the GazettE - STACKED RUBBISH

En ole koskaan voinut kutsua itseäni "kunnon" the GazettE -faniksi, vaan pikemminkin satunnaisten kappaleiden ja poikien live-esitysten ihailijaksi, mutta heidän uusinta albumiaan huomasin odottavani suurella mielenkiinnolla.

STACKED RUBBISH lähtee käyntiin Art drawn by vomit -nimisellä introlla, joka ei kuulosta ollenkaan the GazettE:n kappaleelta ja sai ainakin allekirjoittaneen hämmennyksiin. Taustalla hoilaava popmainen naisääni saa luultavasti aika monenkin hyppäämään tämän mielestäni the GazettEn tyyliin kuulumattoman intron yli.

Seuraava kappale onnistuu kuitenkin muuttamaan kokonaan intron tuoneen tunnelman ja kappale edustaa hyvällä tavalla the GazettEn uudistunutta musiikkityyliä. Rukin ääni ja laulutapa ovat muuttuneet melkoisesti ja sopivat mielestäni tuovat uuden musiikin todella hyvin esille. Kyseinen kappale on vauhdikas ja kertosäkeistö erittäin hoilattavan kuuloinen. Kappale tuo mielestäni pisteet täysin kotiin.

Levyn kolmas kappale on aikaisemmin ilmestynyt, tuttu Hyena, joka kuuluu levyn ehdottomaan parhaimmistoon. Rakastuin kappaleeseen jo singlen kuultuani ja mielestäni kappaleen pääsy albumille on täydellinen valinta. Kappale on samaan aikaan rankka, vauhdikas, svengaava ja kaunis, minkä ei kuvittelisi olevan edes mahdollista. Kappaleen fiilis on aivan loistava ja saa varmasti kuuntelijan kuin kuuntelijankin hieman hypähtelemään kertosäkeistön aikana.

Hyenan jälkeen vuorossa on jälleen uusi kappale Burial applicant. Kappale vaikuttaa aluksi hieman rauhallisemmalta, temmoltaan se tosin on rauhallisempi esimerkiksi Hyenaan verrattuna, mutta kappaleen kitararifit ovat suhteellisen raskaita ja sitä ei voi silti pitää kovinkaan rauhallisena. Kappale kuuluu tasapaksuun kastiin, ei oikein yllätä, mutta ei ole pettymyskään.

Ganges ni akai bara on albumin viides kappale ja kuulostaa korvaani hieman iskelmämäiseltä. Kappaleen tunnelma ja melodia ovat hieman liian svengaavia maulleni, mutta ei kappale sinänsä hirveä ole. Biisin basso-osiot ovat kuitenkin hienot ja tuovat kuuntelukokemukseen edes jotain mielenkiintoista.

Kuudentena jatketaan hieman vanhemmilla kappaleilla, nimmittäin viime vuoden lopulla ilmestyneellä REGRETillä. En voinut sietää kappaletta kun se ilmestyi, mutta olen alkanut tottua the GazettEn uuteen tyyliin ja huomaan tälläkin kuuntelukerralla itseasiassa pitäväni kappaleesta. Kappale on erittäin tasapainoinen ja kaikki instrumentit sekä Rukin madaltunut ääni tulevat hienosti esille vuorotellen.

Seitsemäs kappale Calm envy vasta iskelmää edustaakin ja mieleeni tulee jonkun huonon saippuasarjan aloituskappale biisin alun perusteella. Rukin alkaessa laulaa kappale kuitenkin hieman nousee arvosteluasteikollani, mutta tilaisuus menetetään kun nasaaliset naisäänet lähtevät laulamaan taustaääniä. En pidä kappaleesta olleenkaan, ja loppujen lopuksi huomaan ettei minulla ole siitä mitään hyvää sanottavaa.

Shallowtail on the dead valley alkaa mielenkiintoisesti, kuten jokin autotallissa äänitetty kappale, mutta ensimmäisten lauluosioiden aikana kauhistun melkoisesti. Rukin alkaessa kuitenkin laulaa itse kappale osoittautuu paljon paremmaksi kuin edeltäjänsä. Biisin hauska biitti ja fiilis pelastavat kappaleen maineen rasittavilta lauluosioilta, jotka toistuvat aika ajoin taustalla.

Mob 136 bars alkaa erittäin lupaavasti luvaten hieman edellistä synkempää materiaalia ja osoittautuukin hyväksi kappaleeksi. Kitarariffit ja Rukin huutaminen ja laulaminen kuulostavan todella hyviltä, mutta eivät ollenkaan liian rankoilta. Vaikka kappale onkin hieman rankempi kuin muut kappaleet, pysyy se silti tiukasti the GazettEn uuden tyylin rajoilla, niinkuin pitääkin.

Gentle lie sai minut ensimmäisellä kerralla purskahtamaan nauruun, mutta jälkeenpäin vain hymyilemään. En pidä tästäkään kappaleesta hirveästi, mutta ei sitä huonoksikaan voi haukkua. Kappale on niin uutta the GazettEa, että se luultavasti vaatii vain totuttelua. Huomasin kuuntelevani enimmäkseen Rukin ääntä, joka on parantunut edellisiltä albumeilta huomattavasti, ja kappaleella pääsee oikeuksiinsa, niinkuin koko levylläkin.

Loppua lähestytään Filth in the beauty kappaleella, joka introstaan huolimatta on aivan loistava kappale! Kyseinen kappale on mielestäni the GazettEn parhain, kertosäkeistö on menevä ja tarpeeksi rankka, Rukin laulu on korvia hyväilevää, huuto-osiot voimakkaita ja täynnä tunnelmaa ja osiot ennen varsinaista kertosäkeistöä ovat selkäpiitä karmivia, muiden jäsenten huutaessa taustalla. Ainut miinus kappaleella ovat popmaiset naisäänt, mutta kappale on muuten niin loistava, että ne voidaan antaa anteeksi.

Circle of swindler muistuttaa alkunsa perusteella minua jo enemmän vanhasta Gazettesta, ja jotenkin tunnen palanneeni ajassa hieman taaksepäin. Kappale on niin perus the GazettEa, mikä on tällä kertaa hyvä asia. Kappale on juuri sellaista uutta materiaalia mitä on kaivattukin, ja lisää koko albumin loppupistemäärätuloa.

Toisiksi viimeinen kappale Chizuru on aikaisemmin ilmestynyt Hyenalla, ja singlejen pääkappaleiden lisäksi päässyt mukaan uudelle levylle. En ihmettele sekuntiakaan miksi kyseinen kappale on levyllä nimittäin se kuuluu myös the GazettEn parhaimmistoon ja todellakin osoittaa bändin taidot. Kappale on todella voimakas ja kaunis ja sen tuoma tunnelma on aivan uskomaton. Kertosäkeistö on niin kaunis ja Rukin ääni niin tunteikas, että kappale saattaa herättää jos kenessäkin tunteita. Niin napakympii kuin olla ja voi!

STACKED RUBBISHin lopettaa pianokappale People error. Kappale on todella kaunis ja herää kiinnostus kuka soittaa kyseisen kappaleen kauniit piano-osiot. Levy saa tämän kappaleen ansiosta rauhoittavan ja samalla haikean lopun. Laulua kappaleella ei kuulu ollenkaan, eikä se ole kovinkaan gazemainen, joten se toimii suurena yllättäjänä.

Yleisesti ottaen pidän the GazettEn uusimmasta albumista, sillä muutamia virhearvioita lukuunottamatta levy koostuu hienoista kappaleista ja mukaan ovat päässeet vanhoilta singlejulkaisuilta juuri oikeat kappaleet, jotka tuovat hyvin esille the GazettEn uuden tyylin ja kehittyneet taidot.

-

STACKED RUBBISH on tilattavissa CDJapanilta ja Colosseumista.