Miyavi Saksassa

Saimme Rock Identityltä ja PS Companylta 15 minuuttia aikaa haastatella Miyavia Animagic 2007 -tapahtumassa.


Hei, olemme JaMEn Saksa-tiimi. Tämä on jo kolmas haastattelumme kanssasi tänä vuonna - kiitos, että jaat aikasi meidän kanssamme!
Miyavi: Kiitos että huolehdittte minusta!

Miten lentosi sujui? Miten voit?
Miyavi: Olen jo tottunut lentämiseen. Japanissa työskentelen paljon, eikä minulla ei ole aikaa opiskella, mutta lentokoneessa joko nukun tai opiskelen jotain, joten aika kuluu nopeasti.

Joten et kärsi jetlagista?
Miyavi: En, en ollenkaan.

Vaikka oletkin täällä sooloartistina edustamassa itseäsi, kaikki ovat erittäin kiinnostuneita uudesta bändistäsi S.K.I.N:stä, joten aloitamme siitä. Voisitko kertoa meille vaikutelmiasi ensimmäisestä live-esiintymisestänne?
Miyavi: Huomasin esiinnyttyäni toukokuussa Los Angelesissa sooloartistina, että monet fanit odottivat minua. S.K.I.N:in kanssa oli paljon energiaa lavalla ja koska muut bändin jäsenet ovat myös kuuluisia muusikoita, oli bändin keskuudessa jonkinlainen maaginen fiilis, jota en ole kokenut sooloartistina. Olin erittäin otettu fanien innostuksesta.

Miksi päätitte esiintyvänne ensimmäisen kerran Los Angelesissa Japanin sijasta?
Miyavi: Harjoittelimme ja levytimme Los Angelesissa, joten meillä oli mahdollisuus esiintyä siellä. Asialle ei ole sen erikoisempaa syytä. Sillä ei ole väliä missä me esiinnymme, kunhan emme unohda ylpeyttämme japanilaisina. Totta kai olemme suunnitelleet esiintyvämme myös Japanissa.

Helmikuisessa haastattelussamme sanoit haluavasi soittaa jälleen bändissä, mutta totesit myös olevasi itsekäs ja viihtyväsi yksin juuri tuolloin. Vain kahta kuukautta myöhemmin kuitenkin ilmoitit liittyväsi S.K.I.N:iin. Mistä tämä äkkinäinen mielipiteen muutos?
Miyavi: Mielipiteeni ei muuttunut, sillä jatkan edelleenkin työtäni sooloartistina. Se, että liityin bändiin ei merkitse sitä, että luopuisin soolourastani. Bändistä puheen ollen, minua pyydettiin liittymään jo viime vuonna. Vaikka olenkin siinä mukana, aion jatkaa työtäni sekä sooloartistina, että bändissä. Jokaisella meistä on omat sooloprojektinsa ja lyöttäydyimme yhteen voidaksemme luoda jotakin josta me, osana japanilaista kulttuuria kuin visual keitäkin, voimme olla ylpeitä.

Kuinka paljon Miyavia on S.K.I.N:ssä? Kuinka paljon sinä vaikutat musiikkiin?
Miyavi: Periaatteessa jokaisen osuus bändistä on 1/4, mutta tunnustan saavani vaikutteita muilta, sillä olen meistä kaikkein nuorin. Haluaisin lisätä mukaan oman perusolemukseni, mitä muilla ei ole. Olemme hyvä tiimi, vaikka jokainen meistä onkin aika itsekäs. (nauraa)

Millaista on työskennellä näin kokeneiden muusikoiden kanssa? Oletko oppinut heiltä jotakin?
Miyavi: Tietenkin! He ovat minulle senpaita, kunnioitan heitä muusikkoina ja ihmisinä.

Voitko sinä opettaa heille jotakin?
Miyavi: Minun mielestäni ainut etuni on nuorekas energiani. Hmm, ehkei "nuorekas" ole oikea sana selittämään tätä, mutta usko, että omaan tietynlaista "räjähtäväisyyttä", jota voi olla vain kokemattomalla ihmisellä. Toiset odottavat minulta jotakin tämänkaltaista. Me toimimme paljon yhdessä ja inspiroimme toisiamme.

Uskotko luonteesi muuttuneen siitä lähtien kun aloitit muusikon uran?
Miyavi: Tämänkaltainen muutos on luonnollista ajan myötä. Pidän tärkeänä sitä, että syvällä sisimmässä on aina jotakin mikä ei muutu. Siksi en pidä tätä muutoksena vaan kehityksenä.

Huominen keikka on ensimmäinen esiintymisesi Euroopassa, vaikka oletkin ollut täällä jo aiemmin. Oletko hermostunut vai saitko itsevarmuutta USA:ssa esiintyessäsi?
Miyavi: (nauraa) Hmm, minulle oli jo kertynyt paljon kokemusta Aasiassa kielimuuriongelmien saralla. Opin ilmaisemaan itseäni ilman yhteistä kieltä ja sain myös lisää itsevarmuutta Los Angelesin keikkojen kautta. Totta puhuakseni, nautin kaikesta muusta niin paljon, etten ole ollut hermostunut. Totta kai jonkinlainen jännittyneisyys on välttämätöntä, mutta nyt kuitenkin minulla on siitä puutetta. Supportmuusikkoni, Kavki Boizin jäsenet ovat yksilöllisiä ja minulla on hauskaa heidän seurassaan! He eivät ole "visuaalisia" tyyppejä, mutta he ymmärtävät minua siinä asiassa ja ovat hyviä ystäviä ja kollegoita. Heidän kanssaan voin näyttää sen "Neo Visualism":in, josta nautin.

Mainitsit heidät itse. Voisitko kertoa meille vielä enemmän Kavki Boizista? Keitä he ovat ja miten tutustuit heihin?
Miyavi: Lyhyesti: he ovat beatboksaaja, steppaaja, basisti, rumpali ja maalari, vaikka loppujen lopuksi soitammekin enemmän instrumentteja. Olemme ikäänkuin joukko artisteja, emme studiomuusikoita tai mikään tavanomainen bändi. Jokainen meistä on itsenäinen artisti. Minä määrään performanssimme tahdin, mutta samalla improvisoimme paljon. Jäsenet tulevat kaikki eri genrepiireistä: hip-hop, punk, blues.. Uskoin voivani yhdistää nämä genret laittamalla heidät kaikki työskentelemään yhdessä. Tapa millä tapasin heidät vaihteli jokaisen artistin kohdalla; esimerkiksi Tokyo Geijitsu Gekijuolla pidetyssä konsertissa, tai Budokanilla pidetyssä konsertissa, soitimme yhdessä kadulla tai.. kun spontaanisti aloin soittaa kitaraa klubeilla ja aloitimme jammailusession yhdessä.

Mitä voimme odottaa uudelta "Neo Visualism" tyyliltäsi? Näytätkö meille lisää huomisen konsertin aikana?
Miyavi: Katsotaanpas.. Mielestäni visual kei ei koostu pelkästään pukeutumisesta, meikkaamisesta ja kuvien ottamisesta. Ajattelen sitä, miten voimme auttaa ihmisiä unelmoimaan ja parantamaan visual keitä, ei vain musiikin kautta vaan myös artisteina. Haluan kokeilla ja nauttia erilaisista genreistä ja tyyleistä, niin visuaalisesti kuin musiikillisestikin, enkä halua kahliutua ennalta-asetettuihin kategorioihin ja kaavoihin. Miyavin musiikki tulee aina olemaan ytimessä, mutta haluan myös kohdata erilaisia haasteita.

Musiikkisi vaihtelevuus on suuri; soitat ja sävellät kappaleita, jotka kuuluvat eri genreihin. Miten päätät mitä tyyliä käytät seuraavaksi?
Miyavi: Kaikki riippuu siitä, millainen fiilis minulla on alkaessani säveltää. Kaikki tulee itsestään. Kokeilin paljon asioita bändini hajottua, eikä ympärilläni ollut enää ketään, jonka tuntisin. Tällöin huomasin, että minun pitäisi muuttaa itseäni. Säveltäessäni popkappaleita, painotin niiden melodioita - sillä tavalla vakuutan kuuntelijan. Vetäydyin kaikesta parantaakseni tietoisuuttani. Dokuso - Miyabiuta:a varten oli erittäin tärkeää työskennellä kitaristina yhdessä muusikkoystävieni kanssa, voidakseni ylittää genrejen rajat, voidaksemme "räjähtää" yhdessä. Minulla oli voimakas halu asettaa tällaiset asiat valokeilaan major-debyyttini jälkeen. Myöhemmin keskityin pidettyihin sävellyksiin ja niiden melodioihin, Dokusou - Miyabiuta:a varten työskennellessäni oli erittäin tärkeää työskennellä muiden kanssa ja sekoitin kaiken. Kun menin Los Angelesiin ja tanssin JRockRevolutionissa, ja koska pidän tanssimisesta yleensäkin, sekoittui tämä seikka myös musiikkiini.

Seuraavaa sakihokoru hana no you ni / Kabuki danshi singleäsi varten lisäsit mukaan hip-hoppia ja turntable-soundin; tiedämme halusi kokeilla uutta. Mikä sai sinut kokeilemaan kyseisiä elementtejä ja mitä voimme odotaa seuraavaksi?
Miyavi: Ah, en halua painottaa hip-hopin osuutta. Huomaatte huomisessa konsertissa, ettei kyseessä ole vain hip hop -genre, vaan myös punk ja blues. Meillä on mukana myös steppaajia ja japanilainen rumpali. Sävellyksistä puhuttaessa, minun täytyy yhdistää nuo seikat niin että kokonaisuus on vielä helposti ymmärrettävissä. Toivon pystyväni pitämään tämän kaaoksen koossa huomenna.

Mitä mieltä olet YouTubesta? Onko se mielestäsi vaikuttanut uraasi jollakin tavalla?
Miyavi: Hmm, uskon, että Universal Record ei pidä siitä kovinkaan paljoa, mutta itse pidän sitä kiinnostavana sillä se on median uusi kehitysaste, varsinkin jos sivuston laillisuuskiistat selvitetään jollakin tavalla. Itse vierailen tämänkaltaisilla sivuilla.

Minkä levyn löytäisimme CD-soittimestasi kaikkein useimmin? Mitä suosittelisit faneillesi?
Miyavi: Hmm, Noisettes.. Ja kuuntelen myös The Fratellisia... Universal Musicilla on liian monta hyvää artistia.. En keksi enempää juuri nyt.

Onko sinulla jonkinlainen viesti faneillesi, jotka eivät näe sinua huomenna?
Miyavi: Kyllä! Tämä on ensimmäinen kertani Saksassa, ja eilen sain lämpimän.. ei, kuuman vastaanoton. Minne menenkin, haluan olla ylpeä Miyavina. On olemassa paljon faneja, jotka halusivat tulla konserttiin, mutta eivät päässeet. Toivon, että lipun saaneet nauttivat huomisillasta erittäin paljon!



------ Lehdistötilaisuus ------

Plastic Treen lehdistötilaisuuden jälkeen, ennen omaa Miyavi-haastatteluamme, pidettiin kuuluisan sooloartistin lehdistötilaisuus, jossa ennaltavalikoidut fanit sekä media saivat esittää kysymyksiä 35-40 minuuttia. Miyavin vastaukset olivat suurimmilta osin englanniksi, joskin aika-ajoin hän turvautui Rock Identityn tulkkiin, Norikoon.

Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi Yoshikin pyytäessä sinua liittymään S.K.I.N:iin?
Miyavi: Olin innostunut! Yoshiki sanoi sen olevan hänen viimeinen bändinsä. Olin kiitollinen ja liityin.

Mistä saat isnpiraatiosi, mistä se kumpuaa?
Miyavi: Kaikkialta. Inspiroidun niin musiikista, omasta elämästäni kuin kylpyhuoneestanikin.

Onko sinulla ollut aikaa kierrellä Bonnia ja katsella nähtävyyksiä?
Miyavi: Olen kävellyt hieman kaduilla ja syönyt makkaraa.

Muutat tyyliäsi usein, mistä saat ideat muutoksiin?
Miyavi: Esimerkiksi idea uuteen hiustyyliini on inspiroitu kabukista.

Millaisia odotuksia sinulla on saksalaisista faneista?
Miyavi: Odotan heidän olevan hulluja! Odotan innolla heidän näkemistään!

Japanilaisen musiikin fanit sekoavat kun kuulevat nimesi. Miksi?
Miyavi: En tiedä. Ehkä siksi, kun yritän kuvata tunteeni musiikkini kautta, mutta en oikeastaan tiedä..

Millaista musiikkia kuuntelet? Pidätkö joistakin saksalaisista artisteista?
Miyavi: Pidän.. Rammsteinista! (kaikki nauravat) ja industrial-musiikista.

Millaisia olivat ajatuksesi kun ensi kerran näit saksalaiset fanisi?
Miyavi: En ajatellut mitään.

Haittaako sinua, että täkäläiset fanit eivät aina ymmärrä lyriikoitasi eivätkä täten ymmärrä mitä haluat niiden avulla välittää?
Miyavi: "I don't give a fuck! I don't care!"

Miten sooloartistina työskentely eroaa bändin kanssa työskentelystä?
Miyavi: Kun toimin sooloartistina, olen yksin vastuussa. Oli erittäin surullista, että vanha bändini hajosi, mutta se antoi minulle myös mahdollisuuden ryhtyä sooloartistiksi.

Nyt kun olet varttuneempi, onko helpompaa soittaa bändissä muiden S.K.I.N:in jäsenten kanssa?
Miyavi: Muut jäsenet ovat vanhempia kuin minä ja myös itserakkaampia. (nauraa) Kitaristina minun täytyy työskennellä sujuvasti muiden kanssa, mutta pystyn kuitenkin jatkamaan sooloprojektejani. Ja olen mainio kitaristi.

Mitä mieltä vanhempasi ovat urastasi?
Miyavi: He eivät ole ankaria vaan he kannustavat minua!

Konserttisi myytiin loppuun saman tien. Mitä mieltä olet siitä?
Miyavi: Kiitos! (saksaksi)

Tunnustatko omat vahvuutesi ja heikkoutesi säveltäessäsi?
Miyavi: Soitan hyvin kitaraa ja minulla on laaja tietämys japanilaisista kielikuvista, mutta en ole kovinkaan hyvä laulaja.

Monet fanit haluaisivat kovasti saksalaisen faniklubin. Onko olemassa suunnitelmia faniklubin perustamisesta Japanin ulkopuolisille faneille?
Miyavi: Toivon, että on. Toivon todella.

Mitä mieltä olet casting-showmaisista roolitustilaisuuksista?
Miyavi: Meillä on niitä paljon Japanissa ja ne ovat mielestäni hyvä mahdollisuus päästä eteenpäin. Jos haluat onnistua, on tuhansia tapoja tehdä niin ja tämä on yksi niistä. Ja jos todella uskot itse siihen, voit päästä huipulle.

Kenen idea S.K.I.N oli?
Miyavi: Yoshikin! Hän on bändin johtaja, hän pyysi Gacktin mukaan ja molemmat pyysivät sitten minua.

Kantelet kitaroitasi mukana jatkuvasti, joka puolelle. Onko niistä jokin mennyt rikki tämän takia?
Miyavi: Ei, mutta hakkaan kieliä joskus niin lujaa, että ne katkeavat sen takia.

Musiikkivideosi ovat huoliteltuja ja taidokkaita. Kuinka paljon kuluu aikaa yhden tekemiseen?
Miyavi: Kokonainen päivä.

Mitä pelkäät menettäväsi eniten?
Miyavi: Musiikin ja kitarani!

Onko sinulla jokin tavoite, jota et ole vielä saavuttanut?
Miyavi: Ei ole, sillä jos kuolen, se on viimeinen tavoite. Haluan matkata ympäri maailmaa ja kokea erilaisia asioita ja sitten kun kuolen, toivon vain että olen todistanut itseni.

Onko sinulla bändäreitä?
Miyavi: Joskus.

Mitä mieltä olet stalkkereista?
Miyavi: "I don't give a fuck! I don't care!"

Tähän loppui lehdistötilaisuus. Jokaisella oli mahdollisuus ottaa kuva Miyavista ja sitten heitä pyydettiin lähtemään huoneesta, jotteivät yksityishaastattelut viivästyisi (JaME oli ainut nettisivu, jolle annettiin haastattelumahdollisuus).

Miyavin viimeiset sanat: Olen todella innostunut, enkä jaksa odottaa fanieni näkemistä, sillä konserttiliput myytiin loppuun niin nopeasti... (pitää tauon ja sanoo loput saksaksi) Kiitos!

------

JaME haluaa kiittää Rock Identityä, PS Companya ja tietenkin Miyavia itseään haastattelumahdollisuudesta. Erikoiskiitokset Germanrock.de:n Johanne Hendersille keikkakuvista.