Noloilin j-artistin edessä -kooste

Jokin aika sitten kehotimme kaikkia lukijoitamme kertomaan tarinansa j-artistien edessä suoritetuista hölmöilyistään, ja nyt pääsette nauttimaan rohkeiden avautujien kertomuksista. Lukekaa, ihailkaa ja pankaa paremmaksi/pahemmaksi seuraavassa nimmaritilaisuudessa!

-------------

KAO:

Olimme kaverin kanssa ennen Gazetten keikkaa Kampissa lämmittelemässä, sillä ulkona oli PIRUN kylmä. Siinä sitten kävelimme ympäriinsä, kunnes kaverini yht'äkkiä tönäisi ja tokaisi välinpitämättömästi: ''Kato hei ihan Rukin näköinen jätkä.''
Käännähdin katsomaan, ja tottahan se oli. Kuin kopio Rukista, aurinkolasit päässään.
''Ja kato toi toinen vois olla sit Reita!'' sanoin naurahtaen ja osoitin suoraan henkilön vieressä seisovaa hiukan pidempää mieshenkilöä. Hetken aikaa tuijotimme heitä ja lollasimme sille kuinka paljon he näyttivät Gazen pojilta... Arvatkaa vaan loput.

----

karmik:

Näitähän riittää...

Ollessani Japanissa kävin tietysti monilla keikoilla, ja luonnollisesti myös lempibändini Matenrou Operan keikoilla. Toisella keikalla olin päättänyt antaa bändin vokalistille, suurimmalle idolilleni Sonolle lahjan. Kuljetin lahjaa koko päivän ympäriinsä, ja vasta illalla keikan jälkeen sain mahdollisuuden antaa lahjan Sonolle. Olin tietysti suunnitellut kiittäväni keikasta ja kaikkea muuta mahdollista, mutta nähdessäni Sonon vihdoinkin keikkapaikalla nappasin lahjan pikaisesti käteeni, viiletin se kädessäni herran luokse, sanoin "hei!" ja saatuani Sonon huomion ojensin lahjan hänen käsiinsä. Sono ehti juuri ja juuri hihkaista "kiitos" Japaniksi, kun jo kumarsin todella pikaisesti, käännyin kannoillani ja poistuin pääkallonpaikalta puolijuoksua... ja muutaman askelen päästä olin kompastua jonkun lattialla olleeseen laukkuun ja kompuroin aikani kunnes sain karattua pois Sonon näkökentästä. Loppuillan koitin pysyä piilossa, mutta lopulta sitten kuitenkin kaverin pakottamana vaihdoin tämän kanssa vielä muutaman sanan, ja Sono sai paremmin kiitettyä lahjasta.

Toinen tapaus kävi THE.LASTin keikan jälkeen, jolloin olimme kaverini kanssa ostamassa bändin levyjä suoraan heidän support-basistilta Jiniltä, joka istui myyntipöydän takana. Ostin levyn ja sain siihen laulajalta ja basistilta nimikirjoitukset saman tien, ja asiaan kuului tietysti artistien kättely. Jiniä kätellessäni onnistuin jotenkin lyömään pojan käden aika kovaa pöydällä olleen kynälaatikon reunaan, mutta onneksi poika alkoi pian hymyilemään anteeksipyyntöjeni saattelemana.

Erään keikkatapahtuman jälkeen olimme kavereideni kanssa keikkapaikan myyntipöytähuoneen liukuovien ulkopuolella, ja kaverini olivat juuri ostaneet meth.in levyjä. Huomasimme meth.in basistin seisomassa sisällä, suoraan liukuovia vastapäisellä seinällä, ovien suuntaan katsellen. Kaverini miettivät, että olisi mukavaa saada pojilta nimikirjoitukset levyihin, mutta ongelmaksi muodostui kynän löytäminen. Kavereideni penkoessa reppua pidin basistia silmällä ja yritin parhaani mukaan käyttää telepaattisia voimiani pitääkseni pojan paikallaan. Välillä tuo näytti yrittävän backstage-tiloihin vieressä olevan oven kautta, mutta ilmeeni ja eleeni saivat pojan kuitenkin pysymään paikallaan, joskin hieman ahdistuneen näköisenä. Kulutimme tovin tällä tavoin, ja loppujen lopuksi kaverini totesivat että eivät löytäneetkään ainuttakaan kynää. Olin siis käyttänyt telepatiaani turhaan ja ahdistuttanut poikaparkaa kummallisella ilmehtimiselläni, ja yhtäkkiä jouduinkin käyttäytymään niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja päästämään pojan rauhassa takahuoneeseen.

Eräs tapaus kävi juuri samaista keikkatapahtumaa ennen. Emme olleet käyneet kyseisellä keikkapaikalla aiemmin, emmekä tienneet, että itse keikkapaikka on ikäänkuin kellaritilassa, ja katutason kerros on omistettu bändien myyntipöydille. En tunnistanut keikkapaikkaa lainkaan keikkapaikaksi saapuessamme sen eteen, enkä tajunnut edes siitä, kun kaverini pysähtyivät paikan eteen. Juuri sillä hetkellä katutason kerroksen ovista käveli ulos nuori japanilainen mies päällään t-paita ja farkut ja melkoisen tatuoituna. Mies aikoi ylittää kadun ja oli vain parin metrin päässä minusta ja kavereistani, kun totesin suomen kielen sallimalla äänentasolla (eli siis melko lujaa), että "Toi näyttää ihan Mukurolta." Mies reagoi tähän kääntämällä päänsä suuntaani ja katsomalla minua kummastunut ilme naamallaan, ja tietysti juuri sillä hetkellä tajusin, että olimme nimenomaan illan keikkapaikan edessä ja mies oli kuin olikin juuri Mukuro MaveRickista.

Yhtenä viimeisistä Japani-illoista olimme yhden kaverini kanssa jälleen kerran keikalla, ja kuten Japanissa on pienempien bändien kanssa tapana, jäimme keikkojen jälkeen keikkapaikan ulkopuolelle juttelemaan faneille ja bändien jäsenille. Yksi nuoriherra, johon tutustuimme, oli NoveLiksen rumpali Ko-ki, ja tämän kanssa juttelimmekin melko pitkän tovin. Yhdessä vaiheessa Ko-ki huomasi kaverini sormessa olevan kilpikonnatatuoinnin ja kysyi mikä eläin oli kyseessä - Ko-kin arvaukset olivat luokkaa pingviini, koira tai kissa, emmekä itse muistaneet mikä kilpikonna on japaniksi. Yritimme kuitenkin selittää, että kyseessä on kaverini lemmikkieläin, joka kuoli muutamia vuosia aiemmin. Selitin tätä Ko-kille mainiolla japanintaidoillani, ja onnistuinkin sitten käyttämään sanaa, joka sai Ko-kissa aikaan hillittömän naurukohtauksen. Naurunpyrskähdyksiensä välissä poika onnistui selittämään, että kyseistä sanaa käytetään kun ollaan hyvin surullisia, ei suinkaan niin kevyeen sävyyn kuin minä sitä käytin. Onneksi poika nauroi kuitenkin erittäin hyväntahtoisesti, joten huolimatta siitä että nolostun aivan äärimmäisen herkästi, pystyin itsekin nauramaan mukana tajutessani virheeni.

No joo. Varmaan lisääkin löytyis vielä mut eiköhän tässä nyt ollu ne parhaimmat. :D

----

Satsujinhan:

Elieli 15.3.2008 ja Anttilan TopTen An Cafen nimmarijako. Lempibändini kyseessä ja olin ihan sekaisin. Pääsin eturiviin kuvailemaan heitä suoraan Kanonin ja Yuukin eteen hyllyn viereen. Noh, alku oli yhtä kompurointia kuten arvata saattaa, kamera heilui yms. Lopulta sain itsestäni niskasta kiinni, ja kuvat alkoivat onnistumaan, jolloin sitten aloin muiden fanien tavoin huutelemaan idolieni nimiä, että he poseeraisivat minulle. Ensimäinen huuto meni sitten Kanonille, joka katsoi samantien minuun ja poseerasi. Noh, kuva heilahti, koska aloin tärisemään. Näytin hänelle peukkua - tosin etusormi jäi osoittamaan sivulle (tehden siis sen "mennään tuonne ;)" -merkin). Kanon onneksi vain nauroi Yuukin kanssa, minkä seurauksena jalkani muuttuivat keitetyksi spagetiksi ja lysähdin maahan. Ei se kuitenkaan menoa haitannu, sain loppujen lopuksi loistavia kuvia, nimmarit, Kanonin kanssa yhteiskuvan (hän muuten ohimennen tunnisti miut täksi spagettinaiseksi), keikkajonon ekan paikan, eturivipaikan Kanonin edestä ja Kanonilta seksikkään hymyn, jonka antoi ennen kuin keikka kunnolla alkoi.
Oli ehkä maailman ihanin päivä ja mokailut idolien edessä kuuluvat asiaan, ei muuten jäisi heidän mieleen! :DD

----

cherii:

Seisoskelimme ystäväni kanssa kadulla Ayabien keikkapäivänä ennen jonotuslipukkeiden jakotilaisuutta. Mietimme huvin vuoksi, mitä tekisimme, jos näkisimme bändin jäsenet, mitä sanoisimme, jne jne. Kuinka ollakkaan yhtäkkiä kaverini menee hiljaiseksi, kunnes kiljahtaa "OH MY GOD" kiinnittäen myös minun huomioni -- Ayabien jäseniin, jotka tyynenrauhallisesti kävelevät kohti meitä. Täristen hymyillemme dorkasti ja vilkutamme kuin viimeistä päivää, kaikki hienot suunnitelmamme unohtuneina. Bändi vilkuttaa meille takaisin. Kun he ovat jo menneet ohitsemme, kaverini vingahtaa lempijäsenensä nimen - paitsi että hän saa huomion, kääntyy kyseinen mies katsomaan meitä erittäin, erittäin pelonsekainen ilme kasvoillaan. =A=;;;

----

Mannuchun:

Tämä tapahtui MOON kanan toisella Suomen-vierailulla. Jännittyneenä jonotin ystävieni kanssa nimmareita. Sitten oma vuoroni tuli ja astelin Kanan eteen. Hän oli niin pieni ja söpö ja minut valtasi semmoinen "kawaiii!"-tunne. Kun hän ojensi minulle nimmaria ja sanoi "arigatoo" niin söpöllä äänellä, niin kun minä avasin suuni kiittääkseni häntä ihana normaalisti, sieltä jostain syystä kuuluikin "mukamas söpöllä äänellä" vikisty arigatoo. Tunnen itseni hölmöksi, mutta luultavasti Kana ei huomannut mitään.

----

needlefinger:

Pahin nolaus tapahtui ehdottomasti The Candy Spooky Theaterin jälkeisessä nimikirjoitustilaisuudessa.
Olin odottanut pitkään jäsenien kättelyä, ja ensimmäisenä vuorossa oli ihanin Jack Spooky. Kiiltokuvan signeerattuaan hän ojensi kätensä kätelläkseen minua. Ojensin kättäni takaisin, mutta yhtäkkiä refleksinomaisesti tein sen "sliippaa hiuksia" -jutun. Jack hämmentyi. Aloin melkeinpä huutamaan.

----

Mimmu:

Oma noloin tilanteeni sattui An Cafen nimmaritilaisuudessa. Olin ensimmäisenä jonossa ja suoraan sanoen totaalisen lost.

Siinä sitten menin nimmareita hakemaan, Teruki ja Takuya, ihan ok, ei mitään kommelluksia, mutta sitten aivot jotenkin sulkeutuivat Mikun kohdalla, unohdin koko nimmarit ja lähdin vain pois jonosta. En olisi itse edes tajunnut mokaa, jos Miku, Yuuki ja Kanon eivät olisi huutaneet perääni "NO, DON'T GO! WAIT!" ja sitten kun häpeissään menin takaisin niin vielä naurettiin päälle...

Jos An Cafe olisi ollut vielä suurempi fanituksen kohde minulle, olisin luultavasti ollut vielä enemmän häpeissäni. Tälle osasin nauraa jo melkein heti tapahtuman jälkeen.

----

Mitsu:

Provinssi 2007. MUCC


Mukkun loistavan keikan jälkeen kiertelin kavereiden kanssa festarialuetta, kun huomasin ihmisten joukossa Yukken ja Tatsuroun. Ryntäsin herrojen luokse innoissani, ojensin pienen vihkon ja pyysin nimmareita. Olin ylpeä kun osasin jopa hoitaa koko homman japaniksi, ilman änkytystä tai jännittämistä.
Yukke oli juuri kirjoittamassa vihkoon, kun jostain ilmaantui mies "festaritunnelmissa" ja kippasi vahingossa oluttuoppinsa sisällön suoraan Yukke-paran päälle. En voinut uskoa tapahtunutta, vaan seisoin kauhuissani paikallani tietämättä mitä tehdä. Festarimies tuskin edes tajusi tilannetta, vaan ihmetteli mystisesti kadonnutta juomaansa. Kaiken huipuksi Yukke rupesi hämillään pyytämään mieheltä anteeksi, kun oli seissyt tämän reitillä.
Olin loppuajan niin shokissa, etten ole edes varma mitä tapahtui. Valokuvat sekä kaljassa uitettu vihko, nimmareilla koristeltuna, kuitenkin todistavat, etten nähnyt painajaista.

-________-;;

--------------

Kiitokset kaikille mokailutarinansa lähettäneille!