Haastattelussa PE'Z

Miten tapasitte toisenne?
Ohyama: Ollessani yliopisto-opiskelija yksi luokkatovereistani tunsi monta henkilöä, joiden joukossa oli PE'Z:n jäsenet. Valitsin jäsenet perustuen esiintymiseen ja persoonallisuuteen.

Joten tapasitte yliopistolla, eikö niin?
Ohyama: Kyllä, tapasimme toisemme yliopistolla, mutta perustimme bändin myöhemmin. Opiskelin musiikkiyliopistossa, joten ystäväni olivat enimmäkseen muusikoita.

Soititko musiikkia ennen yliopisto-opintojasi?
Ohyama: Olen soittanut trumpettia ala-asteelta lähtien. Yliopistossa oli kerho, jossa perustimme muutamia bändejä.

Soititko ryhmässä jazzia?
Ohyama: En pelkästään jazzia. Oikeastaan bändini soitti poppia, ja meillä oli vokalisti.

Ette ole kuten muut jazz- ja rock-bändit. Miten kuvailisit musiikkianne?
Ohyama: Meillä on monia jazziin perustuvia kappaleita, mutta emme ajattele olevamme jazz-bändi, vaan jazz-tyylinen pop-bändi. Vaikka meillä ei olekaan vokalistia. (nauraa)

Minkälaiset musiikilliset taustat teillä on?
Ohyama: Kaikilla jäsenillä on aivan erilaiset. (nauraa) Aloin soittaa trumpettia kun olin käynyt jazz-festivaaleilla perheeni kanssa ollessani 7-vuotias.

Aloitit trumpetinsoiton vain 7-vuotiaana, todella siistiä että aloitit niin nuorena!
Ohyama: No, siihen aikaan Japanissa oli kaksi suurta jazz-festivaalia; toinen oli Mount Fuji Jazz Festival, ja toinen New Port Jazz Festival Madaraossa. Mount Fuji -festivaali on Blue Noten sponsoroima, joten se on enimmäkseen perinteistä jazzia: esiintymässä on vanhoja jazz-muusikkoja. New Port -festivaali ei puolestaan ole pelkkää jazzia, vaan myös fusion-musiikkia, bluesia kuten B.B.King, ja monia muita jazzin kaltaisia musiikkityylejä.
Minä menin New Port Jazz Festivaleille Madaraoon kun olin lapsi, näin useita esityksiä, ja tiesin haluavani soittaa trumpettia! Vaikka musikaalisuuteni pohjautuu jazziin, olin tavallinen japanilainen lapsi, joten kuuntelin myös suosittuja Jpop-lauluja. Mutta pidin silti lapsuudestani lähtien jazzista, joka on PE'Z:n tyyli. Kasvoin tavallisena japanilaisena, kuunnellen valtavirran musiikkia ja vähän jazzia, sitten kaikki yhdistyi ja syntyi yhtyeemme musiikki.

Kävikö muille jäsenille samoin?
Ohyama: Luulisin niin. Esimerkiksi kosketinsoittaja Hiizumi on soittanut pianoa lapsesta lähtien, joten hänellä on ollut paljon mahdollisuuksia kuunnella erilaista musiikkia. Hän soitti klassista mutta kyllästyi siihen, sitten hän aloitti jazzin yläasteella. Me kaikki olemme soittaneet muitakin genrejä. Rumpali Kou aloitti jazzin vasta liityttyään PE'Z:iin. (nauraa)

Oikeasti!? Minkälaista musiikkia hän alunperin soitti?
Ohyama: Hän ei soittanut jazzia, vaan säesti vokalistia.

Entä basisti Nirehara?
Ohyama: Hän aloitti bassonsoiton yliopisto-opiskelijana. Ennen sitä hän oli soittanut elektronista bassoa ja kuulin, että hän piti Guns N' Rosesista. (nauraa) Yliopistossa hän kuului jazz-työryhmään ja soitti jazzia, joten hänellä on eniten kokemusta jazzin soitosta, luulisin.

PE'Z koottiin jäsenistä joilla on erilainen musiikillinen tausta, eikö niin?
Ohyama: Kyllä. Emme ole kuten muut bändit, joissa kaikki jäsenet rakastavat Southern All Starsia, joka oli suosittu lukioaikoinani, tai The Rolling Stonesia, jolloin bändin jäsenet kokoontuivat tekemään sen kaltaisen bändin. Meidän tapauksessamme me viisi jäsentä kokoonnuimme tekemään jotain uutta ja aloitimme nollasta, sen sijaan että meillä olisi ollut ideaalimusiikkia.

PE'Z perustettiin vuonna 1999 ja debytoi majorina kolme vuotta myöhemmin. Siirryitte majoriksi todella nopeasti. Voisitko kertoa enemmän tästä kehittymisestä? Muuttiko se teitä?
Ohyama: Major-artistina olo on joskus vaikeaa, mutta aktiviteettimme muuttuivat enemmän stimuloiviksi, ja voimme tehdä joka päivä erilaisia asioita, mikä tekee meidät onnellisiksi. Tahdomme erottua enemmän, olla suositumpia ja saada lisää virikkeitä. Perustimme tämän bändin kun olin 25-26-vuotias, melko vanha (nauraa), joten ajattelen, että olemme työskennelleet aika fiksusti. Ajattelimme kaiken käytännöllisesti, emmekä tehneet mitään tarpeetonta.

Perustitte bändin normaalissa työelämässä jo oltuanne?
Ohyama: Kou oli ammattirumpali ja minä työskentelin trumpetistina. Kolme muuta jäsentä olivat opiskelijoita, ja he debytoivat PE'Z:issä (nauraa), joten heillä ei ollut paljoakaan ongelmia. No, rumpali Koulla ja minulla oli paljon ongelmia ennen. (nauraa)

Mistä tulevat lempinimenne kuten Samurai Jazz Wariorrs yhtyelle ja BMW, JAW ja HZM jäsenille?
Ohyama: Japanissa meitä kutsutaan Samurai Jazz bandiksi, mutta en tiennyt että englanniksi Samurai Jazz Warriorseiksi. No, se on siistiä. Rakastan sitä. (nauraa)

Nimesittekö itse itsenne Samurai Jazz Bandiksi?
Ohyama: Emme, meitä vain kutsutaan niin. Kun perustime PE'Z:in, joskus toisen CD:mme teon aikoihin konseptimme muuttui japanilaistyyliseksi, esimerkiksi pukeuduimme kimonoon ja albumiemme designissä oli japanilaisia maalauksia. Silloin meitä alettiin kutsua Samurai Jazziksi. Albumin nimi Nippon no Jazz -SAMURAI SPIRIT- tarkoittaa jazzia japanilaisten soittamana, siksi meidät nimettiin Samurai Jazziksi, luulisin.

Entä jäsenten lempinimet?
Ohyama: HzM tulee hänen nimestään: Hiizumimasayuki-Ki. BMW on minun nimestäni: Ohyama Wataru, ja koska Ohyama takoittaa suurta vuorta (englanniksi big mountain), siitä tulee BM ja W tulee Watarusta. JAW on Kadotan nimestä, joka tarkoittaa leukoja (englanniksi jaw), ja hänen leukansa on silmiinpistävä. (nauraa)

Voi ei! Kadota on cool!
Ohyama: No, häänen luonteensa ja olemuksensa on, mutta... (nauraa)

Miten valitsitte vanhat kappaleet jotka halusitte soittaa albumillanne [Nippon no Jazz -SAMURAI SPIRIT-}?
Ohyama: Matkustimme Alankomaihin ja Iso-Britanniaan viime syksynä ja Yhdysvaltoihin maaliskuussa konsertteja varten. Näiden ulkomaiden konserttien aikana kykenimme näkemään itsemme selkeämmin, ja se oli kimmokkeena tehdä tämä albumi. PE'Z:n musiikki, varsinkin melodiamme, ei ole pelkästään jazzin innoittamaa, vaan myös japanilaisten pop-kappaleiden, folk-kappaleiden ja lastenlaulujen. Etumme ovat japanilaisset melodiat, huomasimme sen vahvasti konserteissamme USA:ssa ja Euroopassa. Kun palasimme Japaniin, tahdoimme soittaa vanhoja japanilaisia kappaleita, sovittaa ne omalla tavallamme ja esittää ne ihmisille ympäri maailman. Valitsimme kappaleet pitäen mielessä japanilaiset melodiat, ja tuloksena oli monia kappaleita.

Kuinka monesta kappaleesta valitsitte?
Ohyama: Jos olisimme oikein listanneet kaikki ideamme, niitä olisi ollut muutamia satoja. Ensimmäiset ideamme olivat esimerkiksi "Soitamme Kyu Sakamoton kappaleen!", ja niin valitsimme muusikoita, joten kappaleiden määrä kasvoi. Niitä oli melko vaikea löytää, emmekä pystyneet saamaan käsiimme kaikkia kappaleita jotka olisimme tahtoneet soittaa, ja jopa vaikutti siltä, ettei meillä ollut tarpeeksi kappaleita.

Albumi sisältää enkaa, elokuvamusiikkia, lastenlauluja ja valikoima on todella laaja. Halusitteko valita monista eri musiikkityyleistä?
Ohyama: Kyllä. Eikä vain genret, vaan melodiat tulivan ensimmäisenä. Laitoimme ne kappaleet yhdelle albumille, joten ehdottomasti halusimme valita enkan edustamaan japanilaisia kappaleita, ja myös elokuvamusiikkia Akira Kurosawan elokuvista, hän on suuri mestari japanilaisten elokuvien saralla.

Näittekö vaivaa sovittamisessa saadaksenne kaikki kappaleet mukaan?
Ohyama: Kyllä. Nimi on [Nippon no Jazz -SAMURAI SPIRIT-], joten teimme sovituksia ajatellen omaa jazziamme PE'Z:inä. Valitsimme 12 kappaletta, joten yritimme tehdä 12 erilaista jazzia, keskittyen jokaiseen kappaleeseen ja olla toistamatta samaa tyyliä.

On mielenkiintoista verrata niitä alkuperäisiin kappaleisiin.
Ohyama: Ajattelen niin. Yhteys alkuperäisten kappaleiden ja omien sovituksiemme välillä on todella vaikea. En tahtonut sovittaa ilman kunnioitusta alkuperäisiä kohtaan. On helppoa mennä kauas alkuperäisistä, joten on todella vaikeaa saada se tasapaino jonka halusimme.

Esimerkiksi sovitus Kiyohiko Ozakin kappaleesta [Mata Au Hi Made] on melko erilainen alkuperäiseen verrattuna. Kun ihmiset kuuntelevat tätä kappaletta, he varmasti muistavat trumpetin intro-melodiat.
Ohyama: Tämä on se vaikea asia! Kun trumpetti alkaa, odotettu mielikuva pitäisi olla Kiyohiko Ozaki. Tämän kappaleen melodia on todella hyvä ja kunnioitan sitä, joten jos torvien intro tulisi ensimmäisenä, olisi vaikea soittaa seuraava melodia trumpetilla. Se on vastoin kaikkien odotuksia enkä tahdo saada heitä pettymään, ja se on todella vaikeaa.

Miten saitte idean remix-albumiin [PE'Z Color Album VOL.1]? Tarkoittaako [VOL.1] että on tulossa toinenkin remix-albumi?
Ohyama: [VOL.1] tarkoittaa että se on ensimmäisemme, ja yleensä nimeämme [VOL. 1]:ksi sellaiset, joilla on äärettömät mahdollisuudet, kuten remix-albumeilla, koska toivomme tekevämme seuraavan. Remixin ideasta: yksi PE'Z:in musiikillisista taustoista on club-soundi jonka DJ:t luovat. Olin todella vaikuttunut heistä, ja olin kiinnostunut miten he remiksaisivat meidän kappaleitamme. Kysyin DJ:tä, joihin minulla on yhteyksiä, ja jotka käyttävät paljon PE'Z:in kappaleita. He remiksasivat musiikkimme todella hyvin, joten olin hyvin onnellinen. Kuuntelin sitä, ja se inspiroi meitä tekemään lisää musiikkia.

Miten yhteistyö sujui niiden artistien (FANTASTIC PLASTIC MACHINE, Ryota Nozalo Jazztronikista jne.) kanssa jotka osallistuivat tälle albumille?
Ohyama: Kun FANTASTIC PLASTIC MACHINE sanoi, että he aikovat miksata kappaleitamme, olin todella iloinen, koska olimme erityisen vaikuttuneita FANTASTIC PLASTIC MACHINEsta ja UFOsta (=United Future Organization), ennen kuin olimme edes tehneet indies-CD:itämme. Saimme paljon vaikutteita näiltä ryhmiltä.

Kuinka järjestäydyitte sävellystä varten? Huomasimme, että albumi on pitkälti Ohyama Watarun ja Hiizumimasayu-Ki:n työtä.

Ohyama: Yhtyeemme perustamisesta asti olen ollut johtaja, ja itseasiassa perustinkin sen, joten aluksi sävelsin yksin. Masayu-Ki on myös hyvä säveltäjä, mutta siihen aikaan hänellä ei ollut aikeita liittyä ryhmään. Päätimme säveltää jotakin ja tuoda sitten kappaleet toisillemme. Joskus minulla oli enemmän musiikkia kun masayu-Ki oli huonossa kunnossa ja joskus päinvastoin, mutta tahdoimme osallistua yhtä paljon. Sävellykset teemme täysin henkilökohtaisen näkemyksemme pohjalta. Teemme tietoisia järjestelyjä PE'Z:n soundin suhteen: jäsenten mennessä kauas alkuperäisestä tavoitteesta korjaan asian. Sävellyksissä olemme 100% omia itsejämme.

Kuinka sävellät kappaleita? Käytätkö tietokonetta?

Ohyama: Käytän myös tietokonetta, mutta pääasiassa vain annan nuotit jäsenille?

Ja he sitten järjestävät ne omien instrumenttiensa mukaan?

Ohyama: No, sitä on melko vaikea selittää, mutta antaessani nuotit jäsenille kaikki osat ovat täysin valmiita. Sitten kun esitämme sen ja löydämme jotain erilaista, järjestämme musiikin uudelleen jokaisen henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Sävellyksellä emme tarkoita vain melodioiden tekemistä, vaan kaikkia osia: sovitusta, rytmiä ja kaikkea alusta alkaen. Mutta meidän täytyy myös olla yhteisymmärryksessä yhtyeen äänenä, joten muutumme paljon.

On helppoa nähdä, että teillä on soittaessanne hauskaa. Esimerkiksi kappale [Na!Na!Na!] on todella merkillinen! Kuinka kirjoititte sellaisen kappaleen?

Ohyama: Periaatteessa pidän temppuilusta. Teen kappaleita normaalisti, mutta joskus haluan tehdä jotain kaukana normaalista olevaa. Yksi tempuistani on käyttää masayu-Kin ääntä monissa kappaleissa. Ajattelin tehdä kappaleita, joiden pääasiallinen tehokeino on hänen äänensä, koska halusin esitellä hänen eksentrisyyttään enemmän. No, oikeastaan vain hulluttelin. (nauraa)

Kuinka valitsette kansikuvat albumeihinne?

Ohyama: Indies-kautenamme julkaisimme kolme CD:tä, ja toisesta albumista lähtien olemme työskennelleet suunnittelijatiimin kanssa. Aluksi he tekivät asumme käyttäen japanilaista kangasta ja sen suunnittelua sekä ottaen vaikutteita perinteisistä japanilaisista vaatteista. Heillä oli erittäin hyvä maku ja pyysin yhtä heistä suunnittelemaan kannen albumiimme. Siitä tuli upea ja he ovat suunnitelleet kaikki loputkin kansikuvamme. Emme pyydä heiltä mitään erityistä teemaa, vaan he kuuntelevat musiikkiamme ja saavat ideansa kappaleista. Luotamme suunnittelijoihin ja joka kerta he ylittävät odotukset.

Kannet näyttävät kodikkailta ja saavat meidät kaipaamaan kotia.

Ohyama: Niin. Olen iloinen, että he tekevät joka kerta hienot kannet. Alkuperäinen suunnittelu ottaa ideoita perinteisistä japanilaisista kuvista ja materiaaleista, mutta suunnittelu on kuitenkin nykypäivää, joten taatusti niissä on uudenlainen tunnelma.

Tällä kertaa työskentelit Nate Jamesin kanssa [LIVE FOR THE GROOVE E.P]:llä. Oliko se ensimmäinen kerta kun teit yhteistyötä vokalistin kanssa?

Ohyama: Kyllä, se oli ensimmäinen kerta kun tein yhteistyötä hänen kanssaan. Olen aina halunnut tehdä niin, mutta meillä ei ollut ollut mahdollisuutta tavata.

Tapasit unelmalaulajasi, niinhän?

Ohyama: Kyllä, hänen musiikintajunsa ja äänensä ovat erinomaiset.

Oliko vaikeaa kommunikoida hänen kanssaan englanniksi?

Ohyama: No, onnistuimme jotenkin vaikken puhukaan hyvää englantia. Ja jos on musiikista kyse, mikään ei ole vaikeaa. Päivittäisissä keskusteluissa emme voi kertoa vitsejä toisillemme, mutta ei ole liian hankalaa tehdä yhdessä musiikkia ja haastatteluja.

Antoiko työskenteleminen hänen kanssaan sinulle etuja tai vaikuttiko se sinuun?

Ohyama: Kyllä minun mielestäni. Lapsesta asti olen ajatellut ulkomaalaisten olevan hyviä elekielessä keskusteluissa: he näyttävät ilonsa, sillä heidän eleensä ovat niin isoja. Luulin että lavalla me japanilaiset emme voi kilpailla heidän kanssaan. Natesta ei tule ollenkaan negatiivista vaikutelmaa. Ehkä hänen takiaan sekä lavalla että päivittäisessä elämässä, aamulla herätessä ja liikkuessa yhdessä hän vaikuttaa siltä, ettei anna sekunninkaan onnellisuutta mennä ohi. (nauraa)

Hän on niin energinen! (nauraa)

Ohyama: No, hän nukahtaa nopeasti (nauraa), mutta hän tahtoo tehdä parhaansa Japanissa, joten hän on aina liikkeellä. (nauraa)

Kun PE'Z menee ulkomaille oletteko myös sellaisia?

Ohyama: Olen juuri sellainen! (nauraa) USA:n-kiertueella ollessamme kun olimme lopettaneet esityksen yhdeltä, kokoonnuimme jälleen kolmelta tai neljältä ja pidimme uuden esiintymisen. Se oli väsyttävää, mutta tulin aktiivisemmaksi päivä päivältä. (nauraa) Esimerkiksi ajattelin: "Philadelphia on lempi jazz-trumpetistini syntymäpaikka!" ja olin hyvin innoissani ja energinen.

Esiinnytte rock- ja jazz-festivaaleilla.Onko soittaminen samanlaista niinkin erilaisille yleisöille?

Ohyama: Joo, me rokataan! Tiedäthän, kauppakeskuksissa on pelejä, joita pelatessaan ihmiset laittavat kätensä laatikkoon tarttuakseen kolikoihin. Soittaessani kuvittelen, että haluan tarttua niin suureen osaan yleisöstä kuin voin. Joskus se on vaikeaa. Japanilaisessa musiikissa on korkeat muurit tyylilajien välillä, kun esimerkiksi soitamme nuorten idoliyhtyeiden faneista koostuvalle yleisölle, saamme ehkä vain noin viisi ihmistä tuhannesta mukaan. (nauraa) On vaikeaa tarttua viiteensataan ihmiseen tuhannesta. Mutta esiinnymme uudestaan ja uudestaan, ja on ihmisiä jotka pitävät musiikistamme kun kuulevat sitä toisen kerran, joten menemme kesäfestivaaleille joka vuosi soittamaan monien erilaisten yleisöjen edessä. Ja totta kai teemme parhaamme joka kerta.

Lyöttekö esityksen kappalelistan lukkoon tapahtumapaikassa?

Ohyama: Yleensä valmistaudumme festivaaleille, mutta usein muutamme sitä päästyämme paikan päälle ja nähtyämme meitä ennen esiintyvän yhtyeen. Oikeastaan kesäfestivaaleilla tunnelma on onnellinen, joten me oleme myös. Muutkin yhtyeet soittavat hyvällä tuulella, joten emme tarvitse enempää. Mutta olen vain kunnianhimoinen. (nauraa)

Onko ulkoilmassa ja konserttihallissa soittaminen erilaista?

Ohyama: On se. Konserttihallit eivät ole niin nautintoa tuottavia, koska ei ole maisemaa ja ilma on huonoa (nauraa) ja halli on suljettu tila, joten yleisön energia ei pääse pakenemaan. Kun soitamme ulkoilmassa, yleisö villiintyy, heidän energiansa leviää ja ilma on raikasta. Mutta konserttipaikoissa ihmisten ilma, jota japanissa kutsutaan "ki"ksi, tuntuu sekoittuvan, joka sekoittaa puolestaan mielemme. Mutta on hauskaa soittaa ja hikoilla, nauttia yhdessä työskentelystä.

Onko mielialassanne eroja esiintymisissä ja nauhoituksissa? Muututteko helposti?

Ohyama: Livet ovat helpompia, koska yleisö kuuntelee musiikkiamme suoraan ja pystymme näkemään heidän energiansa sellaisenaan. Kuitenkin yleisö on aivan edessämme ja meidän täytyy olla varuillamme, ettei heidän "ki"nsä voita meitä, mikä on vaikeaa. Nauhoituksissa meidän täytyy tehdä CD:tä, joten täytyy olla hyvin tarkkaavainen, ja se voi olla väsyttävää. No, voimme päästä helpolla jos haluamme, mutta kysyn aina itseltäni miten voin antaa vielä enemmän musiikilleni, enkä näe vastausta siihen helposti, enkä voi myöskään ennustaa tulevaisuuttamme. Olen kuumapäinen mies, ja haluan saada tuloksia nopeasti, mutta meidän täytyy odottaa, ja se on vaikeaa minulle. Esimerkiksi CD:n tekemisen jälkeen meidän täytyy odottaa kolme kuukautta julkaisua, vaikka haluaisin julkaista sen heti samana iltana. (nauraa)

Näin DVD[PE'Z REALIVE 〜節 FUSHI〜@2005.9.21NHK HALL]-esiintymisenne, jossa soitit trumpettia hyvin kauan. Eikö se ole fyysisesti hankalaa?

Ohyama: Todella vaikeaa!

Olen kuullut että trumpetistit vahingoittavat huuliaan soittaessaan liikaa.

Ohyama: Voin kuvitella hyvin. Minun tapauksessani ei kaksi tuntia esiintymistä ole vaikeaa, ja 20 minuuttia on helppoa, mutta jopa vain 20 minuuttia esiintymistä on vaikeaa, jos olen huonossa kunnossa. Ehkä minun huuleni eivät ole kovin herkät, sillä esiintymiset ovat vain vahvistaneet niitä.

Hoidatko terveyttäsi päivittäin jotenkin?

Ohyama: En tee mitään erityisiä asioita trumentinsoittoa varten, mutta olen varovainen ajaessani partaani. (nauraa)

Kuulin että jotkut trumpetisti eivät ajele ollenkaan.

Ohyama: Minä ajelen (nauraa), mutta jos viillän huuliani, trumpetin soittaminen sattuu. (nauraa) Enkä syö kuumia ruokia ennen esiintymistä, koska huuliani pistelee. (nauraa)

Harjoitteletko joka päivä?

Ohyama: Kyllä, jollain tavalla. PE'Z:llä on paljon harjoituksia, lähes päivittäin.

Olette julkaisseet joitakin albumeja Koreassa, Taiwanissa ja Euroopassa. Mitä se merkitsee teille? Aiotteko julkaista lisää materiaalia kansainvälisesti?

Ohyama: Rehellisesti sanoen tahdomme julkaista albumimme koko maailmalle. Koreaan menemme usein ja haluamme julkaista myös levymme sielläkin, se kun on niin lähellä Japania. Emme vain julkaise levyjä, vaan myös esiinnymme kertoaksemme yleisölle niistä. Teemme niin kerta toisensa jälkeen markkinoidaksemme CD:itämme ja antaaksemme monille ihmisille mahdollisuuden kuulla musiikkiamme. Haluamme ihmisten Koreassa, Euroopassa ja Amerikassa sanovan, että PE'Z on hyvä yhtyä, joten jatkamme työskentelyä saavuttaaksemme sen tavoitteen.

Olette matkustaneet paljon konsertteja varten: yhdeksän live-esiintymistä USA:ssa ja monia Aasiassa. Miten ne eroavat esiintymisistä Japanissa?

Ohyama: Aasiassa esiinnyimme viisi tai kuusi kertaa Koreassa, ja nyt mielestäni Korea ja Japani eivät ole enää niin kaukaisia toisistaan. Mutta USA:ssa tai Euroopassa on Japaniin verrattuna täysin erilaista, koska esiintyessämme kukaan yleisöstä ei tiedä meistä paljonkaan, joten asenteemme soittamiseen on erilainen. Eli emme yritä viihdyttää PE'Z:n faneja, vaan yritämme saada ihmiset, jotka eivät tiedä meistä mitään, pitämään meistä, mikä saa soittomme voimakkaammaksi. Soitamme vahvasti, koska haluamme tehdä vaikutuksen kaikkiin paikallaolijoihin. Vertaan sitä monipuoliseen japanilaiseen eväslaatikkoon, ‘Makunouchi Bentou’:hon, ja olemme tyytyväisiä kaikkeen laatikossa olevaan. Esiinnymme tällä tavalla Euroopassa ja USA:ssa. Japanissa esiinnymme eri tavalla joka päivä: "Tänään on kiinalaista" ja "Tänään on länsimaalaista ruokaa". (nauraa)

Oletko hermostunut ennen esiintymisiä?

Ohyama: En ollenkaan. Tietenkin jännitän vähän, muttei ole syytä mennä lukkoon. En koskaan anna jännityksen vaikuttaa itseeni liikaa, ja esiinnyn asenteella 'en mene kotiin ennen kuin olen antanut kaikkeni'. (nauraa) Erityisesti kun esiinnyin USA:ssa maaliskuussa, olin niin iloinen voidessani esiintyä Amerikassa etten jännittänyt yhtään. Ennen sitä minulla oli samanlainen olo Englannissa ja Alankomaissa.

Kuinka yleisö reagoi?

Ohyama: Mielestäni hyvin, mutta kerta ei riitä. He reagoivat hienosti, mutta entä sitten? Halusivatko he ostaa levyjämme? En usko että kaikki halusivat. Meidän täytyy esiintyä uudestaan ja uudestaan kunnes CD:mme omistavien ihmisten lukumäärä kasvaa. Tahdomme esiintyä USA:ssa, mutta vain se ei ole tarpeeksi. Tahdomme ihmisten myös pitävän musiikistamme, joten meidän täytyy mennä monta kertaa.

Suunnitteletteko tulevanne Eurooppaan uudestaan?

Ohyama: Toivon niin! (nauraa)

Mikä on seuraava julkaisunne? Pidättekö taukoa vai jatkatteko vielä kiertuetta?

Ohyama: En tiedä, milloin julkaisemme jotain seuraavan kerran, mutta jatkamme kappaleiden tekemistä... Rehellisesti sanoen minusta tuntuu, että voisin pitää puolen vuoden tauon, koska tarvitsen pitkän loman. Mutta jos teemme niin, meidät ehkä unohdetaan (nauraa), joten emme itse asiassa voi pitää taukoa.

Mikä on seuraava tulevaisuudentavoitteenne?

Ohyama: Ihmisenä minulla saattaa olla tavoite tulevaisuudelle, mutten näe sitä vielä. Aivan kuin kymmenen päivää kestävällä pyörämatkalla, jokaisella päivällä on tavoite. Minulla on sama juttu, minulla on tavoite jokaiselle päivälle. Tavoite jakautuu yhä useampiin osiin, esimerkiksi minun tavoitteeni on nyt saada tämä haastattelu päätökseen. PE'Z:n tavoite on tällä hetkellä saada tuleva syyskiertue tehtyä kunnialla, sen jälkeen pystymme näkemään taas seuraavan tavoitteemme. Kuten näet, olen aika valikoiva. Ellen ole tehnyt parastani, yritän lujemmin seuraavalla kerralla. Ja se toistuu uudelleen ja uudelleen.

Lopuksi, antaisittekko viestin ulkomaalaisille PE'Z-faneille?

Ohyama: Viime syksystä lähtien olemme keikkailleet Euroopassa ja USA:ssa, ja haluamme esiintyä yhä enemmän tästä eteenpäin. Todella toivomme teidän tulevan katsomaan esiintymisiämme. Ja kertokaa myös ystävillenne meistä!