Kana - Gloria, Helsinki 9. joulukuuta 2007

Kana esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa maaliskuun alussa vuonna 2007, ihastuttaen yleisöä sokerinsuloisella lavapersoonallaan ja omaperäisen tarttuvalla musiikillaan. Vielä saman vuoden puolella Kana palasi maahamme esiintymään Tsukicon-tapahtuman yhteydessä. Paikkana toimi jälleen Gloria, jonne kerääntyivät niin vanhat uskolliset fanit kuin kehuja edellisestä keikasta kuulleet uudet tuttavuudet.

Kana on tunnettu mielipiteitä jakavasta äänestään, joka vaihtelee lapsenomaisesta kuiskailusta erittäin kimeään, melkeimpä kiljumiseksi luokiteltavaksi laulamiseksi. Laulajattaren visuaalinen puoli on myös olennainen osa hänen viehätysvoimaansa; keijumainen olemus lolita-asusteilla höystettynä inspiroi monen fanin pukeutumistyyliä, mikä oli myös huomattavissa Gloriaan kerääntyneessä väessä.
Laulajatar tarjoilee keikoillaan ammattitaitoisen paketin niin visuaalisesti kuin musiikillisesti; hänen esityksensä ovat viihdyttäviä ja hiottuja aina suloisia maneereja myöten. Vaikka ulkoinen anti on loppuun asti mietittyä, löytyy Kanan musiikista kuitenkin rosoisuutta ja punkahtavia, melko kapinallisia elementtejä, jotka tekevät hänen musiikista mielenkiintoista. Vaikka omaperäisyys myös karsii kuulijakuntaa, on Kana on kuitenkin niin taitava artisti että hänen keikoillaan näkisi enemmän yleisöä, joskin faneja tuntui tälläkin kertaa löytäneen paikalle kiitettävä määrä.

Muutama tunti Tsukiconin jälkeen ovet avautuivat kylmässä värjöittäneille faneille, ja vaikka conissa oltiinkin Kanaa jo nähty vilaukselta nimikirjoitussession yhteydessä, oli ilmassa leijuva jännitys miltein käsinkosketeltavaa kun keikkaan oli enää reilu tunti aikaa. Konsertti alkoi myöhässä, mutta yleisö jaksoi kärsivällisesti odottaa suosikkiaan. Odotus palkittiin kun bändi ilmaantui lavalle, ja heitä seurasi laulajatar itse sädehtivän iloisena suloisessa kodonapuvussa, saaden yleisöltä villit suosionosoitukset.

Lavalla oli mukana oli tuttu ranskalainen taustabändi, jonka isokokoiset, tummanpuhuvat miehet korostivat päätähden pientä ja hentoa olemusta. Kanan ensimmäisessä konsertissa reilu puoli vuotta sitten yhtye oli miltein pieni järkytys, muusikoiden seistessä miltein kivikasvoisina taustalla, suorana vastakohtana energiselle Kanalle. Nyt bändiin osasi jo suhtautua ja tällä kertaa he soittivat vapaammin, ilmeillen, elätyen ja pitäen lavalla selkästi hauskaa. Välillä he heittäytyivät jopa soittamaan huimia sooloja.
Kana vuorostaan oli tapansa mukaan kuin suloinen maskotti, kommunikoiden lapsekkaan iloisesti yleisönsä kanssa alkeellisella englannilla. Rokkaavien rallejen välissä soperretut välispiikit menivät välillä silkaksi kikatukseksi, ja sympaattinen neiti sulatti varmasti kaikkien paikalla olleiden sydämet.

Yleisö oli mukana alusta alkaen ensimmäisen kappaleen, Usagin, alkaessa soida. Laulu oli peräisin uusimmalta levyltä, kesällä julkaistulta Tsuki no Usagilta, ja toimi eräänlaisena teemallisena avauksena bunny tourille. Reilun tunnin mittainen setti tarjoili viimeisimmän julkaisun kokonaisuudessaan, unohtamatta vanhempia suosikkeja. Tunnelmaa nostattaneen aloituksen jälkeen kuultiin kabi, kuuden vuoden takaiselta debyyttilevyltä Doubutsu-teki ningen, jonka jälkeen jatkettiin materiaalilla Tsuki no Usagilta. Vanhoihin lauluihin palattiin uhoa uhkuvalla kappalella hebiichigo, joka oli selkeästi yleisösuosikki. Jälleen viimeisimmältä levyltä löytyvän, rankan poljennon Dragonin jälkeen Kana katosi takahuoneeseen vaihtamaan vaatteita, jättäen yleisön viihdyttämisen hetkeksi yhtyeensä vastuulle. Tehtävä ei tuottanut ongelmia, sillä miehet saivat ihmisten jalat vipattamaan nopeatempoisella instrumentaalilla komeilla sooloilla höystettynä.

Välinumeron jälkeen Kana palasi lavalle valkoisessa mekossa kultainen naamio kasvoillaan, esittäen kappaleet chimame ja butoukai, jonka jälkeen vuorossa oli punkahtava meido. Vanhempia kappaleita seurasi tuoreimmalta albumilta löytyvä, neidon ensimmäinen kokonaan englanniksi laulettu kappale moon wings, jonka korkea falsetti miltein vihloi korvia.
Kanan laulannassa oli havaittaittavissa kiertämisen myötä parantunut englanninkielen taito; välillä kappaleiden englanninkieliset sanat olivat jopa tunnistettavissa. Aivan samaa ei voinut sanoa Chocolatista, jonka ranskankielisistä lyriikoista ei paljoakaan selvää saanut, mutta tämä ei menoa haitannut, sillä yritys oli hellyttävä ja kappale toimi.

Kana on idolina huomattavan faniystävällinen ja arvosti selkeästi ihailijoiltaan saamiaan lahjoja, sillä niiden esitteleminen oli osa hänen show'taan.
Viime kerrasta poiketen lavaa täydensi eräänlainen 'uloke', jonka avulla laulajatar ikään kuin pääsi astumaan lähemmäksi fanejaan. Tämä kuitenkin osoittautui riskipeliksi kaikkien innokkaiden fanien halutessa edes hipaista idoliaan, ja välillä käsimerestä intouduttiin silittelyn lisäksi kiskomaan neidon vaatteita, mikä tuskin häntä kovinkaan miellytti. Konsertin jälkeen korviin kantautui myös tietoa siitä että esiintyjä oli järkyttynyt yleisön huonosta käytöksestä, kun ihmiset esimerkiksi olivat nousseet lavalle kiskomaan itselleen settilistoja. Toivokaamme siis ensi kerralla parempaa käytöstä ja hieman hillitympää menoa.

Keikan keskivaiheilla laulajatar esitti kappaleen verran uutta materiaalia. Yuki tarjoili hieman uudenlaista Kanaa; mollivoittoinen kappale kulki melko eteerisissä tunnelmissa konesaundeilla höystettynä, kuitenkin mahduttaen pakettiin hienon kitarasoolon. Vastapainoa fiilistelylle tarjosi hivenen raskaampi poljento Tenku. Takaisin Kanan tunnusomaiseen menoon palattiin yhdellä illan parhaimmista vedoista, kappaleella Lapin, jonka aikana neito pyöri lavalla pantsut vilkkuen, sekä yleisösuosikilla papichan, jota vauhdittivat suloiset käsiliikkeet, joita yleisö uskollisesti teki perässä. Jatkoa seurasi miltein hyperaktiivisella yume no kuuilla, sekä nikulla ja jo klassikoksi muodostuneella kuchuuburankolla.

Illan 'viimeisen hitaan', tsukishiron jälkeen laulajatar poistui yhtyeineen lavalta. Seurasi pitkä tauko, ja yleisö luuli jo jäävänsä encoreitta, kunnes Kana ilmestyi lavalle 'Bunny tour':in kunniaksi pupuasusteessa ja bändi seurasi perässä hilpeyttä herättävät tonttulakit päässään. Keikan viimeiseksi kappaleeksi jäi keikan aloittanut, kiertueen eräänlaiseksi tunnuskappaleeksi muodostunut Usagi, jonka jälkeen Gloria tyhjentyi faneista, jotka olivat silminnähden onnellisia idolinsa jälleennäkemisen ansiosta.


Soittolista

usagi
kabi
Picnic
Chocolat
hebiichigo
Dragon
chimame
butoukai
meido
moon wings
New song - yuki
tenku
lapin
uchuuchuku
papichan
yume no kuui
niku
kuuchuuburanko
tsukishiro

--encore--

Bunny song
usagi

-

Kuvista kiitokset Marianna Laitiselle.