12012 - SHINE (Type B)

Vaikka 12012:n musiikillinen kehitys on ollut huomattavissa pitkin matkaa, suurin heitto tapahtui mielestäni viime vuoden lokakuussa julkaistun PLAY DOLLs -albumin jälkeen, vaikkakin myös majoriksi siirtyminen on näyttänyt vaikuttavan positiivisesti bändin soundiin.

Uusimman singlen, SHINEn, nimikkokappale ei juurikaan herättänyt tässä kuuntelijassa sen kummempia viboja. Muutaman viime singlen - Cyclone, Over..., Wana ja Pistol nyt esimerkiksi - jälkeen olin päättänyt antaa mahdollisuuden bändin uusillekin julkaisuille, mutta Shinea kuvaillessa mieleen tulee vain 'perus Ichi niä'. Toki kappale on omalla tavallaan vauhdikas, mukavan kevyt, ehkä svengaavakin, mutta se kuulostaa todellakin siltä tavanomaiselta "uudelta" 12012:ltä, ilman minkäänlaisia vuoriasiirtäviä kikkailuja instrumenteissa tai vokaaleissa.

Seuraava raita, Innocent sight, sen sijaan sykähdytti jo ensimmäisellä kuuntelukerralla. Kappaleen hyväntuulisuutta lisää letkeä tempo, ja erityisesti huomiota kiinnittävät taustalla kuuluvat, pirteän kuuloiset syntikat - ei kovinkaan ominaista tälle bändille. Myös Watarun laulussa on huomattavissa jonkinlaista muutosta - ehkäpä enemmän tunnetta pelissä? 12012:n "heikkous", mutta toisaalta samalla myös vahvuus, on mielestäni juuri vokaalit. Watarun laulu on toisinaan hyvinkin sydäntäsärkevää - välillä niin, vaikka kappale itsessään ei olisikaan kovin kummoinen! - ja toisinaan taas niin robottimaisen tasapaksua, että huomio on paras kiinnittää lähinnä instrumentteihin.

How about truth... -kappaletta kohtaan minulla oli omat odotukseni jo pelkästään nimen takia. En joutunut pettymään, isoksi osaksi Watarun laulun takia; tässä on jo alkumetreillä kuultavissa niitä sydäntäsärkeviä vokaaleja. Myös suunnilleen puolivälissä kuultava kitarasoolo auttaa kuuntelijaa sisäistämään kappaleesta välittyvän, jokseenkin epätoivoisen, fiiliksen.

Vaikka jokaisessa kappaleessa onkin erilainen tunnelma, ne vaikuttavat ikään kuin jatkavan keskenään samaa teemaa, joten kokonaisuus on kyllä eheä (tosin tämä varmasti jakaa mielipiteitä suuntaan jos toiseen). Kuitenkin Shine -kappaleen valinta singlen ykkösraidaksi hieman hämmästyttää, se kun on näistä kolmesta raidasta lyhin, heikoin, eikä kovinkaan uusilla kokeiluilla pilattu. 12012:lla on kuitenkin faneilleen vielä paljon annettavaa, eikä SHINEkaan ollut missään nimessä pettymys.