Raportti Dir en greyn ensimmäiseltä oneman-keikalta Suomessa.
Vielä the GazettE:n keikka monilla mielessä, Dir en greyn ensimmäistä onemania Suomessa odoteltiin pakkaslukemia lähentelevissä lämpötiloissa, purevassa tuulessa. Jonon ensimmäiset olivat kerääntyneet paikalle huhujen mukaan päiviä aikaisemmin, tätä bändiä ei kukaan halunnut missata. Jonotustunnelmat vaikuttivat lepposilta kiertäessäni jonoa ja ihmiset ryhdyttiin päästämään sisälle Tavastian saliin, pois kylmyydestä, jo varttia vaille kuusi.
Tavastian salin sulkevat ovet olivat normaalioloista poiketen kiinni ja massaa ehti kertyä ovien eteen innokkaasti odottamaan kunnes ne avattiin räväkästi, tasan kuudelta, mikä johti paikalla jo olevien ihmisten kiljuntaan, huutoihin ja kompasteluun ihmisten juostessa mahdollisimman hyville paikoille. Saatuani otteen aidasta kuulin ilon hihkaisuja sekä pettyneitä murahduksia ympäriltäni, eturivipaikat olivat jakautuneet aikalailla tuurilla. Itse olin sanoinkuvaamattoman tyytyväinen paikkaani, vuosia Toshiyaa fanittaneena en olisi voinut toivoa yhtään enempää, kuin paikkaa suoraan hänen edestään.
Sali täyttyi normaalisti ja puolentoista tunnin odotus piinasi kaikkia ja salissa alkoi olla älyttömän kuuma. Ihmiset viihdyttivät itseään laulamalla ja juttelemalla ja usein aloitettiin "Dir en grey" -huudot, jotka kuitenkin kuihtuivat sangen nopeasti. Ihmiset huutelivat myös toisiaan noudattamaan kaikenlaisia keikkasääntöjä. Pian odotus kuitenkin oli ohi, valot sammuivat ihmisten huutaessa bändin nimeä yhteen ääneen.
Odotusteni mukaisesti, kaiuttimista ei kajahtanutkaan tuttu G.D.S vaan aivan toisenlainen introkappale. Lava oli tupaten täynnä savua ja huomasin Dir en greyn jäsenten tulleen samanaikaisesti lavalle vasta sitten kun he seisoivat kaikki omalla paikallaan, valmiina aloittamaan. Paine takanani oli aivan uskomaton, ja niin oli ihmisten aiheuttama melukin. Dir en greyn suomalaiset fanit olivat juuri sellaisia kuin odotinkin, erittäin innokkaita ja voimakkaasti reagoivia.
Dir en greyn alkaessa soittaa taisin seisoa muutaman hetken aivan ymmälläni, en tunnistanut ensimmäista kappaletta. Myöhemmin sain kuulla sen olleen Deity - en osannut ollenkaan odottaa näin vanhaa materiaalia soitettavan, uskomaton veto bändiltä ja hieno aloitus keikalle! Seuraavaksi vuoronsa saikin sangen uusi, ja minulle erittäin tuttu Ryoujoku no ame, ja yleisö räjähti huutamaan. Lavalle oleva viisikko oli muuttunut suunnattomasti nähtyäni heidät viime kerran puolitoista vuotta sitten, huomasin heti itsevarmuuden kasvun miehien esiintymisessä; kaikki oli hyvin organisoitua, jokaisesta Toshiyan hiustenheilautusliikkeestä Kyon karjaisuihin.
Keikka jatkui uusilla kappailla ja meno senkuin kiihtyi. Kuultiin mm. THE MARROW OF A BONE:lla ilmestyneet THE FATAL BELIEVER, LIE BURIED WITH A VENGEANCE ja rankka AGITATED SCREAMS OF MAGGOTS, jonka alkusoinnut nostattivat yleisön innostuksen entisestään ja lukuisat ihmiset moshasivat ja karjuivat kappaleen mukana.
Tämän jälkeen oli vuorossa yllätys: kappaleen alkaessa tajusin yhden biisitoiveeni toteutuvan - kyllä, vuorossa oli THE FINAL. Yleisön mylväist täyttivät salin ja Dir en grey näytti tyytyväiseltä. Kyon säestyksellä suurin osa yleisöstä lauloi lyriikoita sydämensä kyllyydestä. Hetki oli aivan uskomaton.
Dir en grey jatkoi hitaampien biisien avulla eteenpäin. Saimme nauttia uusista kappaleista, salaperäisesta HYDRA -666-:sta, jonka alku nostatti ainakin allekirjoittaneen ihon kanalihalle, sekä aivan uuden singlen nimikkokappaleen DOZING GREENin. DOZING GREEN toimi epäilyksistä huolimatta sangen hyvin livenä ja olin erittäin vaikuttunut, uudenlainen Dir en grey vaikutti purevan ainakin muutamiin ympärilläni oleviin paremmin kuin THE MARROW OF A BONE:n kappaleet. Muistaakseni näiden kappaleiden aikoihin Kyo lauloi ns. kaikuäänellä, samanlainen saundi on kuultavissa Dozing Green singlen AGITATED SCREAMS OG MAGGOTS live version alussa. Kyseiset karjaisut ja kaikumaiset huudahdukset kuulostivat uskomattomilta ja yleisö katseli Kya täydessä hiljaisuudessa muiden Dir en greyn jäsenten tehdessä samoin. Edellä mainittujen Dozing green singlen kappaleiden välissä Dir en grey pääsi taas yllättämään uskollisen fanijoukkonsa soittamalla Kisoulla julkaistun, tunteikkaan klassikkobiisin, 24ko cylindersin. Dien aloittaessa soittaa kappaleelle ominaista kitarariffiä yleisö veti yhdessä syvään henkeä innostuksesta.
Hitaammilla kappaleilla jatkettiin, ja kuultiin CONCEIVED SORROW ja hieman vanhempi, suurenmoinen kappale, dead tree, jonka aikana Kyo liikehti tapansa mukaan viettelevästi fanien kiljuessa. Ihmiset lauloivat myös ahkerasti dead treen mukana, uusien kappaleiden saamasta positiivisesta reaktiosta huolimatta vanhemmat kappaleet saivat vahvimman vastaanoton.
Ennen bändin lopettamista, kuultiin GARBAGE ja vauhdikas GRIEF, jonka avulla Dir en grey toi pisteet kotiin. Silti jotakin vaikutti jäävän puuttumaan kun bändi poistui lavalta, ja sekalaiset encore-huudot alkoivat, yleisön vaatiessa lisää.
Muutamien minuuttien kestäneiden encore ja we want more -huutojen jälkeen bändi saapui lavalle, yksi jäsen kerrallaan. Encoren aloitti DRAIN AWAY, jonka alkusoinnut saivat suuret suosionosoitukset, joka kruunasi encoren alun. Bändi jatkoi yleisön miellyttämistä soittamalla suureksi yllätykseksi rasetsukokun, mikä sekä Sakun, jonka vauhdikkuus puristi viimeisetkin mehut yleisöstä.
Tämän jälkeen Kyo huusi karjuen "last song" ja yleisö vastasi hänelle huutamalla takaisin, muiden jäsenten nostellen käsiään ja nostattamalla omalla tavallaan yleisön fiilistä. Kyo huusi saman yhä uudelleen ja uudelleen, fanien karjuessa yhä luempaa joka kerran jälkeen. Vihdoinkin alkoivat viimeisen kappaleen kitarasoinnut, ja vuorossa oli täydellinen valinta: IIID EMPIRE. Yleisö kiljui, karjui ja lauloi mukana, bändin jäsenet ja eturivit moshasivat yhdessä niin lujaa kuin niskoista lähti. Kappale tuntui kestävän liian lyhyen aikaa ja bändi poistui lavalta, heitettyään yleisöön plektroja, vesipulloja ja Shinyan heitettyä neljä rumpukapulaa.
Jäsenet poistui yksitellen, jokaisen kiitettyä heilutellen tai kumarrellen yleisöä, joka tervehti bändiä suosionosoituksin. Osa ihmisistä lähti samantien kohti narikkaa, suuri osa jäi huutamaan innokkaasti vielä toista encorea; niin monet, kuten myös allekirjoittanut, kaipasivat lisää. Tovin kuluttua saliin kuitenkin sytytettiin valot ja ihmiset kääntyivät lähteäkseen, encoren huutajilla hieman pettynyt ilme naamallaan. Kulkiessani ihmismassassa kohti narikkaa kuulin ympäriltäni monenlaisia mielipiteitä ja ihmisten ilmeet kertoivat eri asioita. Osa kasvoista oli pettyneitä, osa kyynelehti, jotkut olivat iloisia ja jotkut täysin ilmeettömiä. Vaikka Dir en greyn uusi esiintymistyyli erosi suuresti ns. vanhemmasta Dir en greystä, jonka olin aiemmin nähnyt, vastasi konsertti kuitenkin jotakuinkin odotuksiani, ja suurin osa yleisöstä lähti erittäin innostuneen näköisenä pois salista.
Sellainen oli siis Dir en greyn ensimmäinen oneman Suomessa. Tuntui kuitenkin siltä, että jotakin jäi puuttumaan, yleisö ei suurista huudoista ja kovasta paineesta huolimatta vaikuttanut olleen aivan niin innostunut kuin oletin, onhan kyseessä sentään maineikas Dir en grey. Itselleni jäi ainakin konsertista ehkä hieman tyuhjä olo, vaikka settilista olikin sangen mainio. Voi toki olla, että entisenä Dir en greyn suurfanina odotukseni olivat hieman liian korkealla. Kuitenkin, konsertti oli hyvä ja osoitti myös rankempien uusien kappaleiden toimivan hyvin livenä, ja Dir en greyn nauttivan edelleen jrockpiirien suuresta suosiosta.
Settilista:
Deity
Ryoujoku no ame
THE FATAL BELIEVER
DISABLED COMPLEXES
LIE BURIED WITH A VENGEANCE
AGITATED SCREAMS OF MAGGOTS
THE FINAL
HYDRA -666-
24ko cylinders
DOZING GREEN
CONCEIVED SORROW
dead tree
Merciless Cult
GARBAGE
GRIEF
Encore:
DRAIN AWAY
THE DEEPER VILENESS
Rasetsukoku
Saku
THE IIID EMPIRE
- - - - - - - - - - - -
Kuvista kiitos Heikki Mitikalle.
