Tämän vuoden ensimmäinen puolisko on ollut todella kiireinen
MUCC:lle, joka esiintyi 34:ssä paikassa Yhdysvalloissa länsimaisten bändien, mm.
AVENGED SEVENFOLDin ja
BULLET FOR MY VALENTINEn kanssa
Taste of Chaos Tour 2008 -kiertueella. Japaniin paluun jälkeen he esiintyivät
hide MEMORIAL SUMMITissa Ajinomoto Stadiumilla ja jatkoivat kansalliselle kiertueelle
Rainy Rave. Uuden tänä kesänä julkaistavan singlen äänitysten välissä
MUCC kertoi meille vuoden 2008 ensimmäisestä puolikkaasta ja siitä, mitä he toivovat loppuvuodelta.
Ennen kuin puhutaan uudesta julkaisustanne, jutellaan vähän tämän vuoden ensimmäisestä puoliskosta. Luulenpa, että suurin asia teille on ollut Taste of Chaos
-kiertue. Japaniin palaamisen ja Rainy Rave
-kiertueen jälkeen varmaan me kaikki tunsimme, että jokin oli muuttunut.
Tatsuro: Kyllä. Minusta laulamiseni ja välispiikkini ovat tulleet ulospäinsuuntautuneemmiksi kuin ennen. Minun täytyi olla sellainen
Taste of Chaosissa, jotta asiat toimisivat.
Oliko Amerikassa soittaminen MUCC:lle kuin vieraspelin pelaaminen?
Tatsuro: Ei se tuntunut meistä siltä. Ei se kyllä kotikaan ollut. Se vaikutti välimaastolta. Kun ajattelin, miten voisin houkutella yleisöä siihen välimaastoon, luulisin, että aloin vedota heihin enemmän. Se oli hauskaa, sillä kun tein jotain enemmän, hekin vastasivat paremmin.
Teidän soundinne on amerikkalaistunut, ja tarkoitan sitä positiivisessa mielessä. Musiikkinne on raskasta, mutta todella tarttuvaa. Te olette tosiaankin muuttaneet soundianne, eikö niin?
SATOchi: Ennen lähtöä puhuimme asioiden pienestä liioittelusta, jotta kiinnostaisimme amerikkalaista yleisöä. Aluksi ajattelimme sitä soittaessamme, mutta vähitellen se muuttui luonnolliseksi. Joten Japaniin palattuamme jatkoimme sitä, koska se tulee nykyään luonnostaan.
YUKKE: Katsoessani
ATERYUn esiintymistä
Taste of Chaosissa tunsin kuin minua työnnettäisiin koko ajan, ihan kuin ihmiset sanoisivat "voit tehdä enemmän!" Ja me jatkoimme sitä vielä Japanissakin.
Entä Miya? Sinä laitat usein kätesi korviesi taa pyytääksesi yleisöä hurraamaan kovempaa, varsinkin Shinkibassa.
Miya: Tein sitä varmaan ennenkin, mutta nyt teen vielä enemmän. Minusta keikkoja on olemassa erilaisia, ja on myös eri tapoja nauttia niistä. Mitä me nyt teemme ei ole uutta, ja luulenpa, että on muitakin japanilaisia artisteja, jotka tekevät tätä samaa. Mutta me pidämme länsimaisesta musiikista. Koska meillä on mahdollisuus soittaa ulkomailla ulkomaiselle yleisölle ja kokea nämä konsertit itse, luulen, että tämä tapa tulee meille nyt todella luonnollisesti, eikä se ole millään tavalla pakotettua.
Loput haastattelusta Zy:n numerossa 41.
© 2008 Zy.connection Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.
