Billyn haastattelu

JaME sai taannoin mahdollisuuden tavata viisijäsenisen visual kei indie -bändi Billyn. Bändiin ja heidän konseptiinsa tutustumisen lisäksi tartuimme tilaisuuden kysyä yhtyeen ensimmäisestä koko albumista, Bouquet’sta, joka julkaistaan tammikuussa. Kyselimme niin yhtyeen mystisestä mieltymyksestä kirjaimeen b kuin myös heidän pahamaineisista alastonkuvistaan...

Bändin jäsenet kirjoittivat myös lyhyen entryn blogiimme.



Voisitteko esitellä itsenne?

Baku: Olen vokalisti, Baku
Mine: Olen kitaristi, Mine
Takuma: Olen kitaristi, Takuma
Tsubuku: Olen basisti, Tsubuku
Hiroshi: Olen rumpali, Hiroshi

Kuinka kiinnostuitte musiikista?

Baku: Sain vaikutteita isältäni. En tiennyt paljoakaan erilaisista genreistä, mutta isäni piti kovasti kitaristista nimeltään Masayoshi Takanaka, joten kuuntelin sentyylistä rockia koko ajan. Katselin vierestä ja kopioin häntä käyttämällä tennismailaa kitarana. (naurua)

Soititko aluksi kitaraa?

Baku: Ei, en osannut soittaa. (naurua) Mutta innostukseni musiikkiin alkoi, kun liityin cover-bändiin yläaste- ja lukioaikoina.

Millaista cover-musiikkia soititte?

Baku: Soitin X-JAPANia tai LUNA SEAta, koska tuolloin oli visual kei -kausi.
Mine: Katsoin lapsena tv:tä koko ajan. Olin kiinnostunut erilaisista idoleista, animesta ja muista suosituista jutuista, joista yksi oli bändit ja rock. En muista, milloin aloin keskittyä musiikkiin, mutta aloin pitää siitä vaistomaisesti. Sitten ystäväni kysyi varhaisnuoruudessani: "Miksi et soita missään bändissä?" ja ajattelin: "Se kuulostaa siistiltä. Minä teen sen." Se meni jotenkin noin.

Soititko heti ensimmäiseksi kitaraa?

Mine: Ostin aluksi kitaran, mutta halusin olla esillä ja olla laulaja, joten lauloin itse asiassa jonkin aikaa, mutta... Noh, huomasin, että olin unohtanut itseni! (naurua) Joka tapauksessa, halusin soittaa jotakin soitinta bändissä. Säästin rahaa uudenvuodenlahjoistani ja ostin halvan kitaran soitettavaksi. Kun rupesin haluamaan enemmän omaperäisyyttä, siirryin vähitellen bändin keskustaan.
Tsubuku: Minut on pakotettu soittamaan pianoa niin kauan kuin vain muistan, joten soitin pianoa pitkän aikaa. Isäni soitti myös pianoa, ja minä kuuntelin sitä. Sellainen elinympäristö oli ikään kuin kehotus ensikosketukseeni musiikin kanssa.

Mikä innosti sinua perustamaan bändin ja soittamaan bassoa?

Tsubuku: Bassossa on vain 4 kieltä, joten ajattelin sen olevan kaikista helpoin soitin. (naurua)
Takuma: Minuun kai vaikutti vanhempi sisareni. Hän keräili cd:itä, joten kuuntelin niitä ja katselin tv-ohjelmia hänen kanssaan.

Näittekö X-JAPANia ja LUNA SEAta?

Takuma: Kyllä. Ensimmäisen kerran kun näin visual keitä, se oli LUNA SEA, ja aloitin siitä.
Hiroshi: Isäni soitti bändissä, kun olin lapsi, ja siksi kotonamme oli kaikenlaisia soittimia. Vanhempi sisareni soitti pianoa, ja meillä oli kitara, basso ja rumpusetti. Pienenä ajattelin, että se oli äänekästä, mutta lukiossa aloin ajatella, että olisi siistiä olla bändissä, joten kiinnostuin siitä. En tiedä miksi, mutta valitsin rummut, koska kovinkaan moni ei soittanut niitä.

Kuinka tapasitte toisenne?

Mine: Koulussani oli junioreita, jotka olivat roudareita. Tapasimme niin aluksi, mutta kun perustin bändin, en välittänyt siitä kuka oli seniori ja kuka juniori, etenkin kun halusin mukaan puoleensavetäviä ihmisiä. Siihen aikaan junioreissani oli paljon kiehtovia ihmisiä, joten kyselin heiltä yksi kerrallaan.

Olitteko melkein kaikki yhtä mieltä Minen musiikista, ja kokoonnuitte soittamaan hänen kanssaan?

Baku: Kyllä.

Ja samaan aikaan?

Baku: Joukostamme Takuma ja minä olimme olleet Minen kanssa pisimpään, ja me kuuntelimme hänen musiikkiaan eniten. Kunnioitin häntä, koska olin hänen juniorinsa.

Tapasitteko häntä keikkapaikoilla usein?

Baku: Kyllä, täydensin hänen bändiään. Siihen aikaan minulla oli myös oma bändi, mutta tuntui kuin olisin pettänyt heitä, koska halusin laulaa Minen musiikkia.

Ja myöhemmin Tsubuku ja Hiroshi liittyivät mukaan bändiin?

Baku: No, me tunsimme heidät jo entuudestaan.

Miksi päätitte antaa bändillenne nimeksi Billy?

Mine: Ajattelin, että olisi hyvä olla nimi, joka tuntui nuorelta, kuten nuoren pojan nimi. En kuitenkaan välittänyt bändin nimestä paljoakaan. Itse asiassa ajattelin, että ihmiset muistaisivat meidät enemmänkin siitä mitä teemme: kappaleemme ja esiintymisemme. Kaikki tämä mielessäni halusin ennemmin nimen, joka olisi helppo muistaa kuin nimen, jonka voisi tulkita monella tapaa. Huomaan usein kuuntelevani muita bändejä joiden nimi alkaa b:llä. Maailmassa on monia bändejä, jotka alkavat b:llä, kuten The Beatles, ja BOØWY, myös Japanissa. He ovat hienoja artisteja, joten ajattelin nostaa panoksia heti alkuun. Me sanomme usein: "Me tulemme olemaan historianne paras 'b'!" ja toivomme, että voimme olla paras "b", henkilökohtaisesti tai yleisesti.

Miksi käytät usein poikia ja tyttöjä käsitteleviä aiheita?

Mine: Kun ajattelin tehdä Bakusta laulajan, mietin miksi halusin tehdä niin. Hän on tavallaan vielä poika, joka on aloittelija, eikä kokenut maailmassa. Hän on häpeämätön, ja tunsin viehätysvoimaa, jota on vain hänen tasoisillaan kapinallisilla - ja hän ei tunnu koskaan kasvavan aikuiseksi, joten ajattelin tehdä siitä teemamme. Olemme melko samanlaisia, ja tunsin, että se oli ikään kun bändimme symboli.

Baku, pystyitkö samaistumaan ja ottamaan vastaan Minen työn helposti?

Baku: Kun vasta aloittelimme bändissä, pidin sitä vaikeana. Sitten ymmärsin, että minun täytyisi ilmaista itseäni juuri sellaisena kuin olen, niin tulisimme hyvin toimeen. Nyt pystyn ilmaisemaan itseäni luonnollisesti. Ennen en aina tehnyt heti sitä, mitä käskettiin, koska olin ujo. Aloitimme seniorina ja juniorina, mutta löysimme toisemme samalta tasolta, kulkien samaa polkua bändissä. Siispä aloin ajatella, että voisin ilmaista Billyssä mitä tahansa.

Nyt voit tarttua hänen töihinsä helposti, niinhän?

Baku: Kyllä. Haluan ihmisten näkevän ja tuntevan kaiken, mitä minulla on tarjota, oli se sitten hyvää tai pahaa.

Tiimityöskentelynne on helppoa, eikö?

Mine: Totta kai, se on uskomatonta! Otamme yhdessä japanilaisia kylpyjä joka päivä. (kaikki purskahtavat nauruun)

Tähän asti olet työstänyt musiikkia, jossa on vahvoja käsitteitä. Kun kirjoitat kappaleita, päätätkö aiheen ensin ja musiikin vasta sitten? Vai kun valitset kappaleita, valitsetko ne jotka sopivat aiheeseen?

Mine: Mielestäni tärkeintä on aihe. En ajattele kovinkaan tarkkaan tiettyä aihetta, mutta kun saan inspiraation, pohdin teemaa, joka tulee mieleeni. Kuten teema "pojat ja tytöt": jotkut eivät osaa kuvitella, kuinka lapset siinä iässä tuntevat. Billy tuntee toisinaan ristiriitaa, vihaa tai yksinäisyyttä, kun taas toisinaan tuo tunne on eristyneisyyttä, epäsopua maailmassa tai yksipuolista rakkautta. Yritän siis helpottaa ongelmia yksitellen; mitä vastaan hän taistelee, tai mitä hän koettaa ratkaista. Muutoin ei mielestäni ole viestiä. Tämä on konseptimme.

Ei ole helppoa tehdä musiikkia ja istuttaa siihen lyriikoita, eihän?

Mine: Ei, se on aika vaikeaa. Kun keksin aiheen, musiikki ja lyriikat tulevat samaan aikaan.

Kuinka kirjoitat laulusi?

Mine: Istun tietokoneen ääressä kitarani kanssa ja jäljittelen ajatuksia pääni sisällä.

Sovitatko sinä biisit yhteen?

Tsubiku: Viime kädessä teemme sen yhdessä, mutta ennen sitä mietimme kaikkia osia erikseen. Kun soitamme yhdessä, annamme toisillemme neuvoja, ja sitten sovitamme kaiken yhteen.

Teillä on kaksi kitaristia; mietittekö omat osanne erikseen?

Mine: Lähtökohtaisesti minä teen pohjan, ja puhumme ideoista myöhemmin yhdessä. Kokeilemme kaikkia ideoita, joista pidämme, ja niin kappale kehittyy.

Baku, puhutko paljon Minen kanssa maailmankuvasta, josta hän kirjoittaa lyriikoita?

Baku: Kun lyriikat on tehty, pyydän häntä antamaan minulle raakaversion. Voin lisätä oman omaperäisyyteni: sen, kuinka esittäisin kappaleen tai edistäisin sitä. Joskus on kuitenkin aikoja, jolloin säveltäjä sanoo: "Tämän osan kuuluisi mennä näin!" Tasapainon säilyminen on tärkeää. Minen lauluissa on siellä täällä painavia viestejä - joita minulla ei ole - ja minusta tuntuu, että hän katselee minua ja miettii mitä minä teen objektiivisesti. Yritän laulaa tiedostaen, mitä laulu tai säveltäjä haluaa viestittää.

Toivoisitko, että voisit laulaa omia lyriikoitasi tulevaisuudessa?

Baku: Kyllä. Toivon todella niin. Olen oppinut niin paljon liittyessäni tähän ryhmään, ja jonain päivänä haluaisin myös sen mahdollisuuden.

Miksi päätitte pitää ensimmäiset keikkanne "salassa"?

Mine: Kerron sinulle rehellisesti... Perustimme bändimme kertomatta siitä äidillemme. (naurua) Emme voineet kertoa heille mitään, kunnes meillä meni hyvin. (naurua) ... Erittäin teiniä, eikö? (kaikki repeävät nauruun) Emme halunneet jäädä kiinni, joten sen täytyi olla salaisuus.

Teidän esiintymisistänne; live-show on toki paljon muutakin kuin vain "musiikin soittamista", mutta lavalletulomusiikkina teillä oli oopperasoolo, kauhuelokuvan musiikkia keikan puoliväliin saakka, ja laulaja esiintyi varsin teatraalisesti heiluttaen suurta lippua ja niin edelleen. Miksi? Koetteko, että on velvollisuutenne antaa faneillenne muitakin virikkeitä kuin vain musiikkia?

Mine: Kyllä, ne mainostavat näkemystämme maailmasta. Lava on viihdyttämisen pyhä paikka. En halua sanoa paljoa, mutta on ihmisiä, jotka halveksivat visual keitä, ajatellen ettei se ole erityisen hyvää musiikkia, mikä on sääli. Se voi olla kaukana rockista, mutta haluan haastaa ihmiset, jotka työskentelevät vakavasti näyttämöllä - muutkin kuin vain muusikot, kuten esitettävät taiteet, sirkukset, musikaalit - ja tehdä jotain samaa kuin hekin. Haluan kehittää sitä. No, on jo tarpeeksi, jos saamme viestimme kuuluviin bändinä, mutta nautimme uusista ideoista, ja haluamme jatkuvasti kokeilla jotain uutta.

Kaikki teistä keksivät ideoita?

Mine: Kyllä. En sano: "Anna minulle ideoita!" vaan me kaikki keksimme niitä luonnostaan.
Baku: Olemme hyvin ystävällisiä, ja harrastuksemme kuuluvat päivittäiseen keskusteluumme. Joku sanoo esimerkiksi: "Katsoin eilen elokuvan", ja me sanomme: "Tuo tehoste oli hieno", tai "Katsopa tätä." Sitten katsomme sen tai kuuntelemme musiikkia yhdessä, ja siten ymmärrämme toisiamme hyvin.

Sitten koetatte tehdä sen lavalla. (naurua) Mutta onko jotain, mitä ette kykene tekemään?

Mine: Minulla on montakin asiaa, joita haluan tehdä, mutta emme voi tehdä niitä ruumiillisesti. (naurua) Jos voisin toteuttaa ne, haluaisin tehdä sen. Kun katson viihdeohjelmia, mietin usein: "Minä haluan tehdä tuon!"

Katsotteko kaikki musikaaleja?

Mine: Kyllä. Olemme kiinnostuneita niistä.

Yritättekö tarjota faneillenne enemmän viihdettä kuin vain musiikin soittamista lavalla?

Baku: Tuota, musiikki on pääasia, tietenkin. Mutta mietimme myös: "Laitetaan tämä mukaan!" tai "Kokeillaan tätä!" Se tulee meiltä hyvin luonnollisesti.

Kuinka saatte ulkonäkönne sopimaan musiikkiinne? Minkälaista tunnelmaa tai teemaa käytätte?

Mine: No, tuota, keskuudessamme ei ole yhtään hyvännäköistä miestä. (kaikki repeävät nauruun) Mutta sanoisin, että albumin nimi on toiminimi, lyriikat ovat puhuttelua, ja valmistelu ja näytös tekevät kokonaisvaikutelman. Ulkonäkö merkitsee meille samaa kuin näyttelijöille, ja haluan saada asut ja visualisuuden samaistumaan konseptiimme.

Viitaten alastonkuvakollaasiin; kuinka tämä ilmaisee bändinne konseptia?

Mine: Tuolloin käytimme sanaa "hirviö" periaatteena "kuolema". Kävin mielessäni läpi monia ideoita, minkälaisia asusteita ja visuaalisuutta käyttäisimme, kuten esimerkiksi hirviö-pukuja. Se oli kuitenkin liian pinnallista. Halusin tuoda esille "hirviön ihmisen sisällä" ja "henkisen kuoleman"... Sitten päädyin täyteen alastomuuteen! (naurua) Kun näkee kuvat siltä ajalta, huomaa, että ihomme väri on erittäin kalpea.

Teemana oli "hirviö" ja päädyitte olemaan täysin alasti?

Mine: Kyllä. Se oli Wednesday~Kaibutsu wa Shinukoto ni shita~:n teema. Kun ajattelen elävää hirviöosaa ihmisessä, tai osaa joka etenee kohti kuolemaa, sanoisin, että sellainen visuaalisuus sopi meille.

Luulin, että se oli ironinen, käänteinen tapa ilmaista visual keitä, joka on nykymuodossaan ylikoristelevaa; kuin olisitte sanoneet: "Katsokaa meitä, meillä ei ole lainkaan koristeita."

Mine: Emme ajattele niinkään muita (vk-muusikoita). Vaikka olemmekin kiinnostuneita heistä, emme vertaile toisiamme. Meillä on vain pari ystävää, jos jotakin. (naurua) Nautimme siitä, mitä me viisi teemme, ja se on konseptimme.

Voisitteko kertoa viimeisimmästä singlestänne, Butterfly United? Oliko siihen helppoa valita laulut?

Mine: Ei... Se oli todella vaikeaa! (kaikki repeävät nauruun) Minä toin mukanani niin monta!

Kuinka monesta kappaleesta valitsitte nuo kolme?

Mine: Meillä oli noin 20–30 biisiä, luulisin. (naurua)

Ja valitsitte vain kolme?

Mine: Kyllä. Itse asiassa nauhoitimme muut biisit kertalleen, ja päätimme, että käyttäisimme niitä, mutta juuri ennen julkistamista ajattelimme, että ei, tämä ei ole oikein, ja nauhoitimme uudelleen. Kappaleiden valinta kesti aika kauan.

Kolme erilaista kappaletta laitettiin singlelle, ja sen tuottaja oli Masao Akashi. Oliko jokin erilaista kuin ennen?

Tsubuku: Herra Akashi oli aikaisemmin basisti, joten annoin hänen tuomita, ja saatoin tuntea helpotusta, kun hän nosti esiin asioita, joita en tiennyt. Kemia välillämme toimi, joten tunsin oloni myös rennoksi ja helpoksi.
Takuma: Nauhoitusympäristömme yksinkertaisesti parani. Ennen valitsin itse useita soundeja, mutta nyt kun sanoin: "Haluan tehdä tämän soundin", hän antoi minulle paljon neuvoja siitä, mitä minun tulisi käyttää. Koska hienoa materiaalia oli niin paljon, soittaminen tuntui helpolta, ja tunsin oloni hyväksi.
Hiroshi: Ensinnäkin, koska se oli ensimmäinen kerta, kuin joku yhtyeen ulkopuolinen oli mukana työstämässä biisejämme, emmekä ole koskaan keskustelleet valmisteluista muutoin kuin keskenämme, olin hiukan huolissani siitä, "minkälaisia me olisimme". Mutta ajattelin, että herra Akashin näkemys oli siisti, ja me pystyimme ymmärtämään selvästi, mitä siitä tulisi, joten soittaminen oli helppoa.
Baku: Kuten Hiroshi sanoi, olin aluksi huolissani, koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun joku bändin ulkopuolelta osallistui, ja hänen tuomionsa saattaisi olla ankara. (naurua) Herra Akashi kuitenkin kehui hyviä puoliamme. Viimeistelimme työn sanoen: "Ah, voit tehdä tuon, eli tee enemmän!" ja nautin siitä paljon. Hänen ajattelumaailmansa oli mielenkiintoinen jopa tavallisissa keskusteluissa. Ajattelin usein: "Ah, tuo ajattelutapa on hyvä!" ja näillä keskusteluilla oli hyvä vaikutus myös nauhoitukseen. Emme yrittäneet tehdä vaikeita asioita, mutta kokeilimme erilaisia asioita helpolla tavalla, kuten "Tuo on hyvä idea, kokeillaan sitä!" Nautin siitä.
Mine: Se oli helppoa. (naurua) Tähän asti teimme kaiken itse, ja useat päätöksemme olivat virheellisiä. Kun herra Akashi, jolla on paljon kokemusta, tuotti ja opasti meitä, ympäristöstämme tuli parempi. Ajattelin todella, että jos teemme musiikkia näin hyvässä ympäristössä, voisimme tehdä niin hyvää musiikkia, että olisimme tehneet sen ennen kuin huomaisimmekaan. Ja kaiken lisäksi hän ei kieltänyt mitään, mitä olimme aikaisemmin tehneet, ja hän opetti meidät tekemään hyvistä asioista vielä parempia. Saimme lisää itseluottamusta.

Miksi päätitte tehdä remix-albumin Babies, Good-bye:sta? Mikä oli motivaationa siihen? Halusitteko tehdä vanhoista kappaleista parempia tai erilaisia?

Mine: Yllätyin tästä kysymyksestä, "Mistä tuo tuli!" (naurua) Babies, Good-bye julkaistiin juuri, kun olimme perustaneet bändin, ja kiirehdimme julkistamista ajattelematta sen kummemmin. Halusin tehdä sen uudelleen vähän ajan päästä, lisätä jotain, tehdä sen paremmin. Kai se oli uteliaisuuttani.

Tunnetko, että uudelleenmiksaus muutti sitä?

Mine: Itse asiassa se muutti minua. Nyt ajattelen, että voin tehdä sen paremmin... No, jopa minä haluaisin tehdä sen kokonaan uudelleen. (naurua)

Jos saisitte valita yhden kappaleen kaikista julkaisuistanne, jota soitettaisiin radiossa Japanin ulkopuolella, minkä kappaleen valitsisitte?

Takuma: Valitsisin kenties Tuesday~Kaibutsu wa koufuku ni michita~:n. Pidän siitä eniten, mutta sitä on myös yksinkertaisesti helppo kuunnella, ja yksikään toinen kappale ei ole samanlainen.
Tsubuku: Vaikeaa... Mutta haluan ihmisten kuuntelevan kokonaan uuden singlen Butterfly United:n. Minulla on eniten itseluottamusta tähän soundiin ja tuotantoon, ja minusta kappale tehtiin hyvin.
Hiroshi: Minä valitsen Wednesday~Kaibutsu wa shinukoto ni shita~:n. Haluan nähdä ihmisten reaktion, myös valokuvistamme. (kaikki repeävät nauruun) Kuvittelisin ulkomaalaisten pitävän tällaisesta musiikista. (naurua)
Baku: Hm, valitsen myös Wednesday~Kaibutsu wa shinukoto ni shita~:n. Tämä haastattelu vaikutti meihin kaikkiin paljon. Voisimme ottaa juuri tämän kappaleen ja senaikaiset vaikutteet, ja tuoda ne lavaesiintymiseemme. Siksi tämä biisi julkaistiin singlenä.
Mine: Tämä on vaikeaa... Mutta valitsen Shining Dancer:n! En usko, että missään muualla päin maailmaa on samanlaista biisiä. (naurua) Jos voisimme näyttää omaperäisyytemme, kuten "Missään muualla ei ole samankaltaista soundia kuin tällä bändillä", niin se olisi hyvä. En ollut varma, kumman väliltä valitsisin: Wednesday~Kaibutsu wa Shinukoto ni shita~ vai Shining Dancer! No, haluan ihmisten kuulevan sen, yllättyvän ja nauravan. (naurua)

Julkaisette uuden albumin, Bouquet, tammikuussa 2008. Mitä voimme odottaa siltä? Miten se eroaa aikaisemmista?

Mine: Laitoimme albumille useita erilaisia biisejä, eikä sillä ole tiettyä konseptia. Yritimme lisätä mahdollisimman paljon sitä, mitä meillä on nyt tarjota, joten uskon, että voimme näyttää laulujemme monimuotoisuuden. Lisäksi minä, Baku ja Hiroshi kirjoitimme useita lauluja, siispä voimme näyttää erilaisuuttamme vielä enemmän. Sitä paitsi tämä on ensimmäinen kokonainen albumimme! Aiomme tehdä siitä hienoimman työmme ikinä, eli odotettavissa on erinomainen teos!

Antaisitteko vielä viestin JaMEn lukijoille?

Takuma: Tällä kertaa haluaisimme ihmisten joita tuskin olemme tavanneet lukevan haastattelumme. Olkaa kilttejä ja tutustukaa meihin, ja ottakaa yhteyttä meihin! Pitäkää mielenkiintoanne yllä!
Tsubuku: Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme yhtyeenä esillä ulkomaalaisten fanien edessä. Jos kiinnostuit meistä lukiessasi tätä, haluaisin sinun tutustuvan meihin paremmin. Olen onnellinen, jos kiinnostut hiemankin aikaisemmasta tai tulevasta tuotannostamme.
Hiroshi: Haluan todella tietää, mitä te ulkomaalaiset ajattelette meistä! (naurua) Uskon, että voimme tarjota teille lisää yllätyksiä. Lähettäkää meille sähköpostia! Kiitos!
Baku: Haluan esiintyä ulkomailla, ja haluan teidän tulevan katsomaan meitä. Voisimme jopa soittaa alasti! (naurua) Olen todella onnellinen tilaisuudesta tehdä tämä haastattelu, ja haluamme todella mennä ulkomaille ja näyttää lavashow’mme teille kaikille. Uskon, että jonain päivänä se vielä tapahtuu, joten odottakaa meitä!
Mine: Minusta olemme uusi vivahde visual kei-tyylissä, josta on tulossa yhä suositumpi ympäri maailmaa. Haluan todella, että te, jotka olette kiinnostuneita meistä, kuuntelisitte musiikkiamme - ja haluan todella esiintyä useissa eri paikoissa. Olen varma, että tulette tuntemaan jotain aivan uutta ja erilaista, joten odottakaa näkemistämme!