkälaisia muistoja sinulla on niistä?

Takeshi: Cannes Lion 2006 oli paras, totta kai. Palkitun elokuvan ohjaajan tapaaminen oli vielä hienompaa. Työskentelemme yhä yhdessä muutamassa projekteissa.

Mitkä ovat suunnitelmanne vuodelle 2007?

Lena: Tahdomme tehdä Euroopan-kiertueen vuonna 2007. Tahdomme jakaa musiikkimme suuren yleisön kanssa, joten jatkamme musiikin tekemistä. Tahdomme myös tehdä yhteistyötä muiden artistien kanssa sekä kahdestaan että eriksemme. Takeshi viimeisteli juuri uudelleenmiksatun kappaleen ruotsalaiselle laulajalle. Minä taas pidän konsertteja Namin kanssa Yhdysvalloissa. Siis näemme paljon eri paikkoja.

Tahdotteko sanoa jotakin eurooppalaisille?

Käykää nettisivuillamme ja nähkää, kuulkaa ja tuntekaa maailmamme! Siellä on varmasti jotain, josta pidätte!

Paljon kiitoksia!

Kiitos teille tästä haastattelusta!