JaME osallistui Plastic Treen lehdistötilaisuuteen ja haastatteli yhtyettä heidän uuteen albumiinsa liittyen.
Plastic Treen lehdistötilaisuus alkoi puoli yhdeksän aikoihin aamulla Beethoven-hallissa. Lehdistö ja fanit saivat mahdollisuuden kysyä yhtyeeltä useita kysymyksiä, joihin pääasiassa vastasivat vokalisti Ryutaro ja basisti Tadashi. Ryutaro toivotti yleisölle hyvää huomenta: "Guten Morgen", ja lehdistötilaisuus alkoi.
Lehdistötilaisuus:
Sirkus näyttää olevan Plastic Treessä usein esiintyvä teema. Mikä teitä siinä kiehtoo?
Ryutaro: Sirkus tuli usein kotikaupunkiini Chibaan. Minua kiehtoi se aina, sillä sirkusihmiset matkustavat kaupungista kaupunkiin ja minäkin halusin tehdä niin - se oli niin epätavallista.
Plastic Tree on ollut olemassa jo jonkin aikaa. Mikä on suurin saavutuksenne: mistä olette kaikkein ylpeimpiä?
Tadashi: Olemme hyvin ylpeitä ensimmäisestä onemanistamme kymmenen vuotta sitten. Sen lisäksi ensimmäisestä konsertistamme ulkomailla, eli Berliinissä viime vuonna.
Mikä teitä viehättää lavalla olemisessa?
Ryutaro: Kun on lavalla, tunteensa voi päästää lentämään vapaasti. Tavallisessa, jokapäiväisessä elämässä täytyy käyttäytyä järkevästi, mutta lavalla ei.
Mistä luulette sen johtuvan, että niin monet eurooppalaiset pitävät japanilaisesta musiikista?
Tadashi: Koska japanilainen ja eurooppalainen musiikki ovat tyyliltään niin erilaisia toisistaan.
Ovatko esiintymisenne Euroopassa vaikuttaneet kappaleiden säveltämiseen?
Ryutaro: Kyllä tietenkin! (nauraa)
Millä tavalla?
Ryutaro: Olemme kokeneet paljon ja oppineet uutta... Paikat joissa olemme käyneet ovat erilaisia ja niin myös yleisön reaktio. Se inspiroi meitä.
Mitä eroa japanilaisilla ja saksalaisilla faneilla on?
Tadashi: Huomasimme että vaikka kommunikaatio-ongelmia on, saksalaiset fanit ymmärtävät musiikkiamme, mikä yllätti meidät. Sen lisäksi he ovat kovaäänisempiä ja villimpiä!
Bucchi, milloin päätit että haluat soittaa bändissä?
Hiroshi: Ennen kuin liityin Plastic Treehen, en ollut ikinä soittanut major-bändissä. Menin koe-esiintymiseen ja sovin hyvin yhtyeeseen.
Entä mitä teit ennen Plastic Treetä?
Hiroshi: Soitin muissa bändeissä, minulla oli muutama työpaikka ja olen myös työskennellyt studiomuusikkona.
Kuinka aiotte juhlia yhtyeenne vuosipäivää?
Ryutaro: Syyskuun 8. päivänä pidämme Zero-concertin Tokion Nippon Budokanilla.
Entäs Eurooppa, onko teillä suunnitteilla mitään projekteja täällä?
Ryutaro: Ensimmäinen CD:mme What is Plastic Tree julkaistiin Euroopassa vähän aikaa sitten. Euroopan kaupungit ja kulttuuri ovat kiehtovia, tahtoisin asua ja työskennellä täällä vuoden.
Mikä Euroopan-konserteistanne on tehnyt teihin suurimman vaikutuksen ja miksi?
Tadashi: Konsertti Berliinissä viime vuonna oli henkeäsalpaava, minusta tuntui kuin pyörtyisin. Kokemus oli upea.
Viime vuonna Berliinissä soititte myös vanhempia kappaleita, esimerkiksi Psycho Gardenin. Kuinka valitsitte vanhat kappaleet?
Tadashi: Koska se oli ensimmäinen konserttimme ulkomailla, valitsimme kappaleita joiden esittämisestä pidämme eniten ja niitä jotka omasta mielestämme kuvaavat yhtyettämme parhaiten.
Plastic Tree on ollut pystyssä jo kauan; mikä on pitkän yhdessäpysymisaikanne salaisuus?
Ryutaro: Olemme tiimi ja lavalla me vain kuulumme yhteen. Meillä on tiukat siteet toisiimme ja yhdessä pystymme tekemään hyvää musiikkia.
Oletteko jo kokeilleet saksalaista olutta?
(kaikki katsovat Akiraa)
Akira: Umai! (maistuu hyvältä) Eilen joimme kölschiä (kölniläinen olut). Paljon kölschiä! (kaikki nauravat)
Ryutaro: Se maistui todella hyvältä, join sitä kuin se olisi ollut vihreää teetä. Loppujen lopuksi olin humalassa. (nauraa)
Kuinka rentoudutte konserttien jälkeen?
Ryutaro: Japanissa nukun paljon, mutta täällä Saksassa tahdon nähdä kaiken ja tutkia kaikkea, joten en nuku täällä paljon.
Millaista musiikkia kuuntelette yksityiselämässä ja mikä inspiroi teitä?
Tadashi: Me kaikki pidämme erilaisista musiikkityyleistä, kuten rockista, teknosta ja akustisesta musiikista. Otamme tyyleistä saamamme vaikutteet ja sekoitamme ne yhteen, joten ei oikeastaan ole mitään suoria vaikuttajia.
Onko teillä mitään erityisodotuksia tämän illan konserttia kohtaan?
Ryutaro: On!
Viime vuonna Berliinissä soititte instrumentaaliversion The Curen kappaleesta Kiss me. Miksi soititte sen niin?
Tadashi: The Cure merkitsee meille paljon ja voisi sanoa että he ovat sankareitamme!
---
Lehdistötilaisuuden jälkeen saimme vielä lyhyen haastattelun yhtyeen kanssa.
Haastattelu:
Plastic Treen uusi albumi on nimeltään Nega to Posi, minkä voi kääntää "negatiivinen ja positiivinen". Onko se albumin yleisteema?
Ryutaro: Ei, meillä ei oikeastaan ollut mitään kantavaa teemaa mielessä kun aloitimme albumin tekemisen. Olemme olleet olemassa jo yli kymmenen vuotta ja halusimme näyttää mitä Plastic Tree on, mitä edustamme.
Mitä ajattelette tästä albumista verrattuna muihin albumeihinne?
Ryutaro: Meille oli tärkeää että olemme itse tyytyväisiä tähän albumiin. Verrattuna muihin albumeihin se erottuu - siinä esimerkiksi on paljon rikkonaisia saundeja, mikä on tarkoituksellista, koska halusimme näyttää erilaisia puolia itsestämme.
Mitkä kappaleet ovat omia suosikkejanne ja miksi?
Tadashi: Minä pidän eniten Elegystä, se tuo eloon sen mitä haluan yhtyeessämme ilmaista.
Ryutaro: Andro Metamorphose! Luulenpa että kun joku kuuntelee tätä kappaletta, hän tuntee itsensä onnelliseksi ja siksi kappale on myös aika pitkä; sillä on minulle suuri merkitys.
Hiroshi: Kuroi Kasa. Tällä kappaleella halusin näyttää omaa tyyliäni ja mielestäni todella onnistuin siinä. Pidän rumpalina olemisesta.
Akira: Suosikkini on Mujineki, se on melko monimutkainen ja siksi pidän siitä. Minusta se on tyypillisesti japanilainen kappale.
Ennen kuin Nega to Posi julkaistiin, julkaisitte kaksi balladi-singleä: Spican ja Makka no iton. Niihin verrattuna albumin kappaleiden raskaus on yllättävää. Miksi siis päätitte tehdä singlet juuri noista kappaleista?
Tadashi: Rehellisesti sanottuna se oli ajan kysymys. Markkinointia. (nauraa)
Kappale Orange on melko yllättävä. Yleensä kappaleenne ovat plastictreemäisiä, mutta Orange on hyvin erilainen. Onko näin teidänkin mielestänne?
Akira: Ah... (nauraa) Minä sävelsin Orangen. Kappale koostuu erittäin moderneista elektronisista elementeistä ja rockista, kuten esimerkiksi myös Led Zeppelin. Minusta se sekoitus on hyvä. Itse asiassa olen yllättynyt, koska täällä Saksassa monet fanit pitävät kappaleesta eniten, sinäkin pidät siitä, vai mitä? Japanissa taas ihmiset eivät oikeastaan pidä kappaleesta... Olen iloinen että se on hyväksytty Saksassa.
Kappale Fujunbutsu alkaa kitara-introlla, joka kuulostaa vähän Nirvanan Smells Like Teen Spiritiltä...
Ryutaro: Ai... aivan niin. Olen Nirvanan suuri fani ja minulle he ovat hyvin merkittävä inspiraationlähde. Yleisesti ottaen pidän paljon amerikkalaisesta musiikista.
Kiitos hyvin paljon haastattelusta!
Plastic Tree: Kiitos!
---
JaME kiittää R:ID:iä ja Plastic Treetä haastattelusta ja lehdistötilaisuudesta. Kiitokset myös germanrock.de -sivuston Jürgen Hornschuhille live-kuvista ja Katharina Dohlelle lehdistötilaisuuden kuvista.
