Pierrot'n kolmesta jäsenestä koostuvan Angelon toisen maxi-singlen arvostelu.
Angelo on Pierrot'n hajoamisen jälkeen kolmen sen ex-jäsenen, Kiriton, Kohtan ja Takeon, perustama uusi yhtye. Oikeastaan mikään muu kuin kahden jäsenen puuttuminen ei näytä muuttuneen, sillä musiikkikin kuulostaa sellaiselta, jota Pierrot olisi aivan yhtä hyvin voinut julkaista.
Singlen nimikkoraita Winter Moon edustaa kevyehköä rockia, jossa esiinpistävimmän osan saa Kiriton originaali ääni. Musiikillisesti Winter Moon jää melko latteaksi, sillä minkäänlaista koukkua ei ole, vaan musiikki tuntuu itseääntoistavalta ja junnaavalta. Biisin valopilkku on kappaleen loppuosan kitarasoolo, jonka soittaa bändin support-kitaristi TORUxxx (tuttu mm. The Mad Capsule Marketsista). Soolo ei sinänsä ole kovin erikoinen, mutta tässä muuten tylsässä biisissä sekin kuulostaa hyvältä. Myös Angelon vakiojäsenten kokemus kyllä kuuluu, ja he selvästi osaavat käsitellä instrumenttejaan, mutta sävellystyö on valitettavasti ollut aika mielikuvitukseton.
Toisena raitana oleva Eden on huomattavasti mielenkiintoisempi kuin edeltäjänsä. Kappale alkaa rauhallisesti, ja on muutenkin suhteellisen kevyt biisi, joka kuitenkin ajoittain muuttuu hyvinkin aggressiiviseksi muokattuine vokaaleineen ja särisevine kitaroineen. Jollain tavalla Edenistä jää häiritsevän rauhaton tunnelma musiikin rajun vaihtelun takia, mutta sentään kuulostaa siltä, että tämän kappaleen eteen on nähty vaivaakin, toisin kuin Winter Moonin, joka ei jättänyt mieleen juuri mitään.
Rajoitetun painoksen A-tyypin mukana tulee DVD, jolla on Winter Moonin musiikkivideo. PV:ssä on pieni talvisissa maisemissa kuvattu tarina, jonka juoni tosin tuntuu melko kliseiseltä. Tarinan kulkua pätkittävät hämärässä autiotalon kaltaisessa paikassa soittava bändi. Musiikkivideo on perustasoa: ei varsinaisesti huono, muttei sitä voi omaperäisyydestä tai juuri muustakaan kehua.
Kovin innokkaasti en Winter Moonia lähde kenellekään suosittelemaan sen latteuden vuoksi. Vaikka en koskaan ollut Pierrot'nkaan fani, Angelo on silti pettymys, sillä toivoin, että niinkin kokeneet muusikot olisivat saaneet aikaan jonkinlaista selkeämpää muutosta ja kehitystä. Nyt he vaikuttavat vain Pierrot'n jalanjäljissä innottomasti kulkevalta jatko-osalta. Tahdon silti uskoa, että Angelokin saa vielä tilaisuutensa, sillä onnistuihan Pierrot'kin aikoinaan julkaisemaan joitakin todellisia helmiä.