Uutenavanhana arvosteluna vuoroon lennähtää single I'll Kill You, joka tunnetaan myös X JAPANin ensimmäisenä virallisena debyyttinä.
X, joka vaihtoi myöhemmin nimensä X JAPANiksi, potkaisi uransa virallisesti käyntiin ensimmäisen singlensä voimin kesäkuussa 1985, jota painettiin vain 1000 kappaletta. Kaksi biisiä sisältävä I'll Kill You tuotiin yleisölle julki Dada Recordsin tuottamana, mutta yhteistyö bändin ja levy-yhtiön välillä loppui lyhyeen, sillä X:n menestykseen ei uskottu sen rankan imagon vuoksi. Uskomus, ettei Japani ollut vielä valmis ottamaan vastaan visual kei -tyylistä bändiä, oli kuitenkin väärä. Hiljalleen X keräsi suosiota ja kannatusta, kunnes lopulta nousi yhdeksi Japanin rock-skenen kirkkaimmista tähdistä.
I'll Kill You on kappaleena kieltämättä erikoinen, ja varsinkin jos sitä erehdytään vertaamaan yhtyeen uudempaan tuotantoon. Kappale on paikka paikoin hieman yksitoikkoinenkin, ja vaikka kitaroihin ei suuremmin ole panostettukaan vielä tässä vaiheessa uraa, ovat soitinten soolo-osuudet varsin vaikuttavia. Biisin taso ei sinällään ole huikaiseva niin laadultaan kuin miltään muultakaan, ja kehittymisen varaa on selvästikin, mutta jokaisella bändillä on pohjarimaa hipova alkutaipaleensa. YOSHIKIn käden jälki on havaittavissa tarkalla korvalla kuunneltaessa ja erityisesti rumpukompeissa, minkä varmasti jokainen hiemankin kyseisen muusikon musiikkiin perehtynyt pystyy laittamaan merkille. I'll Kill Youta ei voi millään asteella laskea pohjanoteeraukseksi, vaan se on jopa yllättävän kaukana siitä omalaatuisuudellaan ja unohtumattomuudellaan. Tuskin kukaan tulee ihmettelemään näin jälkeenkäänpäin, miksi X:n suhteellisen lyhyestä urasta huolimatta I'll Kill You tuli saamaan paljon huomiota itselleen.
Singlen B-puolella esiintyvä kappale Break the Darkness on ehdottomasti myös sekin kuuntelemisen arvoinen. Mahtipontinen ja värisyttävä alku asettaa kappaleelle paljon odotuksia, joita se ei kuitenkaan aivan täysin pysty täyttämään alun hienoista hetkistä huolimatta. Break the Darkness on selvästi samaa tyylilajia I'll Kill Youn kanssa, vaikkakin toisiinsa verratessa kappaleet ovat toisistaan eroavia kokonaisuuksia. Arvosteluasteikolla singlen jälkimmäinen biisi tippuu hieman edeltävää I'll Kill Youta alemmas, vaikka onkin vaikuttava näyttö uutta musiikkilajia kovaa vauhtia pinnalle tuovalta bändiltä. Sinänsä kappale on hieman itseääntoistava ja junnaava, mutta kitarasoolot ovat jälleen suurta plussaa tässäkin sävellyksessä.
TOSHIn ääni kaipaa singlen julkaisun vaiheessa vielä petraamista ja valjastamisesta, mutta se ei estä I'll Kill Youta kutsuttamasta sanoilla shokeeraava ja säväyttävä. Kumpaakaan singlen kappaletta ei ole pilattu pituudella, mikä oli varsin kannattava ratkaisu aikoina, jolloin visual kei ja hardrock olivat vielä vähemmän tunnettuja Japanin musiikkiskenessä. X:n potentiaalisuus ei ole suoraan kuultavissa sinkulta pelkän pintaraapaisun perusteella, mutta syvemmälle kaivauduttaessa on sävel toinen. Ennakkoluulot ja epäuskoisuus tuotantoyhtyeiden puolelta olivat täysin ymmärrettäviä, mutta jälkeenpäin on yksi jos toinen varmasti huomannut tehneensä virheen käännytettyään X:n oveltaan.
Kaiken kaikkiaan kokonaisuudessaan single on todellakin varteenotettava pohja suursuosiota yhä tänäkin päivänä nauttivalle X JAPANille.
