KLACK - MACHINE

Punk rockia esittävä KLACK teki tänä keväänä, päinvastaisista neuvoista huolimatta, paluun laajempaan valokeilaan pitkähkön julkaisutauon jälkeen. Huhtikuinen MACHINE-single esittelikin musiikin varsin uudistuneena, sillä nimikkokappale saa kuuntelijan miettimään onko kyseessä edes sama bändi.

Totutusta äänimaailmasta poiketen MACHINEn kitarat soivat rattoisina kirkkaaksi silotellun soundin seassa ja mikä tärkeintä, laulaja u käyttää ääntään huolellisesti ja todellakin laulaen entisen punk-huutonsa sijaan. Miehen ääni kuulostaa karulta molemmissa yhteyksissä, joskin MACHINEn kaltaisissa hehkeissä raidoissa asia tulee negatiivisemmin esiin. Visuaalisen pop rockin massaan helposti hukkuva MACHINE on yllättävän sieluttoman oloinen veto, josta kaiken lisäksi puuttuu esittäjänsä omintakeinen tyyli. Sinänsä kappaleen sanat täydentävät laulua pohtiessaan tunteettomana koneena olemisen helppoutta, elämää ilman kipua, tuskaa tai kaipuuta... ja toden totta, vakavia tuntemuksia ei tästä laulusta juurikaan löydy.

Sen sijaan kaksi seuraavaa raitaa, FRIDGE CHICKEN ja horoskoopin rapuun viittaava THE CANCER, ilahduttavat pitkäaikaisia faneja tuomalla rohkeasti esiin bändin raskaammat punk-juuret. Lupaavalla vinkunalla alkava FRIDGE CHICKEN osoittaa uusia tuulia yhdistämällä soundiin hiljaisempia osuuksia, jotka yltyvät kapinalliseen huutoon - vastaavan kärsivällisyyden ilmaantuminen on varmasti tärkeänä osana bändin saamiin kehuihin singlen aikuismaisuudesta. THE CANCER luo sekin äänekkään omalaatuista maailmaa, joskin kokonaisuus jää hieman kiireellä etenevän tuntuiseksi.

KLACK vaikuttaa edellisen julkaisunsa jälkeen sekä kehittyneen musiikillisesti että rauhoittuneen teemallisesti, vaikkakin vähäeleinen pääkappalevalinta nostattaa väistämättömiä kysymyksiä. Tulevaisuus näyttänee jääkö MACHINE viattomaksi kokeiluksi vai tuleeko bändi siirtymään yhä melodisempaan suuntaan.