Haastattelussa Dir en greyn Kaoru

Menestyksekäs Dir en grey polkaisi jälleen kesäkuussa käyntiin Euroopan-kiertueen, joka sisälsi esiintymisiä ympäri koko maanosaa – jopa sellaisissa maissa, jotka usein jätetään tällaisilla kiertueilla väliin. Meidän oli tarkoitus haastatella bändin johtajaa ja kitaristia kiertueen aikana, mutta haastattelu jouduttiin perumaan. Saimme kuitenkin mahdollisuuden esittää kysymyksemme yhtyeen palattua Japaniin.

Olette juuri päättäneet Euroopan kiertueenne ja palanneet Japaniin. Millaista kiertueella oli?

Kaoru: Tällä kertaa kiertue oli jännittävä, koska tapahtumia oli monia erilaisia. Vierailimme kaupungeissa, joissa emme olleet käyneet pitkään aikaan, ja aivan uusissakin paikoissa. Haluaisin palata ja tehdä saman uudestaan niin pian kuin mahdollista.

Mikä sinulle on kiertueissa tärkeää?

Kaoru: Haluamme mennä sinne, missä ihmiset haluavat meidät nähdä, oli se sitten Japanissa tai sen ulkopuolella. Itse pidän konserteista ulkomailla, koska siellä meidän ei tarvitse keskittyä epäolennaisiin yksityiskohtiin niin paljoa.

Tälläkin kertaa esiinnyitte saksalaisissa Rock am Ring ja Rock im Park -tapahtumissa, pienemmällä lavalla kuin ennen. Aiemmat esiintymisenne näillä lavoilla eivät ole sujuneet ongelmitta – entä tällä kertaa?

Kaoru: Otamme mielellämme vastaan nämä kutsut. Konsertit olivat tällä kertaa hyviä, mikä mielestäni kertoo, että meidät on nyt hyväksytty.

Auttavatko sellaiset kokemukset selviämään raskaista, jokapäiväisistä rutiineista?

Kaoru: Ihmiset, jotka tulevat konsertteihimme, antavat meille voimaa.

Ajatteletko siitä huolimatta koskaan, mitä tapahtuu Dir en greyn jälkeen?

Kaoru: En koskaan. Jos meillä ei enää ole tahtoa jatkaa, me luultavasti lopetamme.

Olet joskus sanonut, että Dir en greyn imago ei ole erityisen tärkeä. Mitä ajattelet asiasta nykyään?

Kaoru: Pidän imagoa tärkeänä. Yleensäkin minusta on tylsää katsoa sellaisia bändejä, jotka eivät jätä mitään erityistä vaikutelmaa itsestään.

UROBOROS kuulostaa albumilta, joka oli vaikea tehdä. Muuttaisitko jotakin levystä näin jälkeenpäin ajatellen?

Kaoru: No, jos nauhoittaisimme albumin uudelleen, se olisi erilainen. Kappaleiden tunnelma ja ajatuksemme niistä ovat muuttuneet, kun olemme soittaneet levyä livenä.

Albumilla on tietynlainen pohjavire; se ikään kuin sulkee MACABREsta alkaneen ympyrän.

Kaoru: Halusimme luoda levyn, jolla kuuluisi niin menneisyytemme, nykyisyytemme kuin tulevaisuutemmekin.

Viimeisimpien levyjenne rajoitetuilla painoksilla on ollut akustisia kappaleita. Ovatko ne rajoitetuilla painoksilla, koska uskot, että sellaiset kappaleet eivät tavoita ns. mainstream-yleisöänne?

Kaoru: Kyse ei välttämättä ole siitä. Me kuitenkin olemme sitä mieltä, että ihmisten, jotka kuuntelevat musiikkiamme ensimmäistä kertaa, ei ole hyvä löytää kaikkia puoliamme heti. Ne kuuntelijat, jotka todella pitävät meistä, ovat sitoutuneita oppimaan bändistä lisää ja tutustumaan sen moniin erilaisiin puoliin. Me myös soitamme akustisia versioita konserteissa.

Joskus on vaikeaa vedota tiettyyn yleisöön, jos bändi ei rajoita musiikkiaan selvästi yhteen tyylilajiin. Oletteko te kohdanneet tällaista ongelmaa?

Kaoru: Vaikka ongelmia ehkä onkin ollut, ne eivät ole vaikuttaneet mitenkään musiikkimme tuottamiseen. Ehkä sitä tietoa (yleisön mielipidettä) tarvitaan, mutta se ei tarkoita, että siitä tarvitsisi välittää.

Te joudutte kohtaamaan myös arvostelua. Miten suhtaudut siihen?

Kaoru: Meille fanien länsäolo on todella tärkeää. He antavat meille itseluottamusta – ja luulen heidän tietävän sen itsekin. Usein taiteet syntyvät moitteista ja kritiikistä.

Musiikkinne on muuttunut valtavasti ajan myötä, ja yhtenä syynä on varmaankin ulkomailla kiertäminen. Millaisia kokemuksia ne kiertueet ovat olleet sinulle?

Kaoru: Tunsin uskoni vapauteen ja itseeni kasvavan.

Piditte vain miehille tarkoitetun konsertin jokin aika sitten. Perustelitte sitä sillä, että kun konsertissa on vain miehiä, meno voi olla rajumpaa. Haluaisimme kysyä sinulta, miten voitte olla sidottuja tuollaisiin ennakkokäsityksiin, vaikka olette tehneet niin paljon kiertueita. Ehkäpä seuraavalla kerralla vastaavan tapahtuman kuvaus voisi olla vaikkapa ”villi konsertti”, koska myös monet tytöt toivovat tilaisuutta rockata täysillä.

Kaoru: Ei ole kyse ennakkoluuloista… Toivoisin meidän voivan soittaa konsertteja kaikille niin, ettei kenenkään olo olisi epämukava. Se on kuitenkin vaikeaa, kun ihmisiä on niin monenlaisia. Show’tammekin pidetään usein liian hurjana.

Teistä kirjoitetaan paljon internetissä. Mitä mieltä olet siitä? Luetko nettikirjoittelua koskaan?

Kaoru: Nykyään se taitaa olla aika normaalia. Se, mitä ihmisillä on meistä sanottavanaan, ei liikuta meitä juuri koskaan.

Blogimerkintänne ovat menestyneet; fanit jopa kääntävät niitä muille kielille. Rohkaiseeko tämä teitä avaamaan a knot -faniklubinne myös ulkomaalaisille?

Kaoru: Tietenkin haluamme saada faniklubin ulkomaillekin ja työskentelemme sen eteen joka päivä. Haluamme myös jatkaa blogiamme ja pitää huolta siitä, että fanimme voivat kommunikoida keskenään, olivat he sitten kotoisin mistä tahansa. Olen iloinen kuullessani, että fanikanta on ottanut tämän vastaan näin hyvin.

Voiko musiikkinne edelleen mielestäsi kehittyä? Löydättekö vielä uusia suuntia yhdentoista vuoden jälkeenkin?

Kaoru: Olen luonteeltani utelias. Haluamme luoda konserteissa ääniä, jollaisia kukaan ei ole koskaan kokenut.

Käytätte usein vanhoja kappaleitanne remixeihin tai teette niistä uusia sovituksia, eikö totta?

Kaoru: Aiemmin emme olleet innostuneita sellaisestä, mutta nykyään nautimme siitä. Toisaalta on vaikeaa tehdä sellaista, mutta toisaalta se tuo paljon luovuutta.

Kyo mainitsi joskus työskentelevänsä uuden runokirjan parissa. Onko projekti yhä olemassa?

Kaoru: En ole aivan varma, mutta vaikuttaa siltä, että hän kirjoittaa sitä.

Dir en grey on pysynyt yhdessä niin myötä- kuin vastamäessäkin; mikä on bändinne pysyvyyden salaisuus?

Kaoru: Työskentely innostavien bändinjäsenten kanssa. Mikään ei ole yhtä innostavaa. Myös harkitseminen on tärkeää.

Onko ympärilläsi sellaisia ihmisiä, joita arvostat ja joilta kysyt neuvoa bändin ja työn suhteen?

Kaoru: Sellaisia ihmisiä on, mutta yleensä en kysy heiltä.

Onko joitakin Dir en grey -klassikoita, joita soitat usein itseksesi?

Kaoru: Kyllä, soitan vanhoja biisejämme useinkin. Se on minulle tapa.

Kaoru, sanoit kerran, että jos musiikki vaatisi sitä, esiintyisitte alasti. Lähestyykö se päivä?

Kaoru: Jos soittaisimme alasti, olisimme todella tyrmäävä bändi!

Mitkä ovat suunnitelmanne lähitulevaisuudelle?

Kaoru: Tällä hetkellä äänitämme kappaletta ja jos pidämme lopputuloksesta, julkaisemme sen. Päätämme tämän luultavasti hyvin pian, joten olkaa valmiita!



JaME haluaa kiittää Kaorua ja Gan-Shinia, jotka tekivät tämän haastattelun mahdolliseksi.